Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 171 908
  • 81 180
142 viestiä olet kuitenkin kirjoittanut, joka 45. eniten kaikkiaan 817 ketjuun kirjoittaneen käyttäjän joukossa. Tosin @Sistis on kirjoittanut tähän ketjuun jo liki tuhat viestiä, eli suunnilleen yhden joka sivulle.

Jos tähän ketjuun kirjoittaneet muodostaisivat ammattilaislätkäjoukkueen, niin olisin kuitenkin farmijoukkueen ylimääräinen hyökkääjä. Täysin marginaalissa siis.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä on sinällään ihan kurantti katsaus Suomen tilanteeseen ja siihen mitä Suomen sairaaloissa tällä hetkellä pitäisi tehdä. Eli hoitaa kaikkia potilaita, eikä odottaa käsien päällä istuen koronapotilaita.

Erittäin hyvin sanottu. Uskoisin, että näin tehdäänkin.

Sen sijaan ilman mitään tieteellistä näyttöä spekulointi viruksen heikentymisestä ei minun mielestäni ole mitenkään erityisen järkevää.

Tämä on ihan totta, mutta on toisaalta ymmärrettävää, että spekulaatio alkaa, jos käytännön esimerkit vaikuttavat viittaavan tällaiseen. Ja en siis sano, että ne oikeasti viittaisivat, vaan ne voivat vain vaikuttaa virheellisesti viittaavan. Tässä on vissi ero.

Jotain syitä tähän varmasti on, kun väite tuntuu esiintyvän toistuvasti mediassa, ja spekuloijina yleensä uutisten mukaan lääketieteen ammattilaiset.

Koronan kuolleisuus on sen sijaan aivan varmasti laskenut. Tieto yksinkertaisten steroidilääkkeiden tehosta ja niiden oikeasta ajoituksesta hoidossa. Ihmiset hakeutuvat testeihin, saavat varmuuden taudista ja tulevat / pääsevät sairaalahoitoon tarvittaessa huomattavasti aiemmin taudin kehittymisen aikana. Sen seitsemän muuta pienempää tekijää koronahoidon kehittymisessä.

Kyllä. Minusta paras mittari koronatilanteelle olisi sairaalaan joutuneiden potilaiden määrä, koska siihen ei ymmärtääkseni ole vielä pystytty vaikuttamaan, miten vakavaksi tauti äityy kotihoidossa. Ja sairaalaan joutumisen kriteerit lienevät vielä suhteellisen muuttumattomat. Kun vertaa sairaalassa olijoiden määrää suhteessa hiljattain diagnosoituihin, näkee melko hyvin, mikä osuus porukkaa on sairaalassa. Jos taudin testausaste olisi muuttumaton, tuon sairaalassa olevien osuuden pitäisi olla aika muuttumaton (kunhan vain kaikki sairaat on saatu testeissä kiinni riittävällä tarkkuudella).

Suomessa keväällä sairaalassa oli noin 20-25% sairaista, kun huomioitiin viikon keskimääräinen viive sairaalaan joutumisesta, ja sairaiden määränä käytettiin viimeisen 14 vuorokauden aikana tilastoituja. Nyt vastaava luku on 3-4%. Tämä johtuu varmuudella suurimmilta osin siitä, että nyt löydetään paljon isompi osa sairaista, kun taas keväällä diagnosoitiin vain vakavat tapaukset. Sairastuneiden ikäjakauma painottuminen nyt nuorempiin vaikuttaa toki myös jonkin verran.

Mikään noista ei kuitenkaan tarkoita, että virus olisi heikentynyt - vielä vähemmän pelkkä Suomen tilanne on näyttö siitä, kun Suomi on Euroopan tasolla aivan poikkeuksellinen maa juuri tällä hetkellä.

Olisi kiinnostavaa katsoa nimenomaan sairaalassa olevien määrän kehitystä eri maissa. Valitettavasti sopivaa tilastoa ei ole tiedossani.

Esimerkiksi Ranskassa on viimeisen viikon aikana otettu sairaaloihin sisään 1500 uutta koronapotilasta. Se on noin 5 % positiivisen testituloksen saaneista, ja kuitenkin myös Ranskassa uudet tartunnat keskittyvät vahvasti nuorempiin ja hyväkuntoisiin ihmisiin.

Kyllä. Toisaalta Ranskassa kuolleisuus oli tilastojen mukaan keväällä noin 20%, joten on tuo paperilla lailla erilainen tilanne.

Löydätkö jostain aikajanaa, missä näkyisi Ranskan sairaalapotilaiden määrän kehitys pandemian aikana? Minä en sellaista löytänyt.

Sen sijaan kaikki uusi tieto viittaa vahvemmin siihen, että tukahduttamiseen tähtäävän strategian sijaan kantokyvyn raameissa pysymisen strategia voi olla yleisesti väestön kannalta parempi. Niin kauan kuin pystytään testaamaan riittävästi, jäljittämään riittävästi, sairaalahoitoon ottamaan pienellä kynnyksellä jne. jne., niin homma on hallussa.

Juuri näin. Ja jos homma karkaa käsistä, niin sitten rajoituksia kehiin hetkeksi, jotta tartuntojen määrä saadaan hyväksyttävälle tasolle. Sitten taas rahoituksen purkuun.

Jos taas mennään kantokyvyn yli (ei siis vain sairaalapaikat, vaan juuri myös testaaminen & jäljittäminen ym.), silloin kuolleisuuskin alkaa mahdollisesti nousta.

Kyllä. Samaa pohdin tuossa aiemmin vähän toisilla sanoilla.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
142 viestiä olet kuitenkin kirjoittanut, joka 45. eniten kaikkiaan 817 ketjuun kirjoittaneen käyttäjän joukossa. Tosin @Sistis on kirjoittanut tähän ketjuun jo liki tuhat viestiä, eli suunnilleen yhden joka sivulle.

Täytynee hiljentyä. Ykkössija ei ole tavoittelemisen arvoinen asia. Viimeksi kun katsoin, olin kakkossijalla, ja vielä melko paljon jäljessä silloista ykköspaikkaa...
 
F

Flonaldo

Kyllä. Minusta paras mittari koronatilanteelle olisi sairaalaan joutuneiden potilaiden määrä, koska siihen ei ymmärtääkseni ole vielä pystytty vaikuttamaan, miten vakavaksi tauti äityy kotihoidossa.
Joo ja ei. Parasetamolilla ei saa virusta elimistöstään pois, mutta on hyvin mahdollista, että moni nyt sairastunut on tartunnan yhteydessä saanut pienemmän annoksen virusta.

Vaikka niitä ei edes itsekään aina päivittäisessä elämässään huomaisi, ympäri maailmaa me kaikki olemme käytöstämme muuttaneet. Jos siis kavereiden kanssa ravintolassa istutaankin 30 cm normaalia kauempana toisistaan, voi sillä tartunnan tullen ollakin vaikutus siihen kuinka pahasti sairastuu.

Ja sairaalaan joutumisen kriteerit lienevät vielä suhteellisen muuttumattomat.
Näinhän sitä luulisi. Siis joko olet sairaalassa tai sitten et.

Mutta esimerkiksi UK:ssa eri kansakuntien välillä tässä on valtava ero. Wales vastaa uusista tapauksista 2,5 %, mutta päivittäisistä sairaalaan otetuista uusista potilaista 50 %. Tämä johtuu taas siitä, että Walesissa kriteerinä on "koronaepäily" - eli jokainen sairaalaan hengitystieoireiden kanssa päätyvä on koronapotilas kunnes toisin todetaan.

Varmaan vastaavia kummallisuuksia ja poikkeamia löytyy ympäri maailmaa. Joten jotain tuollaisen Walesin kaltaisen ihmeellisen luvun nähdessään, kannattaa ensimmäisenä tsekata että mitäs perkelettä täällä tapahtuu.

Löydätkö jostain aikajanaa, missä näkyisi Ranskan sairaalapotilaiden määrän kehitys pandemian aikana? Minä en sellaista löytänyt.
 

Snoppen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hermes
Välillä tullut mietittyä sellaista asiaa kun puhutaan taudin tappavuudesta että onkohan se nyt todellakin niin että tauti rantautui europpaan tammikuussa. Esimerkiksi täällä Kokkolassa oli helmikuussa yhdellä tutulla todella paha tauti. Nuori ja täysin perusterve henkilö sai jonkun ihme pöpön. Tämähän ei nyt tarkoita mitään. Jossain kuitenkin oli tilastoja että tämä alue on niitä harvoja paikkoja missä kevään mittaan on ollut ylikuolleisuutta. Tämäkin voi olla sattumaa. Muistan itse kun sairastin jotain outoa vatsapöpöä joka ei jostain syystä iskenyt lapsiin ollenkaan. Tämäkin voi olla sattumaa.

Palatakseni alkuperäiseen ajatukseen olen miettinyt että tämä tauti on voinut riehua jo pitempään. Keväällä elettiin oikeasti sitä epidemian huippua. Nyt nähdään näitä jälkiaaltoja jota saadaan testeillä kiinni koska niitä tehdään paljon.

Vasta-aine tutkimuksia on tehty, mutta minulle ei ole vielä selvinnyt kuinka luotettavasti niitä lukuja voi tulkita.

Tämä on taas näitä mun omia pohdintoja, en suinkaan väitä että mikään näistä mun ajatuksista olisi lähellä totuutta. Siitä varmasti kaikki ovat samaa mieltä että tämä virus on omituinen.

Itse en usko että virus olisi nyt mitenkään vähemmän tappava. Sitä on minun ymmärryksen mukaan turha verrata esim espanjalaistautiin joka on Influenssa, joka muuntuu selvästi eri tahdilla kuim koronavirus.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Psykoosipelotteluotsikoita jälleen. Vähemmän yllättäen MTV asialla.

Mitenkäs nämä? Miksei näistä puhuta Suomessa juuri mitään?

"Infektiokuolleisuus koronavirussairauteen on esimerkiksi Englannissa pudonnut heinäkuun lopusta elokuun alkupuolelle tultaessa 55–80 prosenttia riippuen käytetystä tilastoaineistosta. Tähän tulokseen tuli tilastotieteilijä Jason Oke yhdessä kollegoidensa kanssa Oxfordin yliopistosta."




SUOMESSA ON TÄLLÄ HETKELLÄ KORONAN VUOKSI VIISI (5) IHMISTÄ SAIRAALAHOIDOSSA, JA TASAN YKSI (1) TEHOLLA.

Ja kansa on peloteltu pilalle ja psykooseihin. "Tilanne on heikentynyt nopeasti". Aivan järjetöntä kohkaamista. Voi vain pohtia, kenen etua tämä palvelee.

No nyt on onneksi asiaa kommentoitu jo lääketieteen ammattilaistenkin taholta:

Entäs nyt, hysteerikot?

Kuvituskuva: psykoosit
 

Liitteet

  • Screenshot 2020-09-05 at 02.27.26 - Edited.png
    Screenshot 2020-09-05 at 02.27.26 - Edited.png
    459,6 KB · kertaa luettu: 193
Viimeksi muokattu:

Aamuetana

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
@Ikävänkantaja

Oletko koskaan ajatellut, että nämä sun postaukset alkaa itsessään menemään psykoosin puolelle? Jauhat samaa tarinaa viestistä toiseen vaikka aihetta pystyisi tarkastelemaan monesta näkökulmasta asiallisesti.

”Valitettavasti” jatkossa viestisi jää minulta lukematta, koska täältä löytyy sellainen nappi missä lukee ”älä huomio”.
 

Aamuetana

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Mitä espanjantautivirukselle tapahtui? Heikentyikö se vai suksiko kuuseen?

No, todennäköisin selitys on se, että se heikentyi eli mutatoitui vähemmän ärhäkkääksi. Eikä siihen mennyt satoja tai tuhansia vuosia, vaan kenties lopulta viikkoja tai kuukausia. Esimerkiksi Philadelphiassa puhuttiin lokakuussa 1918 tuhansista viikoittaista kuolemantapauksista ja marraskuussa tauti oli käytännössä kadonnut kaupungista. Toki tappavampaakin virustyyppiä kiersi maailmalla tuon jälkeenkin (mm. Suomessa vielä alkuvuonna 1920), mutta pointti tässä on se, että viruksen evoluutio ei ole välttämättä mikään vuosisatojen tai -tuhansien prosessi - edes -kymmenien, vaan mahdollisesti joissakin tapauksissa paljon, paljon nopeampi.

Minulla ei ole mitään asiantuntemusta väittää, että SARS-CoV2 olisi mutatoitunut vähemmän ärhäkkääksi tai että siitä liikkuisi erilaisia kantoja, mutta mahdollista se on. Ja jos jotakin, niin yllättämään tämä virus on ehtinyt.

Tähän olisi mielenkiintoista saada @Flonaldo vastaus.

Miksi Espanjantauti katosi kahdessa vuodessa ja miksi se voimistui epidemian alussa viidessä kuukaudessa niin tappavaksi mitä se ei alkuun laisinkaan ollut?

Miksei koronalle voisi käydä samoin mutta päinvastaisesti, eli alkuun on tappava mutta kuukausien kuluttua ei sitä enää ole kuin marginaalisesti?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joo ja ei. Parasetamolilla ei saa virusta elimistöstään pois, mutta on hyvin mahdollista, että moni nyt sairastunut on tartunnan yhteydessä saanut pienemmän annoksen virusta.

Vaikka niitä ei edes itsekään aina päivittäisessä elämässään huomaisi, ympäri maailmaa me kaikki olemme käytöstämme muuttaneet. Jos siis kavereiden kanssa ravintolassa istutaankin 30 cm normaalia kauempana toisistaan, voi sillä tartunnan tullen ollakin vaikutus siihen kuinka pahasti sairastuu.

Tämä on juuri sitä käytännössä, mitä pohdin yhdessä eilisessä viestissäni. Ja olen samaa pohtinut hieman eri yhteyksissä useastikin tässä pandemian aikana.

Eli kyse on siis siitä, että vakavien tapausten suhde kaikista tapauksista ei olisi välttämättä vakio, vaan kun tapauksia on paljon, vakavien tapausten suhteellinen osuus voisikin olla jostain syystä selvästi korkeampi kuin silloin kun tapauksia on vähän. Jos tälle arvailisi syytä, niin tämä voisi selittyä esimerkiksi sillä, että tuolloin ihmiset altistuvat keskimäärin korkeammalle virusmäärälle, jolloin tautitapaukset olisivat vakavampia.

Ja vastaavasti: kun tautia on paljon, sen leviämisnopeus (tai R-luku) saattavat olla korkeampia verrattuna tilanteeseen, jossa tautia on vähemmän.

Nämä puhtaasti arvailuja, mutta minusta tällaista ilmiötä on ollut havaittavissa. Syitä en osaa sanoa, ja voi hyvin olla, ettei tuo ilmiö ole todellinen, tai se on jonkinlainen tilastoharha, jolle on olemassa ihan muutkin loogiset selitykset.

Näinhän sitä luulisi. Siis joko olet sairaalassa tai sitten et.

Mutta esimerkiksi UK:ssa eri kansakuntien välillä tässä on valtava ero. Wales vastaa uusista tapauksista 2,5 %, mutta päivittäisistä sairaalaan otetuista uusista potilaista 50 %. Tämä johtuu taas siitä, että Walesissa kriteerinä on "koronaepäily" - eli jokainen sairaalaan hengitystieoireiden kanssa päätyvä on koronapotilas kunnes toisin todetaan.

Itse en tarkoittanut tätä eri alueiden tai maiden välisten erojen vertailuun, koska siinä on luonnollisesti nuo mainitsemasi erot olemassa. Tarkoitin sitä, että kriteerit ovat todennäköisesti pysyneet eri maiden tai alueiden sisällä suhteellisen samana läpi pandemian - ja jos eivät, tästä lienee jonkinlainen tieto olemassa. Vertailua voi siis tehdä siitä, miten tilanne on eri alueilla kehittynyt pandemian aikana.

Varmaan vastaavia kummallisuuksia ja poikkeamia löytyy ympäri maailmaa. Joten jotain tuollaisen Walesin kaltaisen ihmeellisen luvun nähdessään, kannattaa ensimmäisenä tsekata että mitäs perkelettä täällä tapahtuu.

Juuri näin. Jos ilmiöön on selkeä selitys, se on luonnollisesti huomioitava.


Kiitos. Itse en ranskaa ymmärrä, mutta jos tulkitsin oikeaa käyrää, niin aika maltillisia ovat nuo sairaalaluvutkin verrattuna kevääseen. Hyvin samanlainen trendi kuin kuolleisuudessa.

Jos näin on, niin minä en keksi muuta selitystä tuolle, kuin sen, että keväällä Ranskassa oli moninkertaisesti (vähintään 10x) enemmän koronatapauksia kuin tilastoitiin. Toki taudin keskittyminen nuorempaan väestöön vaikuttaa asiaan, mutta ei selitä trendiä kuin pieniltä osin.

Toki parempiakin selityksiä voi olla, ja otan niitä mielelläni vastaan.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
1. On monta hyvää syytä sille, miksi kevään koronakuolemalukemat olivat erilaisia kuin nyt kesällä tulevat, erityisesti testauksen kehittyminen. Ei itse virus ole heikentynyt yhtään mihinkään. Australiassa on tänään raportoitu 59 kuolemantapausta, Espanjassa 184. Suomessa tämänhetkinen hyvä tilanne johtuu ihan muista asioista kuin viruksen muuntumisesta. HUS:in ylilääkäri olisi voinut vaikka konsultoida ulkomaisia kollegoita ennen kuin alkaa spekuloida tuolla aiheella mediassa.

Olen itse pohtinut sitä, että virus ei välttämättä ole muuttunut yhtään mihinkään, mutta se ei olisi silti enää yhtä tappava kuin aiemmin siitä syystä, että ihminen sietääkin sitä paremmin kuin ennen.

Kun virus alkuun pääsi liikkeelle, ihmiskunnalla ei ollut yhtään vastustuskykyä sille. Lisäksi yhteiskunnan toiminnot olivat täysin normaaliolojen mukaiset. Viruksella oli loistavat keinot levitä ympäri maailmaa.

Nyt kun virus on täällä jyllännyt, on tapahtunut paljon. Yhteiskunnan toimintoja on sopeutettu poikkeusoloihin. Ja toisaalta ihmiset ovat sairastaneet virusta, jolloin vastustuskykyä on monilla. On myös joskus esitetty sitä, että osa ihmisistä olisi saanut jonkinlaisen vastustuskyvyn altistumisista, vaikka sairastumista ei olisikaan tullut.

Ihan pohdinnan tasolla heitän spekulaation: Olisiko mahdollista, että nämä edellä mainitut syyt olisivat aiheuttaneet sen, että vaikka virus jyllääkin edelleen laajalla alueella ympäri maailmaa, niin kuitenkin monella alueella viruksen määrä olisikin vähentynyt? Eli esimerkiksi sairastuneet kantaisivat pienempiä virusmääriä kehoissaan, julkisilla paikoilla pinnoilla olisi vähemmän virusta kuin keväällä ja virukset olisivat myös keskimäärin heikentyneet. Jälkimmäisellä en viittaa viruksen muuttumiseen, vaan siihen, että virus joutuu elämään esimerkiksi keskimääräistä kauemmin pinnoilla, jolloin sen teho heikkenee ennen kuin se pääsee uhrinsa elimistöön.

Nämä siis ihan puhdasta omaa pohdintaani. Näillä ei ole mitään tieteellistä lähdettä.
 

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Huhtikuun ensimmäisellä viikolla maailmanlaajuisesti 23 prosenttia tartunnan saaneista kuoli. Nyt kuolleisuus on enää neljän prosentin luokkaa. Onhan tuossa melkoinen ero. En tiedä voiko tästä nyt ihan suoraan tehdä johtopäätöksiä viruksen heikentymisestä, mutta kuolleisuus ei kyllä tosiaan ole enää samaa luokkaa kuin keväällä. Virus kuitenkin jyllää melkeinpä samalla tahdilla kuin keväällä.
 
K

kiwipilot

Huhtikuun ensimmäisellä viikolla maailmanlaajuisesti 23 prosenttia tartunnan saaneista kuoli. Nyt kuolleisuus on enää neljän prosentin luokkaa. Onhan tuossa melkoinen ero. En tiedä voiko tästä nyt ihan suoraan tehdä johtopäätöksiä viruksen heikentymisestä, mutta kuolleisuus ei kyllä tosiaan ole enää samaa luokkaa kuin keväällä.

Johtunee lisääntyneestä testaamisesta.
 

TrafficIsland

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tässä heinäkuisessa Business Insiderin artikkelissa on erinomaisesti avattu syitä sille, miksi näyttää siltä että virus olisi heikentynyt vaikka todellisuudessa näin ei ole käynyt. Haastateltavana on kansainvälisen Nextstrain-tutkimusryhmän vetäjä, epidemiologi Emma Hodcroft. Tämä tutkimusryhmä on koonnut dataa viruksen leviämisestä ja genetiikasta jo vuodenvaihteesta lähtien. Mikäli on kiinnostunut tieteellisestä näkökulmasta, käppyröistä, kaavioista ja tilastoista, kannattaa käydä katsomassa myös tuo Nextstrain-projektin oma verkkosivu, ping @Sistis ja muut kenellä on syvempää kiinnostusta koronaviruksen sielunelämään :)

Tärkeimmät asiat artikkelista poimittuna:
  • Viruksessa on genomitasolla tapahtunut useita mutaatioita, mutta yksikään mutaatio ei ole ollut niin suuri, että niillä olisi ollut merkitystä käytännön tasolle.
  • Virus on jo nyt sellaisenaan "menestyksekäs" siinä mitä se tekee, eli leviää, löytää koko ajan uusia isäntiä, ja suurin osa tartunnan saaneista ei kuole. Sillä ei siis ole tarvetta suurille mutaatioille.
  • Monissa uutisoinneissa pyörinyt piikkiproteiinin muutos saattaa johtua vain siitä, että kyseinen viruksen versio sattui olemaan onnekas ja pääsi leviämään Euroopassa ja USA:ssa keväällä ennen tiukkojen rajoitusten asettamista.
  • Viruksen välittyminen solusta toiseen ja ihmisestä toiseen ovat täysin eri asioita, joten em. piikkiproteiinin muutoksella ei ole välttämättä mitään merkitystä käytännössä.
  • Merkityksellisten mutaatioiden tapahtuminen vie yleensä kymmeniä tai satoja vuosia.
  • Lääkäreiltä on harhaanjohtavaa sanoa, että virus olisi heikentyt vain tutkimalla sitä, miten omat potilaat voivat tai mikä oman maan tilanne on.
  • Se, että esim. Italiassa löydetyt virusmäärät potilaissa ovat pienempiä, johtuu yksinkertaisesti siitä, että miedomman taudin saaneilla potilailla ei keväällä ollut mitään mahdollisuuksia edes hakeutua hoitoon.
  • Kun pandemia etenee, jää eri maissa koko ajan lievempiä tapauksia kiinni. Jos tämän jättää huomioimatta, näyttää siltä että itse virus olisi heikentynyt.

Vielä omana lisäyksenä se, että ajattelisin että on ihan luonnollista tavan tallaajalle pohtia sitä, että olisikohan virus heikentynyt kun ei sairaaloissa ole tungosta eikä koronakuolemia tunnu pahemmin juuri nyt tulevan. Lääkäreiltä tällainen spekulointi mediassa on kuitenkin vähintään yhtä vastuutonta kuin pahimmilla mahdollisilla skenaarioilla pelottelu. Globaalisti viruksen kuolleisuuden on arvioitu pyörivän 0,5-0,8 % tuntumassa, minkä on katsottu olevan niin suuri, että tiukoillekin rajoitustoimille on paikkansa. Se, että Suomessa nyt yhtäkkiä strategisesti siirryttäisiin vaikkapa Ruotsin linjoille, koska "virus on heikentynyt" ja höllennettäisiin sillä perusteella vaikkapa matkailuun ja tapahtumiin laitettuja rajoituksia, olisi mielestäni täysin väärä päätös. Odotetaan nyt vaan maltilla sitä rokotusta ja kannetaan oma kortemme kekoon ennen sitä toimimalla fiksusti.
 

Lugu63

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
. Se, että Suomessa nyt yhtäkkiä strategisesti siirryttäisiin vaikkapa Ruotsin linjoille, koska "virus on heikentynyt" ja höllennettäisiin sillä perusteella vaikkapa matkailuun ja tapahtumiin laitettuja rajoituksia, olisi mielestäni täysin väärä päätös. Odotetaan nyt vaan maltilla sitä rokotusta ja kannetaan oma kortemme kekoon ennen sitä toimimalla fiksusti.

Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä. Nyt kun tautia on vähän, pitää rajoitusten ja määräysten olla sillä tasolla, että pidemmän päälle tartuntaluku pysyy siinä yhden pinnassa. Silloin tämä viikkotahti ei kuormita terveydenhuoltoa liikaa. Jos tilanne karkaa käsistä, pitää rajoituksia kiristää, että päästään takaisin suunnilleen tälle tasolle, jonka jälkeen taas tasapainoillaan niin, että viikkotahti ei pahasti nouse.

Muutenkin viestisi oli sisällöltään erinomainen. Mainitaan vielä tähän loppuun, että ensisijaisesti uskon edelleen kevään rankan alidiagnosoinnin olevan merkittävin syy sille, että tauti näyttäytyy tilastoissa vaarattomampana. Tai ehkä se keväällä näytti todellista vaarallisemmalta? Tai oikeammin: niin vaaralliselta, kuin se on silloin kun se pääsee hallitsemattomasti leviämään.

Lisäksi tässä vaikuttavat myös sairastuneiden ikäjakauma sekä parantunut tietämys ja kehittyneet hoitomuodot.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
30.8.2020 - 5.9.2020: todettu 212 koronatapausta.
23.8.2020 - 29.8.2020: todettu 143 koronatapausta.

Näin siis omien laskujeni mukaan. Onhan nousu siis kohtuullista viikkotasolla. Toki testimäärien kasvu selittää osan, mutta ei kyllä kaikkea.

Toisaalta kun kattoo koronakartasta päiväkohtaisia tautitapauksia (näytteenottopäivän mukaan), niin siinä on minusta pientä laskua elokuun puolivälistä.
 
Viimeksi muokattu:

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Haluaisin taulukoihin mukaan positiiviset/testimäärä - prosentin. Nyt se testimäärä pitää kaivaa jostain paikasta mistä en osaa sitä kaivaa.

Edit: Ilmeisesti 14500 testiä eli noin 0,25% testatuista positiivisia. Niin kauan kuin ollaan tällä tasolla niin tilanne on mielestäni varsin rauhallinen.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
30.8.2020 - 5.9.2020: todettu 212 koronatapausta.
23.8.2020 - 29.8.2020: todettu 143 koronatapausta.

Näin siis omien laskujeni mukaan. Onhan nousu siis kohtuullista viikkotasolla. Toki testimäärien kasvu selittää osan, mutta ei kyllä kaikkea.

Toisaalta kun kattoo koronakartasta päiväkohtaisia tautitapauksia (näytteenottopäivän mukaan), niin siinä on minusta pientä laskua elokuun puolivälistä.

Kyllä. Mutta nousu on käytännössä pysähtynyt nyt. Jos tarkastellaan viimeisen 14 vuorokauden aikana tilastoitujen määrän kehitystä, niin aika vakiona se on pysynyt. Alla tuo summa viime ajoilta:

25.8. 358
26.8. 360
27.8. 336
28.8. 342
29.8. 329
30.8. 346
31.8. 334
1.9. 366
2.9. 356
3.9. 358
4.9. 354
5.9. 355

Tästä voisi päätellä, että aika vakaata on ollut nyt meno viime aikoina.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Kyllä. Mutta nousu on käytännössä pysähtynyt nyt. Jos tarkastellaan viimeisen 14 vuorokauden aikana tilastoitujen määrän kehitystä, niin aika vakiona se on pysynyt. Alla tuo summa viime ajoilta:

25.8. 358
26.8. 360
27.8. 336
28.8. 342
29.8. 329
30.8. 346
31.8. 334
1.9. 366
2.9. 356
3.9. 358
4.9. 354
5.9. 355

Tästä voisi päätellä, että aika vakaata on ollut nyt meno viime aikoina.

1.9 kohdalla selkeä nousu 31.8:sta, sen jälkeen vähän laskenut ja tasaantunut.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
1.9 kohdalla selkeä nousu 31.8:sta, sen jälkeen vähän laskenut ja tasaantunut.

Enemmänkin kyse on siitä, että silloin tilastoitiin viiveellä aiempien päivien lukuja. Sumaa purettiin nyt mm. käyttämällä näytteitä Etelä-Koreassa, joten silloin saattoi saapua erä sellaisia. Jos tuota keskiarvottaa, niin eipä juuri nousua ole.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
16.8.2020 - 20.8.2020 oli selkeä piikki koronatapauksissa koronakartan päiväkohtaisissa tartuntapauksissa (näytteenottopäivän mukaan), sen jälkeen on sitten tultu lievästi alaspäin.

Eipä media paljoa näistä tiedota. Ehkä se sitten vaan antaisi liian positiivisen kuvan koronasta.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Ensimmäinen koronarokote voi olla markkinoilla jo muutaman kuukauden päästä, jos ei mutkia tule matkalle. Siitä voi mennä vielä jonkun aikaa, että byrokratian rattaat hyväksyvät rokotteen ja tuotannosta saadaan rokotetta. Suomikin on tässä junassa EU:n kautta ja ensimmäisessä erässä tänne olisi tulossa ilmeisesti n. 370 000 rokoteannosta. Ketä rokotetaan ensimmäiseksi ja pääsevätkö tällaiset henkilöt kaikista rajoituksista? Matkustelu yms. onnistuu rokotetodistuksella "vanhaan malliin" ?

Voisiko Suomessa myös itse valmistaa sopivaa rokotetta enemmän, jos sitä ei markkinoilta nopeasti ja tarpeeksi saada? Turussa ilmeisesti ainakin yhdessä firmassa uskotaan massatuotannon voivan olla kannattavaa.


 
F

Flonaldo

Tähän olisi mielenkiintoista saada @Flonaldo vastaus.

Miksi Espanjantauti katosi kahdessa vuodessa ja miksi se voimistui epidemian alussa viidessä kuukaudessa niin tappavaksi mitä se ei alkuun laisinkaan ollut?

Miksei koronalle voisi käydä samoin mutta päinvastaisesti, eli alkuun on tappava mutta kuukausien kuluttua ei sitä enää ole kuin marginaalisesti?
Ei minulla ole vastauksia sellaiseen kysymykseen, mihin koko maailman lääketiede ei ole vastausta löytänyt sadassa vuodessa :)

Kaikki luvutkin ovat jossain määrin arvauksia. JOS nyt kuitenkin tartuntoja olisi globaalisti ollut 500 miljoonaa ja kuolleita useita kymmeniä miljoonia, olisi taudin tappavuus ollut jotain täysin poikkeuksellista influenssavirukseksi - vaikka olosuhteetkin 100 vuotta sitten olivat täysin toisenlaiset ja juoksuhaudoissa sairastaminen ei optimaalista ollut.

Ehkä, tämänkin koronaviruksen tapaan, osa ihmisistä sairasti taudin niin vähillä oireilla tai jopa oireettomina, että todellisuudessa se pyyhi käytännössä koko maailman väestön läpi? Joka tapauksessa levinneisyys oli varmaankin niin laajaa, että virus aikanaan sitten katosi laumaimmuniteetin seurauksena.

Espanjantauti oli sioista ihmisiin siirtynyt influenssavirus, ja sitä siirtymää on ollut olemassa niin kauan kuin ihmiset ovat sikoja pitäneet. Miksi juuri tuolloin tuo virus yhtäkkiä levisi kaikkialle hyvin tappavana, eikä samassa määrin ollut tehnyt sitä koskaan aiemmin tai sen jälkeen? Ehkä maailmansotien, kaupungistumisen, lisääntyneen globaalin liikkumisen jne. myötä vain olosuhteet olivat ensimmäistä kertaa optimaaliset tuollaiselle pandemialle.

Tämä virus taas ei ole osoittanut merkkejä, että se vain katoaisi tai olisi muuttunut miedoksi. Jenkeissä on joka päivä yhä 50 000 testeillä todettua tapausta (todellisuudessa enemmän) ja samoin joka päivä ~1000 kuollutta. Tauti on saanut jyllätä maan läpi, eikä se ole miksikään muuttunut tai kadonnut itsestään - vaikka yksi oranssi heppu muuta lupaileekin.

Ketä rokotetaan ensimmäiseksi ja pääsevätkö tällaiset henkilöt kaikista rajoituksista? Matkustelu yms. onnistuu rokotetodistuksella "vanhaan malliin" ?

Voisiko Suomessa myös itse valmistaa sopivaa rokotetta enemmän, jos sitä ei markkinoilta nopeasti ja tarpeeksi saada?
Riskiryhmät ja vanhukset, ainakin toivottavasti.

Rokotehihamerkkien jakaminen ei liene kovin toimivaa. Ihmiset itse taas varmasti muuttavat käytöstään sen jälkeen, kun ovat itse rokotteen saaneet. Tärkeää olisi saada ne ensimmäiset 10 % rokotettua nopeasti, minkä jälkeen kaikkia rajoituksia voitaisiin varmaan alkaa poistaa, samanaikaisesti kun rokottaminen jatkuisi muissa ryhmissä.

Suomessakin rokotetta voidaan valmistaa, mutta tuntuu melkoiselta haasteelta, että sillä vastattaisiin juuri tuohon "nopeasti ja tarpeeksi" - jos maailman suurimmat ja edistyksellisimmät rokotetehtaat eivät siihen kykene. Pidemmän horisontin juttuja sitten miettiä millaista rokotevalmistuskapasiteettia maassa olisi itsellä hyvä olla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös