Muuttuneen tilanteen vuoksi Suomen kannattaisi laatia uusi koronastrategia, sanoo HUSin ylilääkäri Eero Hirvensalo.
yle.fi
Vaihteeksi jotain muuta: ilahduttavan järkevää pohdintaa.
Ihan varteenotettavaa pohdintaa. Periaatteessa jopa kannatettavaa, kunhan pidetään se takaportti, että voidaan reagoida nopeasti, jos tilanne alkaakin pahentua.
Olen pohtinut pitkään sitä, että voiko olla niin, ettei vakavien tapausten ja kaikkien tapausten välillä ole lineaarista riippuvuutta? Pahoittelen matemaattista termiä, joka ei välttämättä kaikille aukea. Käytännössä tarkoitan sitä, että voiko ollakin niin, että jos kaikki tartunnat esimerkiksi kymmenkertaistuvat, niin vakavat tapaukset eivät kymmenkertaistukaan? Vaan jossain kohdassa niiden määrä alkaakin kasvaa huomattavasti enemmän? Ja vastaavasti, kun tautitapaukset vähenevät, vakavasti sairaiden osuus putoaakin huomattavasti enemmän?
Ja vähän vastaavasti: taudin leviämiskyky ei olisikaan vakio, vaan se kasvaisi huomattavasti, jos sairastuneiden määrä ylittää jonkun tietyn rajan?
Nämä selittäisivät sitä, miksi monessa maassa tauti räjähti käsiin keväällä, mutta nyt epidemia pysyy edelleen melko hallittuna. Ja toisaalta, miksi suhteellinen vakavasti sairaiden osuus on nyt paljon pienempi, kuin aiemmin.
Syitä tälle en esitä tai arvaile. Tämä on vain puhdasta pohdintaa. Hyviä ja perusteltuja selityksiä tälle viime aikojen kehitykselle ovat myös olleet nämä aiemmin mainitut kevään alidiagnosointi, viruksen muuttuminen, tilastotapojen muutokset, hoidon paraneminen ja nuorten kasvanut osuus sairastuneista.