Nyt, kun tämä toisen aallon tulo on Järvisen, Lehtosen ja Salmisen toimesta vihdoin vahvistettu, niin onko jossain määritetty toisen aallon määritelmä?
Jos tartunnat pomppaavat muutamaksi viikoksi ylöspäin, mutta tilanne pysyy hallinnassa niin onko se sitten ensimmäisen aallon kausivaihtelua vai se toinen aalto?
Kaikki veikkaukset tuntuvat lähtevän siitä, että toinen aalto on AINAKIN 1-45 kertaa pahempi, kuin ensimmäinen aalto. Jos tilanne pysyy samanlaisena, kuin nyt, mutta ryppäitä esiintyy siellä täällä niin toisella aallolla pelotellaan varmaan pitkälle tulevaisuuteen.
Tällä hetkellä tuntuu olevan taas sellainen hetki käsillä, että näiden Järvisten näkemykset ovat kuuminta hottia. Sensaatio myy.
Joku näistä sanoi itse asiassa, että toisella aallolla ei ole kunnollisia määritelmää.
Yksi vakiintunut käsitys on, että toinen aalto olisi lähes automaattisesti ensimmäistä pahempi, mutta tälle ei mielestäni ole mitään tieteellistä perustetta. Tämä fakta on jäänyt elämään siitä, että näin se meni espanjantaudissakin.
Etelä-Koreassa toiseksi aalloksi riitti se, että tartuntojen määrä oli kymmenesosan ensimmäisen huipun määrästä. Ja samalla sairastuneita on alle yksi sataa tuhatta asukasta kohden, eli puolet Suomen nykytilanteesta. Japanissa taas vasta pelätään toista aaltoa, vaikka tartunnat ylittivät jo ensimmäisen huipun.
Minusta toinen aalto voisi tarkoittaa sitä, että tauti on ollut pitkään hallinnassa ja mielellään lähes nollissa. Sitten maahan tulee selkeä uusi epidemia, joka jyllää laajalla alueella, ja tartuntamäärät ovat vähintään 50% ensimmäisestä aallosta. Jos kyse on paikallisista ryppäistä, ja maltillisesta tapausten noususta, ei kyse ole toisesta aallosta.
Mutta minä en näitä termejä keksi.
www.uusisuomi.fi
yle.fi