Haluan sanoa ensiksi, että arvostan sitä, että et tee mitään kompromisseja asian suhteen ja katsot tilanteen rauhassa loppuun ennen kuin hellität. Tässä ei ole mitään vikaa ja jos saat tällä palstalla osaksesi jotakin kuittailua, niin tikulla vain silmään.
Seuraavaksi haluan sanoa, että näin "järjettömästi" on toimittu nyt noin 2,5 kuukautta putkeen, eikä sillä ole ollut mitään vaikutusta tartuntojen määrään (ainakaan niitä korottavasti). Suuri enemmistö tänään iltaa ulkona ja sisällä viettävistä on varmasti tiedostavia ihmisiä, jotka ovat punninneet oman riskinsä ja koronatilanteen tarkkaan.
Kiitos ystävällisistä sanoistasi. Kuten olen aiemmin todennut, en pelkää koronatartuntaa omalta tai edes läheisteni osalta. Perheeni ei elä kotimme vankina, mutta mietimme tarkkaan, mikä toiminta on järkevää ja/tai välttämätöntä vallitsevissa olosuhteissa ja mikä ei. Lapsemme elävät normaalia nuoren ihmisen elämää, mutta sen edellytyksenä on, että annettuja ohjeistuksia noudatetaan. Niin pitkälle en ole mennyt, että kyttäisin heidän tekemisiään, joten on mahdollista, että lapseni eivät noudata turvavälejä ja käytä käsidesiä ja voin olla jonkun mielestä epäonnistunut vanhempana. Mutta ohjeistuksen ja esimerkin puutteesta se ei ole jäänyt kiinni.
Se, että viimeiset 2,5kk on toimittu samalla tavalla, eli eletty vapaasti ilman rajoitteita, ei tee siitä mun silmissäni järkevää käytöstä. Varsinkaan nyt, kun joka tuutista tungetaan infoa siitä, että tilanne on huonontunut ja että ihan lähitulevaisuutemme rajoitukset riippuvat siitä, miten toimimme nyt. Siis juuri nyt, ei esim. viiden vuoden päästä. Ihmisten toiminta Helsingissä juuri nyt, vaikuttaa ihmisten elämään Helsingissä seuraavien viikkojen ja mahdollisesti kuukausienkin aikana. Vaikea uskoa, että kaikki ihmiset olisivat muualta tulleita turisteja, vaikka joukossa voi olla niitäkin. Miksi siis toimia oman edun vastaisesti?
En pyydä ihmisiä olemaan yksin kotonaan. Peräänkuulutan ihmisten tervettä järkeä noudattaa esim. turvavälejä. Jos haluat juoda pussikaljaa, onko sitä pakko juoda ryysiksessä? Eikö seurueenne voi valita paikkaa, missä on tilaa pitää etäisyydet kunnossa? On ihan mahtavaa, että ihmiset haluavat esim. tukea ravintoloitsijoita ja käyttävät ravintoloiden palveluja. Mutta pitääkö terassit täyttää äärimmilleen, vaikkei rajoituksia virallisesti ole ja sitä ole erikseen kielletty? Eikö olisi parempaa tukemista, että taattaisiin se toiminta myös kuukauden-kahden päästä? En toisaalta usko, että moni edes varsinaisesti ajattelee tukevansa ravintoloitsijaa, vaan istuu niillä täyteen ammutuilla terasseilla, koska itse haluaa. Juuri nyt, koska itse haluaa.
Jos tulee paikallisia rajoituksia, ne iskevät ainakin ensin pahiten pääkaupunkiseudulle, se on varmaa. Ja vaikka kuinka sanottaisiin, ettei ravintoloita suljeta kokonaan, kuten keväällä, kyllä ihmiset aivan varmasti tulevat vähentämään ravintoloissa käymisiään, jos virustilanne pahenee. Koska niin ihmiset toimii, kun tilanne pahenee riittävän huonoksi. Miksi pitää odottaa sitä ”sitten jos-aikaa”? Kuten aiemmin totesin, en odota, ettei kukaan käy yhtään missään, vaan ainoastaan sitä, että toimitaan vastuullisesti.
Voin hyvin myöntää myös sen, että mulla on oma lehmä ojassa: toivon nimittäin sitä, että tilanne paranee ja pääsemme kaikki elämään mahdollisimman vapaasti mahdollisimman vähän rajoitettua elämää. Toivon, että mahdollisimman moni säästyisi koronan kurimukselta. Toivon, että Suomen edellytykset nousta mahdollisimman nopeasti taloudelliseen kukoistukseensa paranevat, työllisyys kohenee ja sen kautta ihmisten elämänlaatu paranee. Toivon, että tulevaisuus olisi valoisa ja ihmisillä nykyistä parempi usko siihen. Toivon myös, että urheilu- ja viihdeteollisuus pääsisivät vihdoin löysästä hirrestään ja kansa saisi sirkushuvinsa. Itse kaipaan jo liigapelejä kovasti. Jos kaikki yhteisten suositusten vapaamatkustajat sallitaan, olemme aina vain kauempana noista toiveista eikä se ole meidän kenenkään etu. Miksi riskeerata se, kun muutaman viikon tai kuukauden maltti parantaisivat näitä edellytyksiä? Sitä minä en tässä ymmärrä. Eikä mun tarvitsekaan.
