Teen tämmöisen itse vihaamani pätkittäislainauksen. Sori siitä :)
Ei haittaa. Kostan samalla mitalla. :D
Tämmöinen systeemi on käytössä tälläkin hetkellä esim. täällä Itävallassa. Karanteenipakon voi kuitata negatiivisella koronatestillä. Ihan järkevä systeemi sinällään. Sen hinta on kuitenkin yli 100 euroa / laaki ja Wienin lentokentällä jopa lähes 200 euroa. Eli vaikka Itävallasta Suomeen ja takaisin matkustettaessa se tuplaa lentolipun normaalin hinnan, jos testin joutuu ottamaan lähtiessä ja saapuessa, jolloin karanteenin voi "kuitata" molemmissa päissä. Ensinnäkin, tässä olisi paikka EU:n pienelle subventioille, sikäli jos (ja kun) se haluaa EU:n sisäisen liikkuvuuden mahdollisimman normaaliksi. Toisekseen, nykytiedon valossa suuressa osassa EU-maista on jo nyt erittäin vähän taudin karanteenivapaita kantajia, joten 1-2 kuukauden aikana kannattaa todellakin puntaroida, missä vaiheessa mennään oikeasti hätävarjelun liioittelun puolelle tämmöisen testipakon kanssa.
Tuossa voisi myös olla valtionkin subventiosta hyötyä, jos nähdään, että tuolla saataisiin turisteja tuomaan rahaa maahamme. Vaikea sanoa, että mikä olisi se paras tapa. Jonkinlaista tasapainoilua varmasti. Sinänsä testien hintojen luulisi jossain vaiheessa tulevan alas, mikäli tautitapausten määrä jatkaa laskuaan. Silloin tarve maan sisäiselle testaukselle kaiken järjen mukaan vähenisi. Ja tuo, mitä sanoit lopuksi, on juuri noin. Tuossa täytyy tasapainoilla mm. sen mukaan, että missä vaiheessa epidemia on missäkin maassa. Varsin hyvä linja voisi olla se, että testien tekemisen mahdollisuus olisi voimassa vaikka koko EU:ssa, mutta testien teon päättää sitten se maa, mihin saavutaan.
Olen tästä osittain samaa mieltä. Koronapandemian yhdeksi hyväksi seuraamukseksi muodostunee se, että turhat työmatkat vähenevät, ja sitä myöten turhat päästöt sekä yritysten kallisarvoisten rahallisten ja ajallisten resurssien käyttö. Vanhassa työssäni matkustin melko paljon ja jälkikäteen ajateltuna osan niistä matkoista olisi aivan hyvin voinut hoitaa etäyhteyksinä. Kaikkia työmatkoja ei kuitenkaan voi korvata etäyhteyksin, ja jos suomalaiset yritykset eivät voi järkevästi mennä muihin EU-maihin myymään ja monesta muusta EU-maista näin voi tehdä, niin automaattisesti tämä vaikuttaa erittäin negatiivisesti suomalaisten yritysten kilpailutilanteeseen.
Tästä olen samaa mieltä. Niin sanotut turhat työmatkat olivat jo ymmärtääkseni vähentymässä ennen koronaa, ihan jo ilmastonmuutoskeskustelun ihmisissä synnyttämän osittaisen ajattelutavan muutoksen vuoksi. Korona on vain kiihdyttänyt tätä. Ja nyt ehkä ihmiset oikeastikin tiedostavat sen, mikä on tarpeellista ja mikä ei. Myynti ja esimerkiksi messut ovat usein sellaisia, että siellä vain pitää vielä olla ihan face-to-face käymässä keskusteluja. Lisäksi itselleni tutulla insinöörialalla on todella paljon sellaista kentällä tehtävää työtä, mitä ei vain voi vielä hoitaa etänä. Mutta näissäkin on silti paljon sellaista valmistelevaa palaveria yms., missä etäyhteydet taas tarjoavatkin hyvän keinon tavoitteiden saavuttamiseen. Aiemmin näitä ei ehkä ole edes uskallettu kokeilla, mutta nyt pakon sanelemana nämä onkin todettu ihan päteviksi ratkaisuiksi.
Jos muuten ajatellaan tuon koronatestin hintaa Wienin lentokentällä, niin sehän on hyvin pieni hinta suomalaisille firmoille kokonaiskustannuksissa, että varmasti noista ei tule ongelmaa, mikäli työmatka nähdään tärkeäksi bisnesten hoidossa.
Suomessa on voimakkaasti kehittyvä, mutta vielä herkkä matkailuinfrastruktuuri, jonka muodostavat majoitus-, ravintola-, liikenne- sekä matkailu- ja elämyspalveluyritykset. Jos tätä infraa ei suojella hyvin nyt kriisitilanteessa ja siitä katoaa liian suuri palanen konkurssien myötä, sillä saattaa olla erittäin pitkäaikaisia vaikutuksia Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta.
"Perinteisempien" matkailumaiden turismi-infra on vahvempi ja kestää tilanteen kokonaisuutena paremmin, ja matkailijat menevät useimmin sinne, missä palvelutaso on hyvä.
Tämä on totta. Ja vaikka suomalaisten lisääntynyt kotimaan matkailu nyt kompensoisi jonkin verran tätä ulkomaalaismatkailijoiden katoa, niin tämä ei riittäisi. Ei edes siinä mittakaavassa, minkä verran matkailijoiden määrässä mitattuna tuo kompensaatio olisi. Suomalaiset eivät varmasti käytä kotimaassa näitä ulkomaalaisille suunnattuja matkailu- ja elämyspalveluita läheskään samalla prosentilla kuin ulkomaalaiset. Etenkin kiinalaismatkailijat ovat ymmärtääkseni paljon rahaa tällaisiin kuluttavia.
Tarkoitatko, että tauti pitää yrittää pysäyttää Suomessa kokonaan? Olen samaa mieltä, että tauti pitää pyrkiä pysäyttämään, mutta mielestäni tässä keskinäisriippuvaisessa maailmassa ei ole millään lailla taloudellisesti ja henkisesti järkevää pyrkiä pysäyttämään sitä regionaalisella tasolla siinä vaiheessa, kun aluetta voidaan laajentaa. Keski-Euroopassa tartuntamäärät / asukas ovat jo jopa alemmalla tasolla, kun Suomessa ja paljon korkeammalla ne eivät ole enää edes Italiassa ja Espanjassa. Tässä tilanteessa, kun R0-luku on suuressa osassa Eurooppaa alle yhden, on mielestäni erittäin järkevää miettiä strategiaa laajemman yksikön (EU) kautta, kuten Euroopan ydinalueilla jo aktiivisesti tehdään. Jos R0 on paikassa A ja paikassa B alle yhden, ei pitäisi olla mitään järkevästi perusteltavissa olevaa estettä sille, etteikö paikasta A voisi mennä paikkaan B ja toisinpäin.
Olen hyvin paljon samaa mieltä kanssasi. Sanoisinko, että tauti pitäisi yrittää hävittää Suomesta kokonaan. Mutta millä rajoituksilla, on sitten toinen juttu. Mielestäni hieman hitaampi tukahduttaminen on hyvinkin perusteltua, mikäli taloutta ja yhteiskuntaa voidaan avata siinä yhteydessä selvästi enemmän. Mielestäni sisäministeri Ohisalon mainitsema matkustusrajoitusten vähittäinen maakohtainen purku, ja vain siinä tilanteessa, että tautitilanne on maissa samankaltainen, on juuri se, mikä kuulostaa minusta hyvältä.
Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan suunnitteilla ei ole Pohjoismaiden matkustuskäytävää.
yle.fi
Mutta tässä on sitten toinenkin puoli. Tämän edellytyksenä on se, että sekä Suomessa että muuallakin maailmassa epidemiat laskevat samalle tasolle. Jos taas kävisikin niin, että Suomi saisi epidemian käytännössä nollille, mutta osassa Eurooppaa tilanne ei olisi vielä näin positiivinen, pitäisi minusta mennä tuohon rajoitettuun, mutta ei täysin kiellettyyn matkustamiseen. Joka tapauksessa esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välinen koronatilanne on niin erilainen, että minusta läntisen rajan ylittämisen pitäisi tällä hetkellä olla edelleen vain hyvin rajoitettua. Nythän rajaa taas ylitetään, ja Torniossa oli ylittäjiä ollut jo yli 9000. Tämä on minusta Ruotsin tautitilanteen vuoksi hyvinkin huolestuttava suunta.
Pohjoismaiden sisäministerit keskustelivat tänään rajaliikenteen rajoituksista ja asteittaisesta purkamisesta. Vielä ei ole olemassa arviota siitä, koska vapaa-ajan matkustusta voitaisiin taas suositella. EU-komissio on ehdottanut, että matkustusta voisi sallia maiden välillä, joissa...
www.ts.fi
Kun kriisi puhkesi ja tilanne ei ollut hallinnassa, tautia pyrittiin täällä hidastamaan paikoin jopa kunnallisella tasolla - eli edes kunnan alueelta ei saanut poistua. Suomessakin oli Uudenmaan eristys. Nuo olivat järkeviä toimia, kun tartuntatilanne ei ollut ollenkaan hallussa eikä viruksen leviämisestä tiedetty juuri mitään. Kun R0-luku saatiin painettua yksikkö kerrallaan alas, voitiin alkaa toimimaan kohtuullisen ripeästikin laajempien yksiköiden kautta, jotta yhteiskunnan toimivuutta voitiin alkaa normalisoida. Nyt näitä yksiköitä pyritään jo laajentamaan valtioiden rajat ylittäviksi, mikä on ainoastaan luonnollinen suuntaus huomioiden se, miten yhteiskunta nykypäivänä rakentuu.
Juuri näin. Mutta asialla on oltava toinenkin puoli: jos tautitilanne tästä taas alkaa pahentua, eristämistoimia on pakko ottaa uudelleen käyttöön. Ne voisivat olla täälläkin kunnallisia. Ehkä nyt, kun on osittautumassa, ettei oireettomia kantajia olekaan niin paljoa, näitäkin saatettaisiin kokeilla. Mielestäni silloin kriisin puhjetessa näitä vaihtoehtoja ei nähty tarpeelliseksi, kun taudin uskottiin jo levinneen melkein kaikkialle.
