Hesarissa oli pitkähkö juttu koronasta ja siitä mitä nyt tiedetään:
Tiivistettynä: sairastumisriski on kaikilla suhteellisen sama, mutta kuolleisuus ei:
Merkittävämpää on, että kuolleista yli 90 prosentilla oli korkean iän lisäksi valmiiksi yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Suurin joukko, 44 prosenttia, asui ennen kuolemaansa hoivakotityyppisessä ympäristössä.
NUORILLE, perusterveille ihmisille Sanella on hyviä uutisia.
Kuolleista alle 70-vuotiaita on vajaat 40 ihmistä, mutta sekin antaa Sanen mukaan liian synkän kuvan taudista. Nuorista kuolleista lähes kaikilla oli jokin merkittävä muu sairaus kuten syöpä tai sydänvaivoja.
”Kaiken tuntemamme datan mukaan kuolleista nuorista valtaosalla, lähes sadalla prosentilla on ollut joku perussairaus.”
Lisäksi koronaviruksen hoito on edistynyt epidemian alkuajoista, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Erityisesti veritulppariskin huomaaminen ja ehkäisy on tarkoittanut, että työikäisellä perusterveellä ihmisellä on erinomaiset mahdollisuudet selvitä sairaalasta kotiin.
”Erikoissairaanhoidossa kuoli potilaita alussa, mutta ei enää. Toki epidemiatilanne on rauhoittunut, mutta koronapotilaita on myös opittu hoitamaan”, Järvinen sanoo.
”Tilastot kertovat, että tauti on erityisen tappava kaikista iäkkäimmillä ja huonokuntoisimmilla. Aktiivisemman nuoren ihmisen riski kuolla on sangen pieni – mutta ei nolla.”
Ei nyt sinänsä mitään uutta, mutta ihan kiintoisaa recappia. Entä ketkä ovat tulevaisuudessa suurimmassa riskissä?
JÄRVISEN mukaan potilasjoukkoa kannattaa nyt tarkastella myös niin päin, että missä väestöryhmissä tartuntoja ei ole ollut. Jos ei ole tartuntoja, ei ole myöskään immuniteettia.
Erityisen aliedustettuja Suomen koronatartuntatilastoissa ovat 60–75-vuotiaat aktiiviset ikäihmiset. Heitä on ollut kevään mittaan koronavirustartunnan saaneiden joukossa erityisen vähän suhteessa ikäluokkien suureen kokoon.
”Se liittyy varmaan siihen, että tämä väestönosa on eristäytynyt ja ollut siten suojassa.”
Kun koko väestössä immuniteettia esiintyy ehkä vain 1–2 prosentilla, suojautuneessa ikäryhmässä sitä on selvästi vähemmän, Järvinen arvioi.
”Noissa ikäluokissa piilee suuri mahdollisuus tartuntoihin, jos tauti lähtee uudelleen leviämään.”
Koronavirus | Ketkä sairastivat viruksen ensimmäisessä aallossa? HS selvitti, mitä koronapotilaista tiedetään
Tilastot kertovat, että covid-19 on erityisen tappava kaikista iäkkäimmillä ja huonokuntoisimmilla. Nuorille riskit ovat pienet.
www.hs.fi
Tiivistettynä: sairastumisriski on kaikilla suhteellisen sama, mutta kuolleisuus ei:
Merkittävämpää on, että kuolleista yli 90 prosentilla oli korkean iän lisäksi valmiiksi yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Suurin joukko, 44 prosenttia, asui ennen kuolemaansa hoivakotityyppisessä ympäristössä.
NUORILLE, perusterveille ihmisille Sanella on hyviä uutisia.
Kuolleista alle 70-vuotiaita on vajaat 40 ihmistä, mutta sekin antaa Sanen mukaan liian synkän kuvan taudista. Nuorista kuolleista lähes kaikilla oli jokin merkittävä muu sairaus kuten syöpä tai sydänvaivoja.
”Kaiken tuntemamme datan mukaan kuolleista nuorista valtaosalla, lähes sadalla prosentilla on ollut joku perussairaus.”
Lisäksi koronaviruksen hoito on edistynyt epidemian alkuajoista, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Erityisesti veritulppariskin huomaaminen ja ehkäisy on tarkoittanut, että työikäisellä perusterveellä ihmisellä on erinomaiset mahdollisuudet selvitä sairaalasta kotiin.
”Erikoissairaanhoidossa kuoli potilaita alussa, mutta ei enää. Toki epidemiatilanne on rauhoittunut, mutta koronapotilaita on myös opittu hoitamaan”, Järvinen sanoo.
”Tilastot kertovat, että tauti on erityisen tappava kaikista iäkkäimmillä ja huonokuntoisimmilla. Aktiivisemman nuoren ihmisen riski kuolla on sangen pieni – mutta ei nolla.”
Ei nyt sinänsä mitään uutta, mutta ihan kiintoisaa recappia. Entä ketkä ovat tulevaisuudessa suurimmassa riskissä?
JÄRVISEN mukaan potilasjoukkoa kannattaa nyt tarkastella myös niin päin, että missä väestöryhmissä tartuntoja ei ole ollut. Jos ei ole tartuntoja, ei ole myöskään immuniteettia.
Erityisen aliedustettuja Suomen koronatartuntatilastoissa ovat 60–75-vuotiaat aktiiviset ikäihmiset. Heitä on ollut kevään mittaan koronavirustartunnan saaneiden joukossa erityisen vähän suhteessa ikäluokkien suureen kokoon.
”Se liittyy varmaan siihen, että tämä väestönosa on eristäytynyt ja ollut siten suojassa.”
Kun koko väestössä immuniteettia esiintyy ehkä vain 1–2 prosentilla, suojautuneessa ikäryhmässä sitä on selvästi vähemmän, Järvinen arvioi.
”Noissa ikäluokissa piilee suuri mahdollisuus tartuntoihin, jos tauti lähtee uudelleen leviämään.”