Ei nämä STM:n virkamiehet ja Kiuru kauheassa huudossa tällähetkellä ole. Lehtoselta jälleen järkipuhetta ja STM:lle pölyt mahaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että kunnissa koronatestauskapasiteettia lisätään.
Testimäärät vähenevät tammikuun jälkeen nykyisestä noin kymmenestä tuhannesta testistä päivittäin noin seitsemään tuhanteen testiin päivässä, kertoo HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
– Ennen kaikkea kapasiteettia vähennetään siksi, että henkilöstöä tarvitaan rokotuksiin, sairaanhoitoon ja jatkohoidon puolelle. Ideana on, että näytteenotto olisi kevään aikana pienempää kuin mitä se on ollut vuoden 2021 aikana.
– Uskotaan ja toivotaan, että omikronpiikki menee yhtä nopeasti alas kuin se on mennyt ylös. Toivon mukaan maaliskuussa päästään huomattavasti pienempiin tartuntamääriin, Lehtonen sanoo.
HUS ja STM eivät toistaiseksi ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, milloin viralliseen koronatestiin tulisi hakeutua. STM:n ohjeistus on, että positiivisen kotitestituloksen jälkeen tartunta olisi syytä varmentaa virallisella testillä.
– Tähän on monta syytä. Yksi on se, että tartunta tulee rekisteröityä ja altistuneet jäljitettyä ja henkilöllä on mahdollisuus saada tartuntatautipäivärahaa, STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi keskiviikon infotilaisuudessa.
HUSissa puolestaan ohjeistus on, että lieväoireisten, kahdesti rokotettujen ei ole syytä hakeutua viralliseen testiin.
– Ennen kaikkea nyt testataan niitä ryhmiä, joilla sille on lääketieteellistä merkitystä eli riskiryhmiä, sairaalahoitoa tarvitsevia ja sotehenkilökuntaa. Väestötestaaminen jää sivuun, koska sillä ei ole epidemian kannalta suurta merkitystä, Lehtonen sanoo.
Lehtonen pitää STM:n ohjeistuksia koronatestauksesta osittain epärealistisina.
– Poliittisille päättäjille on tietysti haastavaa sanoa, että jotain asiaa ei vain pystytä tekemään. On paljon helpompaa luvata asioita kuin toteuttaa niitä käytännön maailmassa.
– Eihän se olisi ensimmäinen kerta, kun meille ministeriön taholta luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ilman, että on kovin suuria mahdollisuuksia niitä reaalielämässä toteuttaa, koska rahaa ja resursseja ei ole allokoitu tarpeeksi.
Lehtosen mukaan HUS toteuttaa testaus- ja rokotustoiminnassaan STM:n virallista linjausta.
– STM:n virallinen ohjauskirje hätäjarrun käyttöönotosta tuli ennen joulua. Siinä oli kolme prioriteettia: riskiryhmien testaus, terveydenhuoltojärjestelmän turvaaminen ja kolmantena rokotuskattavuuden nousun nopeuttaminen. STM:n ohjauskirje vastaa tasan tarkkaan sitä, mitä HUS-alueella teemme.
www.mtvuutiset.fi
Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että kunnissa koronatestauskapasiteettia lisätään.
Testimäärät vähenevät tammikuun jälkeen nykyisestä noin kymmenestä tuhannesta testistä päivittäin noin seitsemään tuhanteen testiin päivässä, kertoo HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
– Ennen kaikkea kapasiteettia vähennetään siksi, että henkilöstöä tarvitaan rokotuksiin, sairaanhoitoon ja jatkohoidon puolelle. Ideana on, että näytteenotto olisi kevään aikana pienempää kuin mitä se on ollut vuoden 2021 aikana.
– Uskotaan ja toivotaan, että omikronpiikki menee yhtä nopeasti alas kuin se on mennyt ylös. Toivon mukaan maaliskuussa päästään huomattavasti pienempiin tartuntamääriin, Lehtonen sanoo.
HUS ja STM eivät toistaiseksi ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, milloin viralliseen koronatestiin tulisi hakeutua. STM:n ohjeistus on, että positiivisen kotitestituloksen jälkeen tartunta olisi syytä varmentaa virallisella testillä.
– Tähän on monta syytä. Yksi on se, että tartunta tulee rekisteröityä ja altistuneet jäljitettyä ja henkilöllä on mahdollisuus saada tartuntatautipäivärahaa, STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi keskiviikon infotilaisuudessa.
HUSissa puolestaan ohjeistus on, että lieväoireisten, kahdesti rokotettujen ei ole syytä hakeutua viralliseen testiin.
– Ennen kaikkea nyt testataan niitä ryhmiä, joilla sille on lääketieteellistä merkitystä eli riskiryhmiä, sairaalahoitoa tarvitsevia ja sotehenkilökuntaa. Väestötestaaminen jää sivuun, koska sillä ei ole epidemian kannalta suurta merkitystä, Lehtonen sanoo.
Lehtonen pitää STM:n ohjeistuksia koronatestauksesta osittain epärealistisina.
– Poliittisille päättäjille on tietysti haastavaa sanoa, että jotain asiaa ei vain pystytä tekemään. On paljon helpompaa luvata asioita kuin toteuttaa niitä käytännön maailmassa.
– Eihän se olisi ensimmäinen kerta, kun meille ministeriön taholta luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ilman, että on kovin suuria mahdollisuuksia niitä reaalielämässä toteuttaa, koska rahaa ja resursseja ei ole allokoitu tarpeeksi.
Lehtosen mukaan HUS toteuttaa testaus- ja rokotustoiminnassaan STM:n virallista linjausta.
– STM:n virallinen ohjauskirje hätäjarrun käyttöönotosta tuli ennen joulua. Siinä oli kolme prioriteettia: riskiryhmien testaus, terveydenhuoltojärjestelmän turvaaminen ja kolmantena rokotuskattavuuden nousun nopeuttaminen. STM:n ohjauskirje vastaa tasan tarkkaan sitä, mitä HUS-alueella teemme.
HUSin Lehtoselta kovaa kritiikkiä STM:lle: "Terveydenhuolto natisee liitoksissaan, poliitikkojen on vaikea sanoa, että jotain asiaa ei pystytä tekemään"
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtajan mukaan terveydenhuolto natisee liitoksissaan henkilöstöpulan vuoksi.
www.mtvuutiset.fi
/img-s3.ilcdn.fi/9a73c6587491581302442ba704030e53c30697ffff3292cf86ce1cf2c19603be.jpg)
