Mainos

Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 209 012
  • 81 140

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Lähinnä ihmettelen sitä, että jotkut jaksavat vielä tehdä testejä.

Monella voi olla testejä jäänyt kaappiin ja aika usein noita näkee nykyään tarjouksissa joten maksavat sen jonkun 1e kpl. Eipä nuo nyt niin ikäväkään ole tehdä jos jos haluaa lisää tietoa mitä itseä vaivaa. Joskin mitään se ei muuta kun kipeänä ei pidä olla muita tartuttamassa ja suurimpaan osaan taudeista se paras lääke on lepo ja nesteytys.
 

Pottakameli

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Lähinnä ihmettelen sitä, että jotkut jaksavat vielä tehdä testejä.
Turhaa niitä on kieltämättä tehdä. Itse tein viimeksi kun töistä kysyttiin, että tekisinkö.
En tiedä mitä järkeä siinä edes on.

Sama koskee töissä kipeänä olevia asiakkaita. Sairastavat pois ja sillä selvä...tai sitten jos tuntuu, että on liian kovasti kipeänä, niin sitten eteenpäin...kuten ennen vanhaankin.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Turhaa niitä on kieltämättä tehdä. Itse tein viimeksi kun töistä kysyttiin, että tekisinkö.
En tiedä mitä järkeä siinä edes on.

Olin vajaa 2 vko sitten kipeänä. Töissä kysyttiin, oliko korona vai mikä. Sanoin että en tiedä, kun en tehnyt testiä ja mitä merkitystä, vaikka olisi ollut, kun lopputulos sama: sairaana ollaan kotona ja töihin palataan sitten, kun ollaan taas terveenä.
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Sama koskee töissä kipeänä olevia asiakkaita. Sairastavat pois ja sillä selvä...tai sitten jos tuntuu, että on liian kovasti kipeänä, niin sitten eteenpäin...kuten ennen vanhaankin.

Juurikin tämä. Itse olen koronan alusta asti ajatellut samoin. Ei minua ole kiinnostanut, mikä tauti tällä kertaa vei sohvan pohjalle, paska olo on silti ollut, kun olen ollut kipeänä. Siinä vaiheessa jos olo olisi ollut niin kamala, että olisi pitänyt lähteä lääkäriin, olisi siellä tuo taudinaiheuttaja kuitenkin selvinnyt.

Siispä koronatestejä, virallisia tai kotitestejä, tehtynä edelleen pyöreä 0.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse Koronasta sen verran, että toivottavasti ei lähdetä mihinkään ylilyönteihin, vaikka tartuntamäärät olisivatkin korkeampia kuin aiemmin. Hallussa tämä homma on ja pysyy ilman mitään rajoituksiakin.

Ei lähdetä, koska tauti on nykyään aivan toista maata kuin pari vuotta sitten. Rokotuskattavuus on korkea ja niin moni on sairastanut vähintään yhden koronan, niin nämä suojaavat hyvin vakavalta tautimuodolta perusterveitä kansalaisia.

Hiljattain tuli vastaan artikkeli, jossa joku näistä korona-ajan asiantuntijoista mainitsi lähinnä teoreettisen tilanteen, joka voisi johtaa uusiin sulkuihin. Se oli Covid-19 -viruksen mutatoituminen sopivassa isäntäeläimessä jonkun eläinkunnan koronaviruksen kanssa, jolloin lopputuloksena seuraisi vaarallisempi virus. Tämäkin vaihtoehto on lähinnä teoreettinen, muttei kuitenkaan ihan poissuljettu.

Samainen asiantuntija oli sitä mieltä, että koronaa ei kuitenkaan vieläkään kannata täysin välinpitämättömästi ottaa. Sen vertaaminen flunssaan on aliarviointia. Keskimääräistä taudinkuvaltaan se vastaisi paremmin kausi-inflluenssaa tai olisi hieman sitä vakavampi.

Jos en väärin muista, niin tuo asiantuntija oli Tuomas Aivelo.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Yleisesti tosiaan rokotukset ja sairastetut taudit tuovat tosi hyvää suojaa, ja muuttavat virusta kokoajan lievempään suuntaan. Tosi moni sairastanut jo monta koronaa ja nimeomaan Omikronia. Yleisesti kun seuraava Omikron on aina lievempi kuin edellinen.

Mahdetaanko ylipäätään influenssaa testata niin paljon kuin koronaa. Jos testattaisiin, niin kyllä tuo influenssa sairaalapotilasmäärät olisivat suurempia.

Sairaalatilastoja hengitysinfektioiden osalta päivitetty eilen. Aika hurja tuo koronantakia sairaalahoidossa olevien kuukausikohtainen nousu, toki nopeasti tämä putoaakin. Onneksi sairaalamäärät jo koronan osalta ovat hellittäneet jokusen viikon.

Sairaalahoidossa oli hengitysinfektion takia syyskuussa 762. Näistä koronaviruksen kanssa 136. 17,8%.
Lokakuussa hengitysinfektion takia oli sairaalahoidossa 1286. Näistä koronaviruksen kanssa 497. 38,6%.
Marraskuun tilastot on vajaat vielä joitakin viikkoja.

Sairaalahoidossa olevien hengitysinfektio potilaiden kokonaismäärä kasvanut syyskuusta lokakuuhun 68%.
Koronaviruksen kanssa olevien määrä kasvanut 496% vastaavassa ajassa.

 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mahdetaanko ylipäätään influenssaa testata niin paljon kuin koronaa. Jos testattaisiin, niin kyllä tuo influenssa sairaalapotilasmäärät olisivat suurempia.

Kyllä minä uskon, että testataan. Jos potilas joutuu hengitystieinfektion vuoksi sairaalahoitoon, niin kyllähän se testillä selvitetään. Influenssapotilaat pyritään pitämään omilla osastoillaan ja koronapotilaat omilla, jotta nuo eivät leviäisi muiden potilaiden joukkoon.

Influenssaepidemia ei ole vielä kunnolla alkanut. Siksi sen potilasmäärät ovat matalia. Viime vuonna influenssan sairaalakuormitus (taudin vuoksi sairaalaan joutuneet) oli koronaa voimakkaampi viikot 51/22 - 09/23. Viikolla 52/22 A-influenssa aiheutti 223 alkavaa potilasjaksoa, mikä on ihan reipas lukema.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Kyllä minä uskon, että testataan. Jos potilas joutuu hengitystieinfektion vuoksi sairaalahoitoon, niin kyllähän se testillä selvitetään. Influenssapotilaat pyritään pitämään omilla osastoillaan ja koronapotilaat omilla, jotta nuo eivät leviäisi muiden potilaiden joukkoon.

Influenssaepidemia ei ole vielä kunnolla alkanut. Siksi sen potilasmäärät ovat matalia. Viime vuonna influenssan sairaalakuormitus (taudin vuoksi sairaalaan joutuneet) oli koronaa voimakkaampi viikot 51/22 - 09/23. Viikolla 52/22 A-influenssa aiheutti 223 alkavaa potilasjaksoa, mikä on ihan reipas lukema.
Linkkaamani uutisen kuukausikohtaisia sairaalajaksoja kun tarkkailee, niin kyllä minusta nuo sairaalamäärät on aika paljon pienempiä Influenssa A:n ja B:n osalta kuin koronan sairaalamäärät vastaavana ajankohtana. Jos siis vertailee viime syystalvea. Luulen että tuleva influenssakausi seuraa tätä samaa logiikkaa.

Koronan takia alkanut hengitysinfektio sairaalajaksoja yhteensä 9454 THL:n mukaan, Influenssa A:n takia 621. Nämä luvut siis koko koronaepidemian aikaisia.
Enpä usko että influenssaa noi paljon vähemmän on todellisuudessa. Toki influenssa yleisesti kai lievempi, vaikka pitkälti samoja oireita molemmissa.
Toki tuntemattoman taudinaiheuttajan takia aiheutunut 34 657 hengitysinfektio sairaalajaksoa.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Linkkaamani uutisen kuukausikohtaisia sairaalajaksoja kun tarkkailee, niin kyllä minusta nuo sairaalamäärät on aika paljon pienempiä Influenssa A:n ja B:n osalta kuin koronan sairaalamäärät vastaavana ajankohtana. Jos siis vertailee viime syystalvea. Luulen että tuleva influenssakausi seuraa tätä samaa logiikkaa.

Minä katsoin tuolta.


Sieltä näkee tuon myös viikkotasolla klikkaamalla kuukautta.

Kuukausitasolla viime joulu- ja tammikuussa influenssa A aiheutti enemmän alkaneita sairaalajaksoja kuin korona.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Minä katsoin tuolta.


Sieltä näkee tuon myös viikkotasolla klikkaamalla kuukautta.

Kuukausitasolla viime joulu- ja tammikuussa influenssa A aiheutti enemmän alkaneita sairaalajaksoja kuin korona.

Itse tuolta. Hoidossa ollut THL seuranta-aikana 2020 tammikuusta lähtien hengitysinfektion kanssa 45 399.
Koronaviruksen kanssa 9459.
Influenssa A-viruksen kanssa 621.
RS-Viruksen kanssa 609.
Tuntemattoman taudinaiheuttajan kanssa 34657.

 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Hande75

Jäsen
Suosikkijoukkue
LiverpoolFC, Jokerit, suomalaiset NHL:ssä ja Lauri
Tämä oli/on kyllä viheliäinen tauti. Olin koronassa ja keuhkokuumeessa yli viikon vuodeosastolla. Korvakipua oli myös. Jäljellä on huonokuuloisuus vielä. Toivottavasti sekin menee ohi.
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Onkohan tuo Jonna hieman naivi, kuitenkin on koko ajan boyfriendin kanssa sillai, kun ovat niin nuoria ja rakastuneita.


Olin tulossa linkkaamaan samaa. Mutta onhan tää jotenkin absurdia, miten paniikissa koronasta edelleen ollaan huippu-urheilupiireissä ja erityisesti hiihtopiireissä. Ja ei, en sano etteikö pitäisi suhtautua vakavasti hengitystieinfektioon, mutta tuli vain mieleen, että miksi samalla innolla ei tungeta influenssatikkuja nenään? Koronan jälkeen voi kuitenkin nykytiedon mukaan palata urheilemaan samalla kaavalla, kuin muidenkin hengitystieinfektioiden jälkeen.

Tuossakin Sundling olisi voinut kuulemma lähteä vaikka intervallitreeniä vetämään, mutta kun testi näytti koronaa, piti hyväksyä se, että on "kipeä". Kuinkahan monta kertaa on vedelty viidenkympin kisa oireettoman influenssan kanssa, eikä se ketään ole kiinnostanut.

Ja tässä vaiheessa nyt viimeistään koronaa voi mielestäni aika pitkälle rinnastaa influenssaan, varsinkin perusterveen ihmisen kohdalla.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ja ei, en sano etteikö pitäisi suhtautua vakavasti hengitystieinfektioon, mutta tuli vain mieleen, että miksi samalla innolla ei tungeta influenssatikkuja nenään? Koronan jälkeen voi kuitenkin nykytiedon mukaan palata urheilemaan samalla kaavalla, kuin muidenkin hengitystieinfektioiden jälkeen.

Veikkaan, että tuossa on muutamakin syy taustalla. Minulla ei ole mitään tietoa, mutta oma veikkaukseni on, että urheilijat ottavat hyvin usein influenssapiikin, joka suojaa paljon koronarokotetta paremmin oireiselta tartunnalta.

Toinen syy voi olla se, että vaikka koronan jälkeen voi palata urheilemaan, on monella sen kauden osalta huippukunto jo mennyttä. Katse pitää usein kääntää seuraavaan kauteen. Lajissa, jossa kilpailu on kovaa, se voi merkitä sponsoritulojen menetyksiä ja muuta mukavaa.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itse tuolta. Hoidossa ollut THL seuranta-aikana 2020 tammikuusta lähtien hengitysinfektion kanssa 45 399.
Koronaviruksen kanssa 9459.
Influenssa A-viruksen kanssa 621.
RS-Viruksen kanssa 609.
Tuntemattoman taudinaiheuttajan kanssa 34657.

Koska olet tämän ketjun kantavin voima ja tuottanut tänne kattavaa tilastodataa taudista, niin on kysyttävä: onko sinulla itselläsi tautia vielä kertaakaan ollut?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse tuolta. Hoidossa ollut THL seuranta-aikana 2020 tammikuusta lähtien hengitysinfektion kanssa 45 399.
Koronaviruksen kanssa 9459.
Influenssa A-viruksen kanssa 621.
RS-Viruksen kanssa 609.
Tuntemattoman taudinaiheuttajan kanssa 34657.


Tosiaan, kuten eilen sanoin, niin tuo on sivulöydöstilasto. Ja paljon parempi tilasto on tämä "takia"-tilasto, joka kertoo sen, milloin sairaanhoidon tarve on johtunut kyseisestä viruksesta - edellyttäen toki, että tuo on tilastoitu oikein.

Noiden virusten "takia" ja "kanssa" -tilastot samalla aikavälillä:

A-influenssa: 2807 + 621 = 3428
B-influenssa: 301 + 58 = 359
Korona: 19621 + 9454 = 29075
RS-virus: 6226 + 609 = 6835

Kyllä tuosta huomaa hyvin sen, miksi korona on edelleen melkoinen kuormittaja terveydenhuollolle. Tuolla aikavälillä lähes 3/4 sairaalahoitia vaativista hengitystieinfektioista johtui koronasta, silloin kun taudinaiheuttajia oli selvillä. Tätä selittää toki se, että influenssaa ja RS-virusta esiintyy kumpaakin käytännössä yksi aalto vuodessa, kun taas koronaa on ollut vähintään kaksi. Ja korona ei aaltojen ulkopuolellakaan ole painunut nolliin, kuten nuo muut.

Tämä vuonna koronan osuus sairaanhoidon tarpeesta on vähän laskenut. Tällä hetkellä se on noin 2/3.

 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Täällä on nyt maanantaina saatu sitten se THL:n suosittelema koronarokotus, järjestyksessään tuo oli jo 7.rokotus, sen lisäksi olen viime vuonna lokakuun alussa sairastanut kertaalleen koronan. Joten kyllä tässä on ainakin rokotettavana saanut käydä. No tuo sairastettu korona oli ainakin tuolloin hyvin lievä, tuossa puolitoista kuukautta takaperin sairastettu flunssa oli paljon kovempi (5päivää pientä kuumetta ja kurkku kipeä), kotitestin perusteella ei ollut silloin koronaa (testasin kun töissä oli sitä).
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Veikkaan, että tuossa on muutamakin syy taustalla. Minulla ei ole mitään tietoa, mutta oma veikkaukseni on, että urheilijat ottavat hyvin usein influenssapiikin, joka suojaa paljon koronarokotetta paremmin oireiselta tartunnalta.

Toinen syy voi olla se, että vaikka koronan jälkeen voi palata urheilemaan, on monella sen kauden osalta huippukunto jo mennyttä. Katse pitää usein kääntää seuraavaan kauteen. Lajissa, jossa kilpailu on kovaa, se voi merkitä sponsoritulojen menetyksiä ja muuta mukavaa.

Toki näin. Ja kyllähän hiihtäjät on aina vältelleet infektioita kauden aikana. Jo kauan ennen koronaa. Se mikä vaan tuossa pisti silmään, oli tuo testailu, mitä ei tietenkään ennen koronaa harrastettu ja siitäkin huolimatta selvittiin hyvin. Omien tuntemuksien mukaan kun jokainen meni.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Koska olet tämän ketjun kantavin voima ja tuottanut tänne kattavaa tilastodataa taudista, niin on kysyttävä: onko sinulla itselläsi tautia vielä kertaakaan ollut?
On ollut muutamia kertoja. Pari kertaa kotitestillä todettuna. Varmasti myös on ollut oireettomanakin, kuten monella muulla. Ekalla kerralla oli oikein kuumettakin, jälkimmäisillä kerroilla ihan yskää ja räkän vuotamista vain.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Tosiaan, kuten eilen sanoin, niin tuo on sivulöydöstilasto. Ja paljon parempi tilasto on tämä "takia"-tilasto, joka kertoo sen, milloin sairaanhoidon tarve on johtunut kyseisestä viruksesta - edellyttäen toki, että tuo on tilastoitu oikein.

Noiden virusten "takia" ja "kanssa" -tilastot samalla aikavälillä:

A-influenssa: 2807 + 621 = 3428
B-influenssa: 301 + 58 = 359
Korona: 19621 + 9454 = 29075
RS-virus: 6226 + 609 = 6835

Kyllä tuosta huomaa hyvin sen, miksi korona on edelleen melkoinen kuormittaja terveydenhuollolle. Tuolla aikavälillä lähes 3/4 sairaalahoitia vaativista hengitystieinfektioista johtui koronasta, silloin kun taudinaiheuttajia oli selvillä. Tätä selittää toki se, että influenssaa ja RS-virusta esiintyy kumpaakin käytännössä yksi aalto vuodessa, kun taas koronaa on ollut vähintään kaksi. Ja korona ei aaltojen ulkopuolellakaan ole painunut nolliin, kuten nuo muut.

Tämä vuonna koronan osuus sairaanhoidon tarpeesta on vähän laskenut. Tällä hetkellä se on noin 2/3.

Toki nuo 70 548 alkanutta erikoissairaanhoitojaksoa tuntemattoman taudinaiheuttajan takia vääristävät pahasti tilastoa.

Nykyisinhän monella koronan takia alkanut sairaanhoitojakso johtuu kuumeesta tai yleistilan laskusta. Alkuvaiheessa oli näitä vakavia hengitysongelmia ja muita vakavia oireita.
Joka varmasti selittää sen, että HUS Järvisen mukaan suurinosa koronapotilaista on nyt sivulöydöspotilaita ja pelkästään koronan takia sairaalahoidossa on alle 20% potilaista.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toki nuo 70 548 alkanutta erikoissairaanhoitojaksoa tuntemattoman taudinaiheuttajan takia vääristävät pahasti tilastoa.

Itse oletan, että ne ovat ainakin osaltaan niitä tapauksia, joita ei ole nähty tarpeelliseksi testata, testi on jostain syystä epäonnistunut, testitulosta ei ole jostain syystä kirjattu yksityiskohtaisemmin tai jotain muuta.

Sitten joukossa on varmasti iso liuta myös muiden flunssavirusten aiheuttamia yleiskunnon heikkenemisiä.

Sitten voi hyvinkin olla, että joukossa on pelkän koronatestin läpikäyneitä, joilla syynä on sitten joku noista kolmesta muusta viruksesta. Ymmärtääkseni kuitenkin influenssakaudella influenssaa testataan varsin herkästi.

Eli varmasti tuo vääristää. Mutta kuinka paljon, niin sitä on paha sanoa.

Nykyisinhän monella koronan takia alkanut sairaanhoitojakso johtuu kuumeesta tai yleistilan laskusta. Alkuvaiheessa oli näitä vakavia hengitysongelmia ja muita vakavia oireita.
Joka varmasti selittää sen, että HUS Järvisen mukaan suurinosa koronapotilaista on nyt sivulöydöspotilaita ja pelkästään koronan takia sairaalahoidossa on alle 20% potilaista.

Toki näin. Tästähän on paljonkin keskusteltu tässä ketjussa. Yksittäinen koronapotilas kuormittaa keskimäärin terveydenhuoltoa paljon vähemmän. Mutta määrä on edelleen ongelma. Tai oikeammin: terveydenhuolto on jo valmiiksi ikävästi kuormitettu muista syistä, ja tämä "kaksi kovaa huippua vuodessa"-tahti näyttää edelleen tuovan tarpeettoman lisäkuormituksen siihen päälle.

Mutta näillä mennään. Ei tuolle koronalle mitään nykyisellään kannata tehdä. Eiköhän se jossain kohdassa rauhoitu, kun näitä epidemia-aaltoja tuo yhteiskuntaan vastustuskykyä. Eksponentiaalinen kasvu huomioiden R-luvun pienikin lasku tuon vastustuskyvyn lisääntymisen vuoksi näkyy heti aallon tuntuvana vaimenemisena.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Toki näin. Tästähän on paljonkin keskusteltu tässä ketjussa. Yksittäinen koronapotilas kuormittaa keskimäärin terveydenhuoltoa paljon vähemmän. Mutta määrä on edelleen ongelma. Tai oikeammin: terveydenhuolto on jo valmiiksi ikävästi kuormitettu muista syistä, ja tämä "kaksi kovaa huippua vuodessa"-tahti näyttää edelleen tuovan tarpeettoman lisäkuormituksen siihen päälle.

Mutta näillä mennään. Ei tuolle koronalle mitään nykyisellään kannata tehdä. Eiköhän se jossain kohdassa rauhoitu, kun näitä epidemia-aaltoja tuo yhteiskuntaan vastustuskykyä. Eksponentiaalinen kasvu huomioiden R-luvun pienikin lasku tuon vastustuskyvyn lisääntymisen vuoksi näkyy heti aallon tuntuvana vaimenemisena.
Määrä on edelleen ongelma. Mutta nykyinen lievempi korona on johtanut siihen, että sairaalajaksojen pituudet on kokoajan lyhentynyt.
Toki jo yli 2v pyörinyt Omikron tuo itsessään jo suojaa ja tuo rokotteiden kanssa todella hyvän vastustuskyvyn. Mielenkiintoista olisi tietää suojaavatko esim. sairastetut influenssat koronan sairastamisesta.

Meidän terveydenhuolto on tosiaan aikas pulassa. Tähän kun lisää ikääntyvän väestön ja ikävä vuodenosastopaikkojen systemaattisen laskemisen. Voi toki olla että vuodeosastopaikkoja joudutaan lisäämään vaikka se kallista olisikin.
 
Viimeksi muokattu:

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Jokaista kuolemaa ei toki voida estää. Mut kyllä korona on lieventynyt, kun kuolleet on keskimäärin 5v vanhempia. Edelleen kannattaa varmasti riskiryhmille ja iäkkäämmille antaa syksyisiä flunssarokotteita/koronarokotteita, jos niillä estetään sairaalajaksoja.

2022 vuoden viralliset kuolinsyyt ilmoitettu tilastokeskuksen osalta. Koronavirustautiin kuoli siis 4 349, 3 400 enemmän kuin 2021 vuonna. Korona oli myös myötävaikuttamassa 2 800 henkilön kuolemassa.
Koronaan kuolleet oli keskimäärin 5v vanhempia kuin 2021.

Koronavirustautiin menehtyi 4 349 henkilöä eli liki 7 % kuolleista, mikä on liki 3 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi covid-19 oli mukana vaikuttamassa yli 2 800 henkilön kuolemaan myötävaikuttavana kuolemansyynä. Heistä joka kolmannella oli varsinaisena peruskuolemansyynä muistisairaus ja joka kolmannella sydän- ja verisuonitauti. Muita yleisiä peruskuolemansyitä olivat kasvaimet.

Vuonna 2022 koronaan kuolleet olivat keskimäärin 5 vuotta vanhempia kuin vuonna 2021 koronaan kuolleet.
Alle 65-vuotiaita kuolleista oli 214 henkilöä, mikä on alle 5 % kaikista koronavirustautiin kuolleista. Koronavirustautiin kuoli kaksi alle 15-vuotiasta lasta.

 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös