Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

[Sistis]

Englanti on ehkä paras esimerkki. Huhtikuun ekalla viikolla 7164 kuollutta ja 40 000 varmennettua tartuntaa. Elokuun toisella viikolla 85 kuollutta ja 1000 varmennettua tartuntaa. Kontrasti on ihan järkyttävän iso.

Itse oikeastaan en edes pidä Englantia kovinkaan hyvänä esimerkkinä, koska siellä ei tuota toista aaltoa ole varsinaisesti edes tullut. Tuolla kuolleiden osuus sairastuneista on pudonnut vain noin puoleen kevään luvuista.

Isompi osoitus taudin eroista on minusta juuri Ranskassa tai Espanjassa. Niissä tartuntoja tulee (muka) lähes yhtä paljon kuin keväällä. Mutta kuolleita on todella paljon vähemmän.

 

[Yuppi]

Mitä helvettiä. Upeaa työskentelyä keskustelupalstalla, että olettaa toista lähtökohtaisesti valehtelijaksi. Tuleekohan anteeksipyyntöä. Epäilen.

Kainuussa 30 koronatartuntaa – KS: Sairastuneita yhdistää hiihtokisa, johon tultiin peruutuksesta huolimatta

Tapahtuma peruttiin suositusten mukaisesti, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtua.

www.iltalehti.fi

Edelleenkään tossa ei ole väitteellesi mitään tieteellistä vahvistusta. Haes nyt vähän lisää iltalehtien juttuja.

 

[TrafficIsland]

3% oli luonnollisesti kuolleiden osuus niistä ilmoitetuista luvuista. Emme me voi moisista sen enempää tietää. Emme tiedä mitä versiota viruksesta siellä levisi ja kuinka moni pystyi tartunnan välttämään tai sairasti sen lievänä, miten diagnooseja annettiin yms. Nämä kaikki on täyttä arvailua edelleenkin. Ne selviää sitten joskus kun asiaa ehditään tutkia ajan kanssa. Paljon kuitenkin kertoo, että vasta-aine testeillä löytyi yllättävän vähän viruksen sairastaneita jopa Ruotsissa pahimman keskellä. Ei sielläkään läheskään kaikkia ole testattu. Mutta luvut on aina puhtaita arvauksia 10* enemmän kuin diagnosoituja on tämän hetken valistunut arvaus mitä joissain paikoissa on esitetty, mutta ei vaan voi tietää. Lombardiassa on tähän päivään mennessä todettu 99 110 tapausta ja 16 875 kuollutta, sanoo google. Jokainen varmasti ymmärtää, että prosenttiosuus on tuossa jo niin iso, että diagnosoimattomia on pakko olla huomattavasti enemmän.

Sen verran on jo tutkittu ja saatu selville, että Bergamon maakunnassa oli 3.6. mennessä vasta-aineita kertynyt 57%:lle väestöstä. Käytännössä tuo vastaa n. 600 000 ihmistä maakunnan 1,1 miljoonasta. Ja Bergamo on tosiaan vain pieni osa Lombardiaa, jossa on n. 10 miljoonaa asukasta. Itse haarukoisin että Lombardiassa oli keväällä n. 1,5-3 miljoonaa tartuntaa, koko Italiassa tietysti vastaavasti vielä useita miljoonia enemmän, vaikka virus ei muuta Italiaa yhtä pahasti riepotellutkaan.

Nämä luvut ovat tietysti ihan eri maailmasta kuin tuo Italian virallinen tartuntalaskelma. Aina voi toki argumentoida, että nämä todellisten tartuntalukemien arviot ovat vain arvioita, ja vahvistetut tartunnat ovat faktaa. Toki näin, mutta toisaalta tiedämme 100% varmuudella että vahvistettujen tartuntojen lukemat esim. juuri Italiasta (n. 260 000) ovat vain jäävuoren huippu. Tuo Bergamon vasta-ainetestin tulos osoittaa sen, että pahimmilla alueilla virus kiersi keväällä jopa enemmistössä väestöstä.

Miksi nämä luvut ovat olennaisia tähän päivään peilattuna? No, ainakin siksi, koska nyt spekuloidaan kovasti sillä, että virus olisi mutatoitunut heikommaksi. Mielestäni tästä ei ole mitään kunnon todisteita. Ylivoimaisesti tärkein syy sille, että tilastot näyttävät nyt aivan erilaisilta kuin keväällä on juuri testauksen tuntuva lisääntyminen, joka saa numeroiden valossa viruksen näyttämään heikommalta: tartuntojen määrä sekä tehohoitopotilaisiin että kuolemantapauksiin on nyt ihan erilainen. Valitettavasti syy ei ole viruksen heikentymisessä. Tai ainakaan vielä sellaisesta ei ole mitään todisteita, ainoastaan joidenkin yksittäisten lääkärien spekulointia asialla.

 

[Yuppi]

Valitettavasti syy ei ole viruksen heikentymisessä. Tai ainakaan vielä sellaisesta ei ole mitään todisteita, ainoastaan joidenkin yksittäisten lääkärien spekulointia asialla.

Kyllä uutisten perusteella kyseessä on laajempi konsensus kuin yksittäisten lääkärien spekulointi.

 

[BlackWolf]

Edelleenkään tossa ei ole väitteellesi mitään tieteellistä vahvistusta. Haes nyt vähän lisää iltalehtien juttuja.

Siis Kainuun pandemiapäällikkö ja ylilääkäri ei sinulle riitä? No kyllä on mennyt aika naurettavaksi tämä touhu. Eikö riitä kantti myöntää, että väärässä olit ja sillä hyvä?

 

[Yuppi]

Siis Kainuun pandemiapäällikkö ja ylilääkäri ei sinulle riitä? No kyllä on mennyt aika naurettavaksi tämä touhu. Eikö riitä kantti myöntää, että väärässä olit ja sillä hyvä?

Ei tietenkään riitä, uutinen päivätty huhtikuun alulle niin se on yksi ja sama kuka mengele sanoo mitä, jos lähtötiedot on puutteelliset.

 

[BlackWolf]

Sen verran on jo tutkittu ja saatu selville, että Bergamon maakunnassa oli 3.6. mennessä vasta-aineita kertynyt 57%:lle väestöstä. Käytännössä tuo vastaa n. 600 000 ihmistä maakunnan 1,1 miljoonasta. Ja Bergamo on tosiaan vain pieni osa Lombardiaa, jossa on n. 10 miljoonaa asukasta. Itse haarukoisin että Lombardiassa oli keväällä n. 1,5-3 miljoonaa tartuntaa, koko Italiassa tietysti vastaavasti vielä useita miljoonia enemmän, vaikka virus ei muuta Italiaa yhtä pahasti riepotellutkaan.

Nämä luvut ovat tietysti ihan eri maailmasta kuin tuo Italian virallinen tartuntalaskelma. Aina voi toki argumentoida, että nämä todellisten tartuntalukemien arviot ovat vain arvioita, ja vahvistetut tartunnat ovat faktaa. Toki näin, mutta toisaalta tiedämme 100% varmuudella että vahvistettujen tartuntojen lukemat esim. juuri Italiasta (n. 260 000) ovat vain jäävuoren huippu. Tuo Bergamon vasta-ainetestin tulos osoittaa sen, että pahimmilla alueilla virus kiersi keväällä jopa enemmistössä väestöstä.

Miksi nämä luvut ovat olennaisia tähän päivään peilattuna? No, ainakin siksi, koska nyt spekuloidaan kovasti sillä, että virus olisi mutatoitunut heikommaksi. Mielestäni tästä ei ole mitään kunnon todisteita. Ylivoimaisesti tärkein syy sille, että tilastot näyttävät nyt aivan erilaisilta kuin keväällä on juuri testauksen tuntuva lisääntyminen, joka saa numeroiden valossa viruksen näyttämään heikommalta: tartuntojen määrä sekä tehohoitopotilaisiin että kuolemantapauksiin on nyt ihan erilainen. Valitettavasti syy ei ole viruksen heikentymisessä. Tai ainakaan vielä sellaisesta ei ole mitään todisteita, ainoastaan joidenkin yksittäisten lääkärien spekulointia asialla.

En ihan ymmärrä miksi tästä saan käsityksen, että olisimme jotenkin eriävää mieltä asiasta? Fakta on, että faktoja ei kellään ole. Me kaikki toki vain spekuloimme ja minä veikkaan, että tuo 10x on varmaan sellainen looginen todellinen ei diagnosoitujen määrä. Onko se sitä esim. Lombardiassa niin tuskin, kun siellä levisi touhu ihan käsiin. Tuskin siellä on edes saatu diagnosoitua sitä määrää mitä muualla saatiin vaikka olikin akuutti tilanne. Eli noi lukusi voi hyvinkin olla lähellä totuutta, tai ei ole, emme tiedä ainakaan vielä. Niitä valistuneita arvauksia niiltä oikeilta asiantuntijoilta.

Viimeisestä kappaleestasi olen samaa mieltä. Nyt saadaan todella hyvällä prosentilla tapauksia kiinni ja se johtaa ketjujen katkeamisiin ja näistäkin ketjuista suuri osa on niitä lieviä ja vähemmän tarttuvia. Viruksen heikentyminen on ilmeisesti jollain tasolla saatu tutkittuakin, mutta me emme tiedä yhtään, että missä leviää ja mitä versiota.

 

[TrafficIsland]

Kyllä uutisten perusteella kyseessä on laajempi konsensus kuin yksittäisten lääkärien spekulointi.

Nojaa, aika moni uutinen jossa asiaa on käsitelty, tuntuu johtavan singaporelaisen lääkäri Paul Tambyah:n spekulointeihin mutaatiosta, enkä ainakaan itse ole löytänyt yhtään artikkelia jossa asia olisi millään tavalla tieteellisesti varmistettu.

Ainoa mutaatio, joka on varmistettu tapahtuneen, on viruksen piikkiproteiinin muuttuminen _mahdollisesti_ sellaiseen suuntaan, että virus voisi tarttua helpommin. Mutta tämäkin muutos oli tapahtunut jo ennen viruksen keväistä rantautumista Eurooppaan, ja itse taudin vakavuuteen sillä ei ollut merkitystä.

Influenssavirus on erityisen nopea virus muuntumaan ja se yleensä jollain tavalla muuntuu vuosittain ennen talvista rantautumistaan Suomeen. Silti, eihän influenssastakaan spekuloida kesäisin, että "virus on varmaan heikentynyt" sillä perusteella että influenssa ei kesällä aiheuta tautiaaltoja, koska tiedetään että taustalla ovat muut tekijät.

En ihan ymmärrä miksi tästä saan käsityksen, että olisimme jotenkin eriävää mieltä asiasta?

En ollutkaan eri mieltä, jatkoin vaan keskustelua aiheesta kun se nyt on taas tapetilla ja viestisi oli hyvä pohja siihen tarkoitukseen :)

 

[Yuppi]

Nojaa, aika moni uutinen jossa asiaa on käsitelty, tuntuu johtavan singaporelaisen lääkäri Paul Tambyah:n spekulointeihin mutaatiosta, enkä ainakaan itse ole löytänyt yhtään artikkelia jossa asia olisi millään tavalla tieteellisesti varmistettu.

Eli lopulta meillä on yhtä vähät tiedot, mutta statistiikka puhuu silti taudin laimenemisen puolesta.

 

[Flonaldo]

Riippuu siitä, minkälaista tilastoa haet. Worldometerin kautta näkee hyviä esimerkkejä. Otetaan vaikka Ranska:

...

Samanlaisia havaintoja voi tehdä esimerkiksi Espanjasta ja Saksasta.

Näissä on myös hyvä huomioida, että mitään yhteistä ja yleistä tilastointikriteeriä ei ole olemassa.

Espanja lopetti toukokuussa kokonaan kuolemien laskemisen. Oli siis ~sata kuolemaa päivässä ja siitä eteenpäin lukema putosi pysyvästi 0-1:een. Satumaisella yhteensattumalla tämä ajoittui samaan hetkeen, kun maan turismi haluttiin avata.

Briteissä taas ihan hiljattain muutettiin tilastointikriteeriä siten, että tilastoihin lasketaan ne kuolleet, joilla on positiivinen koronatulos viim. 28 päivän ajalta. Ennen tätä jokainen kuollut, joka oli missään vaiheessa (esim. 4 kk aiemmin) saanut positiivisen testituloksen.

Näitä maakohtaisia eroja on ihan jokaisella. Pitkällä aikavälillä asiaa päästään sitten tarkistelemaan koko väestön ylikuolleisuuden vs. 5v keskiarvo kautta - ruumiit kun ovat ruumiita, eivätkä muuksi muutu.

Englanti on ehkä paras esimerkki. Huhtikuun ekalla viikolla 7164 kuollutta ja 40 000 varmennettua tartuntaa. Elokuun toisella viikolla 85 kuollutta ja 1000 varmennettua tartuntaa. Kontrasti on ihan järkyttävän iso.

En tiedä tarkoititko Englantia vai UK (joskin aika marginaalinen ero). Joka tapauksessa Englannissa on ollut ~1000 positiivista testiä päivässä, ei viikossa.

Itse oikeastaan en edes pidä Englantia kovinkaan hyvänä esimerkkinä, koska siellä ei tuota toista aaltoa ole varsinaisesti edes tullut. Tuolla kuolleiden osuus sairastuneista on pudonnut vain noin puoleen kevään luvuista.

Isompi osoitus taudin eroista on minusta juuri Ranskassa tai Espanjassa. Niissä tartuntoja tulee (muka) lähes yhtä paljon kuin keväällä. Mutta kuolleita on todella paljon vähemmän.

Itse asiassa tämä UK vs. Ranska-Espanja on ihan mielenkiintoinen vertailu.

Ranska-Espanja tapaukset ovat voimakkaassa kasvussa, kun taas UK pysyy verrattain tasaisena - varsinkin kun suhteutetaan lisääntyneeseen testaamiseen. Jostain kuulin, että Ranskassa esim. etätöissä aiemmin olleista 80 % on palannut töihin, UK:ssa taas likempi 20 %. Ranskassa ja Espanjassa kasvosuojien käytön suhteen on enempi pakollisuutta kuin UK:ssa. Ranskassa ja Espanjassa taas kaikkia muita rajoituksia on poistettu voimakkaammin, UK:ssa on yhä voimassa melko vahvoja sääntöjä esim. eri kotitalouksien tapaamisista toistensa kodeissa.

Kasvosuojat eivät ole siis mikään pelastus, vaan ne ovat merkityksellisiä muutamissa rajallisissa tilanteissa. Niiden kokonaisrooli on pieni, mutta taas vaikkapa joukkoliikenteessä tapahtuvien tartuntojen osalta merkittävä. Mutta kun tauti tarttuu pitkällisessä lähikontaktissa parhaiten, silloin kansan kokoontuminen yhteen työpaikoille ja toistensa koteihin saa kyllä viruksen leviämään.

 

[Zeta03]

Skopje-päätös tuli noin kuukauden liian myöhään.

Kyllä ne Balkanilta kotiin palaavat olisivat tulleet muualta, jos Skopjesta ei olisi lentoja tullut. Näin olisi voinut jäädä moni tartunta huomaamatta, jos olisivat vaikka henkilöautolla Tallinnan kautta tulleet ja sitten oireettomina levittäneet virusta kotipaikkakunnillaan

 

[Sistis]

Näissä on myös hyvä huomioida, että mitään yhteistä ja yleistä tilastointikriteeriä ei ole olemassa.

Kyllä. Tämä selittää näitä eroja myös merkittävästi. Tästä syystä eri maiden tilanteen eroavaisuuksien vertailu ei välttämättä ole kaikkein suoraviivaisinta. Mutta yksittäisen maan kehityksen seuranta on helpompaa, etenkin jos tilastointitapoja ei ole muutettu kesken kaiken.

Espanja lopetti toukokuussa kokonaan kuolemien laskemisen. Oli siis ~sata kuolemaa päivässä ja siitä eteenpäin lukema putosi pysyvästi 0-1:een. Satumaisella yhteensattumalla tämä ajoittui samaan hetkeen, kun maan turismi haluttiin avata.

Onko tästä jotain tarkempaa lähdettä? Wikipedia nyt ei mikään luotettavin sellainen tietenkään ole, mutta katsoin huvikseni, miten siellä nuo kuolleisuusluvut on esitetty. Toukokuussa kuolleisuustilastoja säädettiin, ja samassa yhteydessä oli reilu viikon tauko, jolloin lukua ei muutettu. Sen jälkeen lukua taas säädettiin, ja sitten se on päivittynyt säännöllisesti.

COVID-19 pandemic in Spain - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Briteissä taas ihan hiljattain muutettiin tilastointikriteeriä siten, että tilastoihin lasketaan ne kuolleet, joilla on positiivinen koronatulos viim. 28 päivän ajalta. Ennen tätä jokainen kuollut, joka oli missään vaiheessa (esim. 4 kk aiemmin) saanut positiivisen testituloksen.

Tämä uudempi on minusta jo jokseenkin järkevämpi. Toisaalta keväällä tuo tuskin poikkesi ihan hirveästi tästä kuitenkaan - kun tauti saapui kunnolla siinä maaliskuussa, niin huhtikuussa kuolleetkaan tuskin olivat kovinkaan paljoa aiemmin saaneet tartuntaa. Todennäköisesti silloin aika monella se meni myös tuon 28 vuorokauden sisään.

Näitä maakohtaisia eroja on ihan jokaisella. Pitkällä aikavälillä asiaa päästään sitten tarkistelemaan koko väestön ylikuolleisuuden vs. 5v keskiarvo kautta - ruumiit kun ovat ruumiita, eivätkä muuksi muutu.

Ja tuossakin on hirveästi haasteita. Yhteiskunnan sulkeminen muuttaa taas ihmisten käyttäytymistä, mikä laskee joidenkin kuolemansyiden määrää, ja taas joku toinen nousee. Koronan vaikutus on vain yksi osa tuossa kokonaisuudessa.

Itse asiassa tämä UK vs. Ranska-Espanja on ihan mielenkiintoinen vertailu.

Ranska-Espanja tapaukset ovat voimakkaassa kasvussa, kun taas UK pysyy verrattain tasaisena - varsinkin kun suhteutetaan lisääntyneeseen testaamiseen. Jostain kuulin, että Ranskassa esim. etätöissä aiemmin olleista 80 % on palannut töihin, UK:ssa taas likempi 20 %. Ranskassa ja Espanjassa kasvosuojien käytön suhteen on enempi pakollisuutta kuin UK:ssa. Ranskassa ja Espanjassa taas kaikkia muita rajoituksia on poistettu voimakkaammin, UK:ssa on yhä voimassa melko vahvoja sääntöjä esim. eri kotitalouksien tapaamisista toistensa kodeissa.

Hyviä kommentteja ja arvokasta tietoa. Varmasti nuo vaikuttavat tartuntojen määrään.

Kasvosuojat eivät ole siis mikään pelastus, vaan ne ovat merkityksellisiä muutamissa rajallisissa tilanteissa. Niiden kokonaisrooli on pieni, mutta taas vaikkapa joukkoliikenteessä tapahtuvien tartuntojen osalta merkittävä. Mutta kun tauti tarttuu pitkällisessä lähikontaktissa parhaiten, silloin kansan kokoontuminen yhteen työpaikoille ja toistensa koteihin saa kyllä viruksen leviämään.

Yksi minua pohdituttanut asia on se, että miten laaja kasvosuojien käyttöaste korreloi kuolleisuuslukujen kanssa? Onko jossain listattu, että miten Euroopassa on maskien käytöstä säädetty? Olisi ihan mielenkiintoista katsoa, että miten kuolleisuusluvut ovat kehittyneet, jos vertailee maita, joissa pakko joko on, tai sitä ei ole. Olen jonkun väitteen kuullut, että maskit estäisivät juuri näitä vakavia tautimuotoja. Mutta onko virallisissa tilastoissa mitään merkkiä siitä, että tämä saattaisi jopa pitää paikkaansa?

 

[Flonaldo]

Onko tästä jotain tarkempaa lähdettä? Wikipedia nyt ei mikään luotettavin sellainen tietenkään ole, mutta katsoin huvikseni, miten siellä nuo kuolleisuusluvut on esitetty. Toukokuussa kuolleisuustilastoja säädettiin, ja samassa yhteydessä oli reilu viikon tauko, jolloin lukua ei muutettu. Sen jälkeen lukua taas säädettiin, ja sitten se on päivittynyt säännöllisesti.

[MEDIA=imgur]esw3BtQ[/MEDIA]

Tämä. Tuolloin toukokuussa siis kriteeriä muutettiin dramaattisesti. Taukoa siinä ei ollut - luku ei muuttunut, koska yhtäkkiä ~sadan kuolleen sijaan uudella kriteerillä kuolleita olikin 0.

Uusi kriteeri oli muistaakseni, että henkilön pitää olla kuollut eilen, hänestä pitää olla kuolintodistus missä lukee korona ja kuolintodistuksen pitää olla eilisen aikana kirjattu kaikkiin järjestelmiin. Näin luonnollisesti tapahtuu ehkä prosentin kohdalla. Kerran on isompi pompsaus kuolleita päivitetty lukuihin, mutta itse pidän hyvin epätodennäköisenä, että Espanjan luvut vastaisivat todellisuutta.

 

[TrafficIsland]

Eli lopulta meillä on yhtä vähät tiedot, mutta statistiikka puhuu silti taudin laimenemisen puolesta.

Riippuu kovasti mitä statistiikkaa katsotaan. Kuten jo aiemmin totesin, on esim. Italian virallinen lukema kevään tartuntatapauksista yhtä tyhjän kanssa, kun kaikki viittaa siihen että piilossa oli moninkertainen määrä tapauksia. Sitten taas jos katsoo ahkerasti jo silloin testanneita maita, kuten vaikka Islantia tai Uutta-Seelantia, niin huomaa että viruksen todellinen tautikuolleisuus ei silloinkaan ollut läheskään sellainen, mihin vähemmän testejä tehneiden maiden luvut viittaavat. Kyllähän Suomessakin silloin keväällä käskettiin lieväoireisia pysymään kotona, sama tai jopa huonompi tilanne oli monessa muussa maassa.

Ja kuten täällä keskustelussa on hyvin jo aiemmin todettu esim. Sistiksen toimesta, laskeneeseen kuolleisuuteen on myös muita syitä, mutta tämä testaamisaktiivisuuteen liittyvä tilastoharha on kaikkein tärkein.

Kyllä ne Balkanilta kotiin palaavat olisivat tulleet muualta, jos Skopjesta ei olisi lentoja tullut. Näin olisi voinut jäädä moni tartunta huomaamatta, jos olisivat vaikka henkilöautolla Tallinnan kautta tulleet ja sitten oireettomina levittäneet virusta kotipaikkakunnillaan

Villakoiran ydin ei ole siinä, miten nyt matkassa olevat tulevat takaisin, vaan siinä, että ne kaikki tulevat täydet koneelliset vaikealle epidemia-alueelle jäävät lähtemättä.

 

[kiwipilot]

Jokainen voi tarkistaa nopeasti vaikkapa Momondon kautta kuinka monta tapaa esim. Helsinki-Vantaalta on lentää Skopjeen.

On ehkä hieman naivia ajatella, että Turun reitti olisi ollut ainoa mahdollisuus päästä perille. Toki oli ainoa suora yhteys. Mutta jos ja kun joku sinne haluaa niin kyllä myöskin sinne pääsee.

 

[Sistis]

Jokainen voi tarkistaa nopeasti vaikkapa Momondon kautta kuinka monta tapaa esim. Helsinki-Vantaalta on lentää Skopjeen.

Vilkuilin pikaisesti Ebookersilla. Tosin sen haku on näemmä muuttunut, ja en ainakaan kännykällä saanut aiempaa +/- 3 päivää -hakua.

On tuossa silti eroa. Turusta pääsi suoralla lennolla, ja meno-paluu taisi irrota satasen pintaan, tai jopa edullisemmin, jos vähän onnistui valikoimaan päiviä. Helsingistä näyttivät olevan yhdellä tai kahdella koneen vaihdolla, ja hinnat olivat katsominani päivinä edullisimmillaan n. 300-400€.

Väitän, että tuo karsii aika tehokkaasti matkustusta tuonne. Ne toki menevät, joilla on todella tärkeä syy mennä sinne. Mutta vähänkin satunnaisemmat matkaajat todennäköisesti lykkäävät matkaansa.

 

[Sistis]

Tämä. Tuolloin toukokuussa siis kriteeriä muutettiin dramaattisesti. Taukoa siinä ei ollut - luku ei muuttunut, koska yhtäkkiä ~sadan kuolleen sijaan uudella kriteerillä kuolleita olikin 0.

Uusi kriteeri oli muistaakseni, että henkilön pitää olla kuollut eilen, hänestä pitää olla kuolintodistus missä lukee korona ja kuolintodistuksen pitää olla eilisen aikana kirjattu kaikkiin järjestelmiin. Näin luonnollisesti tapahtuu ehkä prosentin kohdalla. Kerran on isompi pompsaus kuolleita päivitetty lukuihin, mutta itse pidän hyvin epätodennäköisenä, että Espanjan luvut vastaisivat todellisuutta.

Voi olla noinkin. Tuo linkittämäsi kuva on hieman erilainen kuin toinen näkemäni. Tuo, mihin viittaan on ilmeisesti joku Googlen automaattisesti generoima kuvaaja jostain aineistosta, mutta luotettavuus jää avoimeksi.

Siinä tuo outo vaihe tilastoissa oli n. 20.5.-6.6. Sen molemmilla puolin korkeat tilastopiikit, jotka ovat jotain korjauksia. Mutta tuossa kuvaajassa käytä vaikuttaisi olevan aika hyvin linjassa sen kanssa, miten kuolleisuus näytti vähenevän ennen tuota toukokuun säätöä.

Mutta unohdetaan Espanja epätarkkana. Onko sinulla tietoa esim. Ranskan tai Saksan tilastointitavoista tai etenkin niiden muutoksista?

 

[Salama44]

Kasvomaskin käyttö ja niiden pakollisuus on mielekiintoinen asia esim. omalla työpaikalla tehdasympäristössä toimistotiloineen. Sijainti on pahimmalla korona-alueella Etelä-Suomessa.

Maskia on käytettäva aina jos 4 metrin etäisyyttä ei voi pitää, mutta yksin valvomossa tai toimistohuoneessa työkennellessä ei. Jokainen saa työvuoroa varten 2 maskia eli kerran voisi vaihtaa ja muuten pitäisi voida hoitaa altistumisen ehkäisy etäisyyksiä pitämällä.

Pakollisuuden valvonta on satunnaista huomauttelua eikä siitä käytännössä seuraa muuta. Osa tunnollisista toimii oikein, osa käyttää samaa suojainta koko ajan - ottaa välillä pois ja laittaa takaisin - ja osa ei käytä ollenkaan esim. yövuorossa vaiika varmaan joskus joutuu 4 metriä lähemmäs työkaveria.

Koko korona-aikana on todettu 1 tartunta havaittujen oireiden ja sen aiheuttaman epäilyksen johdosta. Altistuneet eivät saaneet tartuntaa.

Onko maskien käytöstä sitten ollut hyötyä vaikka niihin suhtaudutaan monella tavalla ja niitä käytetään eri lailla vai olisiko ollut parempi jatkaa kuten ennenkin ja säästää maskirahat?

Minusta suurin hyöty tulee siitä että se vaikuttaa asenteisiin. Itse ajattelen niin että jos laiskuuttani en jaksa maskia laittaa niin pidän etäisyyksiä paremmin. Se pakko sääntö vaikuttaa jotenkin niin. Pakolla osa saadaan toimimaan paremmin vaikka sitä rikotaan. Hyötyä varmaan tulee siihen nähden että jos puhuttaisiin vain välimakoista. Nyt pitää rikkoa kahta asiaa jos on täysin välinpitämätön. Sama on käsineiden käyttöpakon suhteen. Jos ei tule käytettyä niitä aina niin pesen sitten ainakin käsiä tai käytän käsidesiä. Jotenkin on suojauduttava jos on kerta joku pakkokin.

Osa tietenkin ajaa mm. ylinopeuksia aina vaikka sakkoja tulisi, mutta jo pelkkien merkkien olemassaolo ohjaa toisia ihmisiä oikeaan käyttäytymiseen vaikka sanktioita ei olisikaan. Tällä pakollisuuden ohjeistamisella annetaan myös ulospäin sellainen kuva että kaikki mahdollinen yritetään tehdä.

 

[Salama44]

Tämäkin on varmaan minun kaltaisteni turhaa hysteran lietsontaa, mutta mainitaan nyt kuitenkin. Yhdessä päivässä lähes yhtä pajon kuin Suomessa koko koronaaikana. Intia on noussut maailmalla jo Top 3 maan joukkoon.

Sivu 133 - Teksti-TV

Ylen Teksti-tv.

yle.fi

 

[kiwipilot]

On tuossa silti eroa. Turusta pääsi suoralla lennolla, ja meno-paluu taisi irrota satasen pintaan, tai jopa edullisemmin, jos vähän onnistui valikoimaan päiviä. Helsingistä näyttivät olevan yhdellä tai kahdella koneen vaihdolla, ja hinnat olivat katsominani päivinä edullisimmillaan n. 300-400€.

Ei kannata jumittaa tässä asiassa yksittäiseen nettimatkatoimistoon vaan tarkastella asiaa Momondon tai Skyscannerin kautta jotka keräävät hinnat usealta matkatoimistolta. Näitä käyttämällä selviää, että halvimmillaan tuonne pääsee reilulla kahdella sadalla eurolla (randompäivät syyskuulla).

Väitän edelleen että tuo Wizzairin lentojen lopettaminen oli typerä ja jokseenkin poliittinen temppu mikä tulee vaikeuttamaan Balkanin suunnalta saapuvien tapausten seulomista.

 

[Sistis]

Ei kannata jumittaa tässä asiassa yksittäiseen nettimatkatoimistoon vaan tarkastella asiaa Momondon tai Skyscannerin kautta jotka keräävät hinnat usealta matkatoimistolta. Näitä käyttämällä selviää, että halvimmillaan tuonne pääsee reilulla kahdella sadalla eurolla (randompäivät syyskuulla).

Väitän edelleen että tuo Wizzairin lentojen lopettaminen oli typerä ja jokseenkin poliittinen temppu mikä tulee vaikeuttamaan Balkanin suunnalta saapuvien tapausten seulomista.

Ebookers on ainakin aiemmin hakenut tietoja useammalla eri lentoyhtiöltä, mutta en sitten tiedä, että onko tilanne muuttunut. Joskus aiemmin en huomannut mitään merkittävää eroa esimerkiksi juuri tuon mainitsemasi SkyScannerin kanssa. Mutta tilanne on voinut muuttua tässä vuosien varrella, kun en ole hetkeen kärkkynyt halpoja lentoja. Ainakin tuo kätevä +/- 3 päivää -hakua loisti poissaolollaan.

Tsekkasin tuon Momondon, ja kiitos siitä, oli ihan hyvä palvelu. Voin alkaa käyttää tuota sitten, kun seuraavan kerran tarvitsen halpoja lentoja. Näinkin tämä ketju tuottaa lukijalleen hyötyä. :)

Momondon mukaan halvin reitti näyttäisi olevan Kööpenhaminan kautta, ja WizzAir olisi sieltä reitti eteenpäin. Matkat ovat näemmä 8-10 h suuntaansa. Hinnat siellä 160 - 200€.

Hieman tuo matka-aika silti hidastuu. Uskon sen karsivan jonkin verran matkustusintoa. Mutta aika näyttää, miten käy. WizzAirin Skopjen ja Kööpenhaminan välisen reitin osalta en osaa sanoa tilannetta, mutta en yhtään ihmettelisi, vaikka Tanskan viranomaisetkin suunnittelisivat jotain rajoituksia tai toimia tälle välille, tai vaikka sellaisia jo olisikin.

 

[Zeta03]

Väitän, että tuo karsii aika tehokkaasti matkustusta tuonne. Ne toki menevät, joilla on todella tärkeä syy mennä sinne. Mutta vähänkin satunnaisemmat matkaajat todennäköisesti lykkäävät matkaansa.

Eikai sinne enää hirveästi menijöitä ole (lomat loppu) ja ongelma muutenkin olivat nämä palaajat. Niitä tulee jatkossakin mutta eri reittejä pitkin joita viranomaisten tai terveydenhuollon ammattilaisten on vaikeampi valvoa kuin suoraa lentoa Skopjesta

 

[Sistis]

Eikai sinne enää hirveästi menijöitä ole (lomat loppu) ja ongelma muutenkin olivat nämä palaajat. Niitä tulee jatkossakin mutta eri reittejä pitkin joita viranomaisten tai terveydenhuollon ammattilaisten on vaikeampi valvoa kuin suoraa lentoa Skopjesta

Tämä on ihan validi skenaario, ja itsekin pohdin tätä toisten paluureittien vaihtoehtoa jo silloin, kun Skopjen reitti oli tunnistettu tälläkin "virussillaksi". Se on siis selkeä haittapuoli. Ja on totta, että kesälomakauden päättyminen varmasti vaikuttaa jonkin verran asiaan, mutta ei mielestäni lopeta millään muotoa matkustusta kokonaan, koska lomia pidetään kauden ulkopuolellakin.

Reittiä ovat ymmärtääkseni käyttäneet paljon Suomessa asuvat kosovolaistaustaiset sekä Balkanin alueelta tulleet rakennus- yms. työläiset. Näiden ryhmien osalta käyttö ei välttämättä suuresti rajoitu lomakauteen. Eri asia sitten on, että miten tuo reitin lakkautus vaikuttaa matkustushalukkuuteen. Uskon, että ei se sitä lopeta, mutta saattaa hieman karsia.

Matkoilla jo olevat palaavat varmasti Suomeen muita reittejä. Tulevat matkat ovat sitten asia erikseen. Niiden osalta nähdään tulevaisuudessa, että miten asian suhteen käy.

 

[topdog]

Su alkoi pojalla oireet ja ke testiin ja tänä aamuna tuli negatiivinen tulos. Tämä siis Vantaalla ja julkisella puolella. Hienosti homma toimi, mutta hiukan nopeammin homma pitäisi saada maalin että jäljityksestä olisi enemmän hyötyä.

 

[dana77]

Tutkimus: Koronatartunnan saaminen lentokoneessa on luultua harvinaisempaa

Tilastotieteen professorin mukaan täydessä lentokoneessa tartunnan saamisen todennäköisyys on noin 0,02 prosenttia. Tämä edellyttää kaikilta kasvomaskin käyttöä.

www.is.fi

Saksalaistutkimuksen mukaan tartunnan saamisen mahdollisuus lentokoneessa on 0,02 prosentin luokkaa.

On kyllä paska tutkimus tai ainakin uutisointi siitä. Tuossa ei mitenkään otettu kantaa, että kuinka monella tauti on koneessa. Jos sitä ei ole kenelläkään niin todennäköisyys on varmastikin nolla. Kuitenkin on kai silläkin eroa, että onko niitä 1 vai 25. Lisäksi tuo 0,02%. Onko se todennäköisyys että edes yksi saa taudin vai yksittäisen matkustajan todennäköisyys saada tauti? Mikä olisi todennäköisyys saada tauti jos kukaan ei käyttäisi maskia? Paljon avoimia kysymyksiä, vähän vastauksia.