Helsingin tautitilanne näyttää itäpainotteiseltä. Elääkö ja vaikuttaako siellä enemmän helsinkiläisiä kuin lännempänä, eli siis yhdellä tartuttajalla on väistämättä enemmän kohtaamisia toisiin ihmisiin?
Viime kuun alussa löysin jotain kautta postinumeroiden perusteella jakautuneet tartunnat Helsingissä. Itä oli vahvasti esillä, tartuntamäärissä per 1 000 asukasta oli top kympissä Keski-Töölö ja Koskela, muutoin idän heiniä. Absoluuttisissakin määrissä itä oli vahvasti esillä. Mutta ainakin tuossa taulukossa lopulta erot eivät kuitenkaan aivan tajuttomia ole, kun kärkeä pitävä Kontula-Vesala (juu tiedän, eri paikkoja. Tuossa on tosiaan rajaus postinumeron perusteella) oli lukemassa 8,4/1000 ja kaikkien vähintään 10 tapausta (alle 10 tapauksen postinumeroissa ei lukemaa ole) omaavien alueiden keskiarvo on 3,3/1000 ja vaikka nyt Munkan lukema oli 4/1000. Ja syvällä idässä olevalla Aurinkolahdella oli hurjat 1,9/1000 ja yhteensä 21. Kun mulla ei tarkkaa muistikuvaa ole mistä tuon failin löysin ja tosiaan viime kuun alussa tuo on tallennettu, niin ei nyt kuitenkaan viitsi minään ehdottomana faktana julistamaan.
Jossain vaiheessa oli juttua, että erityisesti somaliaa äidinkielenään puhuvien keskuudessa oli levinnyt rajusti. Ihan kun kaikilla ei esimerkiksi kieli taitu kauhean paljoa, flunssa iskee Suomessa muutenkin ja muutoinkin ollaan ehkä vähän kollektiivisemmin. Varmaan muillakin kieliryhmillä vastaavaa on, mutta somaleista oli erikseen mediassa maininta. Lisäksi en väheksyisi sitä, että idässä asuu näppituntumalla paljon sellaista porukkaa, jotka vetelevät julkisilla töihin kun etätyömahdollisuudet ovat työn luonteen takia vähäiset, autoa ei ole tai sen käyttö ei ole kustannuksellisesti järkevää ja noilla linjoilla on paljon samassa veneessä olevia. Eikös Itäkeskuksen metris noussut koronan aikana tyyliin kiireisimmäksi? Tuosta julkisesta liikenteestä yksi idässä asuva työkaveri oli erityisen huolissaan maalis-huhtikuun vaiheessa. Käytännössä reitti oli bussi metriksellä, metrolla keskustaan ja keskustasta joko juna tai bussi työpaikalle, toisena vaihtoehtona sitten pitkä dösämatka juna-asemalle. Onnekseen pystyi (pystyy) tekemään etänä, niin vältti nuo kulkuvälineet ja säästää työmatkoissa ajallisestikin ihan merkittävästi. Vähän toisessa asemassa olisi, jos kielitaidon, koulutuksen tai työnantajien ennakkoluulojen takia tekisi asiantuntijatöiden sijasta jotain muuta.
Ahdasta asumista en itse uskaltaisi veikata miksikään idän ongelmaksi tällä saralla. Eiköhän sitä perheen sisällä olla ihan tarpeeksi tiiviiksi paria poikkeusta lukuunottamatta, asui missä tahanssa. Neliömäärä per henkilö voi olla joillain alueilla isompi, mutta eiköhän ne mummot ja papat, isät ja äidit, parisuhteessa elävät ja vaikka nyt aikuiset tai aikuisuuden kynnyksellä olevat asu lähes kaikkialla sen verran tiiviisti, että tuosta tuskin jää kiinni. Tuskin idässä olisi yhtään erilainen tilanne, vaikka kämpät olisivat kaksi kertaa suurempia. Ja jos mennään tuohon, niin akseli Sörkka - Kallio - Alppila - Vallila taitaa omata vähintään yhtä pienen keskimääräisen neliömäärän per henkilö yli yhden asukkaan talouksissa, samalla kun autojen määrä per talous on maan pienimpiä.
Sitä mä kyllä vähän ihmettelen, että julkisen liikenteen osalta täällä supistettiin vuoroja. Varmasti matkasta maksavien määrät vähenivät ihan jokaisessa kulkuvälineessä aivan jokaisella linjalla, mutta vastaavasti sitten ihmisiä tunkee enemmän ajaviin vuoroihin ja ainakin mun lähipiirissä olen havainnut "jäämistä sijoilleen". Jos läheltä lähtee muutama hassu dösä tunnissa ja sama palatessa, niin moni tuttu on äänestänyt jaloillaan. Normaalisti ei mukava tilanne, kun matka-aika saattaa helposti venyä useita kymmeniä minuutteja pelkän odotuksen takia, korona sitten vielä päälle. Rahallisesti vuorojen vähentäminen on toki vuoroista vastaavalle kannattavaa, mutta olisiko tässä kohdin esimerkiksi valtiolla tai kaupungilla ollut perusteltu syy ottaa persenettoa tuosta ja samalla tukea ihmisten kulkemista julkisilla "pelottavien täysien dösien, sporien, metrojen ja junien" sijasta "mukavan koronavapailla reiteillä"?`Pieni kutina mulla on, että tuossa säästämällä sitten otetaan kuluja kauppakeskuksissa, keskustassa, joukkoliikenteen solmukohdissa ja "vähän sivummalla" sijaitsevien liikkeiden kautta. Eikä ainakaan vähennetty koronapelkoa.
Jos (tai kun, kuten itse pessimistinä uskon. Paino sanalla "uskon", en tätä tietenkään toivo) toinen aalto iskee, niin toivoisin hallitukselta nopeita paikallisia toimenpiteitä koko maan alueen toimenpiteiden sijaan. Jos Helsingissä ryöpsähtää, niin turha siinä on Oulua sulkea jos Lahtea pohjoisempana ei mitään ole ollut. Jos jossain viiden perheen kylässä keskellä tutkimatonta Lappia koko väestö sairastuu, niin turha siinä on Helsinkiä sulkea. Ja kaupunkien ja "talousalueiden" sijasta vielä oma leikkurinsa. Jos Töölössä ryöpsähtää ja esimerkiksi Keskustan baareja rajoitetaan, niin tuskin joku Jakomäen paikalliskuppila tai kiinalainen ravintola kokee yllättävää janoisten ja/tai nälkäisten töölöläisten invaasiota. Puhumattakaan että merkittävä osa nälkäistä ja/tai janoista porukkaa ryntäisi Helsingin keskustan sijasta vaikka nyt Järvenpäähän, Lahteen tai Keravalle. Jos Kontulassa napsahtaa hurjat tartuntaluvut, niin ei nyt saatana ainakaan pidä julkisen liikenteen vuoroja harventaa ja täten nostaa todennäköisyyttä kohdata ruuhkabussissa työpaikkaa kohti matkatessa sairastunut. Ja jos alueelliset korkeat lukemat johtuvat selkeästi rajautuvalle porukkalle, vaikka nyt vanhuksille hoitolaitoksessa, niin järki käteen.
www.worldometers.info
www.hs.fi
yle.fi
