Löysin kyllä tilasto, jossa oli Ruotsissa talvella 2016-2017 laboratoriossa todettu 12 417 tapausta. On se varmaan pieni osa kaikista taudin sairastaneista, mutta nytkö se on äärimmäisen pieni osa, jos koronan kohdalla luku olisi hälyyttävä?
HIV- ja C-hepatiittii-rokotteeseen on myös laitettu hulvattomasti resursseja vuosikymmenten aikana, eikä läpimurtoa ole saavutettu.
THL:n tuon (toki poikkeuksellisen pahan) influenssakauden seurantaraportin 16-17 mukaan Suomessa diagnosoitiin kliinisesti 19401 influenssa-A tapausta, tähän hätään en kuitenkaan keksi millä googlata arviot taudin levinneisyydestä. Muistelisin kuitenkin lukeneeni että taudin olisi sairastanut tuolla influenssakaudella jopa yli puolet suomalaisista (minkä muistikuvan saa debunkata jos/kun löytyy jokin lähde missä aihetta pohditaan). Raportin arvioitu ylikuolleisuus oli 1432 (95% luottamusväli 914-1962). Eli kuolleita toki enemmän kuin koronalla tähän mennessä, mutta todennäköisesti koko todella pitkän (marraskuulta toukokuun loppuun) influenssakauden aikana myös sairastaneita käsittämätön määrä. Lisäksi Suomi taisi kuulua maihin jotka kärsivät epidemiasta ainakin Euroopan tasolla melko vahvasti (kuten voisi olettaa siitäkin että kliinisesti todettuja tapauksia puolet enemmän kuin tuplasti isommassa Ruotsissa).
C-hepatiitista en tiedä, mutta HIV on itse asiassa saatu parannettua lääkkeillä. Toki kantajilla virusta on elimistössä loppuikänsä, mutta lääkinnällä saadaan määrät niin pieniksi ettei näy edes kliinisissä testeissä eikä tartunnan mahdollisuutta ole. Kuvittelisin ettei tuota vastaan rokotetta ainakaan enää kovin aktiivisesti näin ollen edes kehitetä. Luonnollisesti tautia tulee esiintymään alueilla missä lääkintää ei syystä tai toisesta tarjota, mutta niissä paikoissa ei rokotekaan tekisi kauppaansa.
Koronavirukset ovat muistaakseni tyyppinä hankalia rokotteiden suhteen johtuen niistä viruksen ulokkeista (koronista) ja toki myös siitä että kuuluvat RNA virusten tehokkaasti muokkautuvaan ryhmään. Rokotteen kehittäminen siis oletusarvoisesti ehkä hankalahkoa, mutta lainatakseni Mauno Koivistoa, "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin." Kuitenkin erona esimerkiksi HIV:hen ja C-hepatiittiin, on nykyinen tauti semmoinen minkä kaikki tahot haluavat tukahduttaa mahdollisimman nopeasti. Eilen taisi tulla esimerkiksi HIV dokkari, jossa 80-luvun alkupuolella silloisen THL:n ylilääkäri taisi todeta että eihän tässä mitään hätää ole kunhan tauti ei tartu naisiin tms. Asenteet toki muuttuneet noista ajoista, mutta SARS-CoV19 eroaa kuitenkin noista kahdesta siinä ettei sen saamista ehkäise pidättäytyminen aktiivisesti riskialttiista elämästä ja taudin saamisen todennäköisyys on muutamaa kertaluokkaa korkeampi noihin edellämainittuihin.