Niin ja vaikka rokote on suhteellisen turvallinen niin riskitön se ei ole. Tähän ei tarvitse olla edes salaliittoteoreetikko. Täytyy punnita riskit vs.hyödyt. Itse olen saanut kaksi piikkiä ja sairastanut tammikuussa omikronin, en ole enää rokotteita ottamassa jos muunnokset eivät radikaalisti muutu pahempaan suuntaan. Päivänselvä asia omalla kohdallani. Olen lähemmäs viisikymppinen työikäinen enkä kuulu riskiryhmiin.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Tyttöjen MM-päiväraportti: Hallitseva mestari aloitti väkevästi, tuttu slovakkitähti kiusasi Kanadaa aikansaLue lisää »
-
Jesper Mattila iloitsi KalPan parantuneista otteista Tappara-voittojen jälkeenLue lisää »
-
Jatkosopimuksen HPK:hon tehnyt Mikko Manner elää hetkessä, uskoo joukkueensa menestykseen ja toivoo kultamitalia KanadastaLue lisää »
-
Miika Tiihosen ensimmäinen liigamaali siivitti Sportin voittoonLue lisää »
-
90-luvun sauna lämpeni Nokia-areenalla, Tappara ja KalPa löivät löylyäLue lisää »
-
Tässä on Nuorten Leijonien kokoonpano Ruotsi-välierään – puolivälierässä ulosajettu Pieniniemi pelaaLue lisää »
Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?
- Viestiketjun aloittaja Baldrick
- Alkaa
- 9 257 602
- 81 145
Niin ja vaikka rokote on suhteellisen turvallinen niin riskitön se ei ole. Tähän ei tarvitse olla edes salaliittoteoreetikko. Täytyy punnita riskit vs.hyödyt. Itse olen saanut kaksi piikkiä ja sairastanut tammikuussa omikronin, en ole enää rokotteita ottamassa jos muunnokset eivät radikaalisti muutu pahempaan suuntaan. Päivänselvä asia omalla kohdallani. Olen lähemmäs viisikymppinen työikäinen enkä kuulu riskiryhmiin.
Siis en ole tutustunut ollenkaan mihin muut maat Euroopassa perustavat erilaisen linjan. Totesin vain tosiasian olematta siitä itse mitään mieltä.
Mitä itseeni tulee, niin mulla on 3. rokotteesta aikaa vuosi ja sairastetusta taudista 9kk. Ei kai niitä enää ole tarkoitus kovin tiheään keneenkään tuikkia. Eikö suuntaus ole nytkin jo kallellaaan yhdessä syksyisin yhdessä infl.rokotteen kanssa.
Punnita riskit & hyödyt? Minkä perusteella riskejä punnitaan? Ei minulla ole ainakaan minkäänlaista dataa tahi tiedossa olevaa riskiprosenttia mihinkään mahdolliseen haittaan. Vähän on sama tilanne toki hyötyjenkin suhteen.
Päivittäin tulee syödyksi lääkkeitä, joilla vuorenvarmasti on isommat riskit olemassa. Toki hyödytkin paremmin tiedossa.
Käsittääkseni koronarokotteen riskit ei ole mitenkään erityisen kovat jonka takia sitä pitäisi vaikkapa noiden alle 60v kohdalla vältellä. Isoin juttu taitaa olla että monella kunnnalla ei taida olla resursseja mitään hirveän isoa massaa väkeä rokottaa. Rokotukset on aina pois muusta toiminnasta.
Tuplatorkkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern
Itse lähinnä mietin, että onko tällä hetkellä tarvetta sille vuosittaisellekaan piikitykselle, jos suoja pysyy vakavaa tautimuotoa vastaan? Se kai se rokotteen tärkein hyöty lopulta on, tartuntaa vastaan kun hyöty on aika heikko.
Tässä tullaan juuri siihen olennaisinpaan. Mitkä ovat riskit perusterveellä? Varianttirokote suojaa jonkin aikaa ihan hyvin itse tartunnaltakin. Saman kysymyksen voi esittää myös riskiryhmiä koskevaan rokottamiseen. Mitkä ryhmät oikeasti ovat vielä Omicronin velloessa todellisia riskiryhmiä?
Jotain updatea kaivattaisiin. Kaivoin tuolla aiemmin lievää uniapneaa ja psykoosia listalta esiin. Minkä verran ikäihmisillä on enää suojaa olemassa vanhoista rokotteista? Suojaako heitä uusi tehoste vai taudin lieventyminen?
Itse olen hoitaja ja kahdella tämän hetkisellä statuksella riskiryhmää. 27.11.2021 on 3. tehoste annettu. Taudin sairastin häntineen 17.2. alkaen. Mietin pitkään ja hain tänään uuden varianttitehosteen sekä influenssarokotteen yhtäaikaa. Olisiko minunkaan ollut tarve enää sitä hakea, nykysuositusten mukaan kyllä. Vaikea sanoa olisiko oikeasti.
Mihin tämä tieto perustuu? Sehän suojaa nimenomaan vakavalta tautimuodolta, ei tartunnalta kuten kiurulaiset yrittävät väittää.
Eikö siinä silti ole jonkun verran suojaa tartuntaakin vastaan, toki lyhyen aikaa. Mikä kenellekin markkeeraa hyvää. Influenssarokotteiden kanssa 25% suojaa pidetään jo hyvänä. Vuorenvarmasti suoja on jollain lailla parempi kun ei lainkaan. Tämä silti ei millään lailla korreloi sen kanssa, että tartuntasuojan takia olisi syytä syviä kansanosia rokottaa, jos siis sitä tarkoitit.
Käytin sanaa "hyvä" liian laveasti. Tarkkaa dataahan tuosta ei paljon ole, joten realistisempaa olisi todeta että lyhyt suoja rokotteen jälkeen on jonkinlainen.
Tiedottamisen sekavuus. Asia, josta olen paasannut koko pandemian ajan. Huomenna töissä kun kyselyt alkavat ja puhelimet soivat entistä kiivaammin, olen lähes yhtä pihalla kun kysyjät. Siinä sitten pata ohjeistaa kattilaa.
Rokotepolitiikasta näyttää valitettavasti tulleen ihmisten mieltä rauhoittava tekijä virukselta suojaamisen sijaan. Tämä on iso ongelma, koska ihmisiä tulee sairastumaan ja kuolemaan jatkossakin.
Enkä siis missään nimessä vastusta rokotteita (valitettavasti tämä on pakko todeta varmuuden vuoksi), vaan ainoastaan päätöksiä, joiden mukaan niitä jaetaan. Sama tapahtui noin vuosi sitten, kun THL suostui poliittisen paineen alla lyhentämään rokoteväliä kuudesta neljään kuukauteen.
Enkä siis missään nimessä vastusta rokotteita (valitettavasti tämä on pakko todeta varmuuden vuoksi), vaan ainoastaan päätöksiä, joiden mukaan niitä jaetaan. Sama tapahtui noin vuosi sitten, kun THL suostui poliittisen paineen alla lyhentämään rokoteväliä kuudesta neljään kuukauteen.
Jotain pointteja tästä STM:n/hallituksen rokotesuosituksesta. Eli kunnat voivat lääkärin arvion perusteella antaa nyt tehosterokotuksia kelle vaan. Ja joo eivät varmasti kaikki kunnat suosittele rokotteita perusterveille, koska sille ei ole mitään lääketieteellistä perustetta. 81 infektiolääkäriä ja moni johtava asiantuntija on näiden THL:n suositusten takana, onneksi. Kiurua selvästi harmittaa, kun THL:ä on erimieltä kuin hän. Ja edelleenkin kunnat ylipäätään arvioi sitä kuinka paljon rokotteisiin sidotaan henkilökuntaa, se kun on muusta pois. Hyvin kyllä nyt tulee samalla influenssarokotteet.
Kunnat ja hyvinvointialueet voivat Kiurun mukaan tarjota rokotteita ihmisille, joiden rokottamisen lääkäri arvioi perustelluksi.
Ne voivat myös itse päättää, mille henkilöryhmille ne koronarokotteiden tehosteannoksia tarjoavat, eli esimerkiksi sen, tarjotaanko rokotteita myös perusterveille työikäisille ihmisille.
”Kunnat tai hyvinvointialueet voivat päättää, noudattavatko ne nykyisiä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksia”, Kiuru sanoi.
”Vaikka koronaministerityöryhmä linjasi, että rokotteita voidaan tarvittaessa toimittaa myös perusterveille työikäisille, silti voi käydä niin, että kaikki järjestäjät eivät syystä tai toisesta näin tee.”
”Mutta emme voi pakottaa kuntia tiettyyn yhteiseen muottiin.”
www.hs.fi
Me nimellämme esiintyvät infektioasiantuntijat haluamme ilmaista täyden tukemme THL:n tekemälle lakisääteiselle työlle ja sen tekemille näyttöön perustuville linjauksille. THL on perustellut koronavirusrokotuksia koskevat ratkaisunsa selkeästi ja läpinäkyvästi. Infektiosairauksien asiantuntijoina pidämme nykyisiä rokotussuosituksia perusteltuina ja luotamme THL:n asiantuntijoiden kykyyn tutkimusnäytön jatkuvassa arvioinnissa ja niihin pohjautuvissa ratkaisuissa.
thl.fi
Kunnat ja hyvinvointialueet voivat Kiurun mukaan tarjota rokotteita ihmisille, joiden rokottamisen lääkäri arvioi perustelluksi.
Ne voivat myös itse päättää, mille henkilöryhmille ne koronarokotteiden tehosteannoksia tarjoavat, eli esimerkiksi sen, tarjotaanko rokotteita myös perusterveille työikäisille ihmisille.
”Kunnat tai hyvinvointialueet voivat päättää, noudattavatko ne nykyisiä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksia”, Kiuru sanoi.
”Vaikka koronaministerityöryhmä linjasi, että rokotteita voidaan tarvittaessa toimittaa myös perusterveille työikäisille, silti voi käydä niin, että kaikki järjestäjät eivät syystä tai toisesta näin tee.”
”Mutta emme voi pakottaa kuntia tiettyyn yhteiseen muottiin.”
Koronarokotukset | Tehosteannoksia voidaan jatkossa tarjota kaikille – THL:n suositus pysyy ennallaan
Ministeri Krista Kiuru ja osastopäällikkö Taneli Puumalainen kertoivat keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että jatkossa kunnat ja hyvinvointialueet voivat tarjota koronaviruksen tehosterokotetta kaikenikäisille.
www.hs.fi
Me nimellämme esiintyvät infektioasiantuntijat haluamme ilmaista täyden tukemme THL:n tekemälle lakisääteiselle työlle ja sen tekemille näyttöön perustuville linjauksille. THL on perustellut koronavirusrokotuksia koskevat ratkaisunsa selkeästi ja läpinäkyvästi. Infektiosairauksien asiantuntijoina pidämme nykyisiä rokotussuosituksia perusteltuina ja luotamme THL:n asiantuntijoiden kykyyn tutkimusnäytön jatkuvassa arvioinnissa ja niihin pohjautuvissa ratkaisuissa.
Infektioasiantuntijat tukevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotussuosituksia - THL
Me nimellämme esiintyvät infektioasiantuntijat haluamme ilmaista täyden tukemme THL:n tekemälle lakisääteiselle työlle ja sen tekemille näyttöön perustuville linjauksille.
thl.fi
@Normandia
Kunnat ovat vastanneet alusta asti rokotuksista, joten mitään uutta tässä ei ole. Ongelma tässä on ollut koko ajan se, että kun ihmiset eivät tiedä tätä ja kuulevat televisiosta epäselvää viestintää, he luulevat saavansa rokotteet heti huomenna, vaikka kunnat toteuttavat rokottamista oman aikataulunsa mukaan, mihin vaikuttaa muun muassa väestön ikäjakauma ja resurssit (rokotteet, henkilökunta, tilat). Jo ensimmäisellä kierroksella huomattiin, että yhdellä paikkakunnalla rokotettiin jo alle nelikymppistä, kun toisaalla vasta rokotettiin seitsemänkymppisiä.
Nyt kun kuunteli Kiurua, ei perusteet kuulostaneetkaan yhtä pahalta kuin ehdin jo tuomita. Kiuru olisi voinut selkeämmin sanoa, että päättäjät näkevät asian eri tavalla siitä yksinkertaisesta syystä, että heillä on vastuu. THL:n asiantuntijoilla ei samanlaista vastuuta ole siellä, missä korona käytännössä näkyy.
Kunnat ovat vastanneet alusta asti rokotuksista, joten mitään uutta tässä ei ole. Ongelma tässä on ollut koko ajan se, että kun ihmiset eivät tiedä tätä ja kuulevat televisiosta epäselvää viestintää, he luulevat saavansa rokotteet heti huomenna, vaikka kunnat toteuttavat rokottamista oman aikataulunsa mukaan, mihin vaikuttaa muun muassa väestön ikäjakauma ja resurssit (rokotteet, henkilökunta, tilat). Jo ensimmäisellä kierroksella huomattiin, että yhdellä paikkakunnalla rokotettiin jo alle nelikymppistä, kun toisaalla vasta rokotettiin seitsemänkymppisiä.
Nyt kun kuunteli Kiurua, ei perusteet kuulostaneetkaan yhtä pahalta kuin ehdin jo tuomita. Kiuru olisi voinut selkeämmin sanoa, että päättäjät näkevät asian eri tavalla siitä yksinkertaisesta syystä, että heillä on vastuu. THL:n asiantuntijoilla ei samanlaista vastuuta ole siellä, missä korona käytännössä näkyy.
Pete Malmi
Jäsen
Vähän epäilen, että Kiuru joutuu vastuuseen siitä, että hän yrittää pakottaa hyvin rajallisten resurssien käyttöä julkisessa terveydenhuollossa asiaan, jolle ei ole tarvetta asiantuntijoiden mukaan.
Kiurulle on varmaan kova paikka, kun ketään ei kiinnostakaan enää korona ja hän on vain riviministeri muiden joukossa, eikä ketään kiinnosta hänen sanomisensa.
Hienosti THL:n pääjohtaja Tervahauta tiivistää tilanteen. Paljon selkeämpää viestintää kuin eilisiltä Kiurulta ja Puumalaiselta.
Hallituksen linjaus koronarokotusten tehosteannosten laajentamisesta on vasta ”poliittinen tahdonilmaus”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
THL ei edelleenkään suosita neljänsien rokotteiden antamista kuin 65 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville. Hallituksen linjaus ei tätä muuta.
Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat silti periaatteessa voineet tähänkin saakka tarjota tehosteannoksia myös muille kuin THL:n määrittämille riskiryhmäläisille. Käytännössä ne eivät ole juuri toimineet niin.
Tervahaudan mukaan se on johtunut siitä, että terveydenhuollon vastuuhenkilöiden ”sitoutuminen kansallisiin suosituksiin on pysynyt erinomaisella tasolla”.
Hänen toteaa, että THL ei toistaiseksi ole arvioinut tarpeelliseksi laajentaa tehosterokotuksia koskevia suosituksiaan muille kuin riskiryhmäläisille. THL:n mielestä se ei ole lääketieteellisesti perusteltua koko väestön näkökulmasta.
www.hs.fi
Hallituksen linjaus koronarokotusten tehosteannosten laajentamisesta on vasta ”poliittinen tahdonilmaus”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
THL ei edelleenkään suosita neljänsien rokotteiden antamista kuin 65 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville. Hallituksen linjaus ei tätä muuta.
Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat silti periaatteessa voineet tähänkin saakka tarjota tehosteannoksia myös muille kuin THL:n määrittämille riskiryhmäläisille. Käytännössä ne eivät ole juuri toimineet niin.
Tervahaudan mukaan se on johtunut siitä, että terveydenhuollon vastuuhenkilöiden ”sitoutuminen kansallisiin suosituksiin on pysynyt erinomaisella tasolla”.
Hänen toteaa, että THL ei toistaiseksi ole arvioinut tarpeelliseksi laajentaa tehosterokotuksia koskevia suosituksiaan muille kuin riskiryhmäläisille. THL:n mielestä se ei ole lääketieteellisesti perusteltua koko väestön näkökulmasta.
Koronavirus | Hallituksen linjaus ei takaa neljänsiä rokotteita kaikille: THL:n Tervahauta selittää, mistä on kyse
THL:n pääjohtajan mukaan hallituksen poliittinen tahdonilmaus voi saada kunnat ja työterveyshuollon tarjoamaan neljänsiä rokotteita nykyistä useammalle. Hallitus ei suosituksellaan kävele THL:n ylitse, Tervahauta katsoo.
www.hs.fi
Tänään tosiaan 7pv:n ajanjaksolle 11 930 tartuntaa.
39% tartunnoista sijoittuu 40-60v:lle. Monta viikkoa ollaan oltu noin 40% lukemissa.
Että kovasti tartunnat nyt näissä ikäluokissa pyörii.
Kivasti on nyt tilastoidut tartunnat laskussa.
Muutamassa viikossa tilastoidut viikkotartunnat laskenut 8,7% huipustaan.
Viikolle 41 joka on tämä aallon huippu todettiin 12 821 tartuntaa.
Viime viikolle eli 44 viikolle on nyt tilastoitu 11 704 tartuntaa.
Sairaalahoidossa nyt tosiaan 990 potilasta. Aika vakaata on nyt sairaalamäärän kehitys, sivulöydös potilaille höystettynä.
990 1082 997 999 993. Tässä viikottaiset sairaalamäärät, viimeviikolla oli joku ihme hyppäys sairaalamäärissä. Pitkälti perusterveydenhuollon potilaissa.
Teholla 14 potilasta. Viikko sitten 10 potilasta.
14 10 16 13 21. Aika vakiona tuo tehomääräkin pysyy nyt.
39% tartunnoista sijoittuu 40-60v:lle. Monta viikkoa ollaan oltu noin 40% lukemissa.
Että kovasti tartunnat nyt näissä ikäluokissa pyörii.
Kivasti on nyt tilastoidut tartunnat laskussa.
Muutamassa viikossa tilastoidut viikkotartunnat laskenut 8,7% huipustaan.
Viikolle 41 joka on tämä aallon huippu todettiin 12 821 tartuntaa.
Viime viikolle eli 44 viikolle on nyt tilastoitu 11 704 tartuntaa.
Sairaalahoidossa nyt tosiaan 990 potilasta. Aika vakaata on nyt sairaalamäärän kehitys, sivulöydös potilaille höystettynä.
990 1082 997 999 993. Tässä viikottaiset sairaalamäärät, viimeviikolla oli joku ihme hyppäys sairaalamäärissä. Pitkälti perusterveydenhuollon potilaissa.
Teholla 14 potilasta. Viikko sitten 10 potilasta.
14 10 16 13 21. Aika vakiona tuo tehomääräkin pysyy nyt.
Tännekö piti ilmoittaa bingot koronalotossa?
Tiistai-iltana nousi kuumetta, kurkkukipu ja yskää. Aluksi meinasin, että olisi ns. tavallinen flunssa, mutta kun tähän päivään mennessä ollut olo juurikaan muuttunut, niin päätin tehdä koronatestin ja tulos siis positiivinen.
No, oireet tähän menessä samanlaiset kuin aiemmissa flunssissa ollut, eli kuumetta, yskää, kurkkukipua... Tuskin ne tästä vakavammiksi menevät. Ja nyt kun noin kirjoitin, niin enköhän mä makaa huomenna sairaalassa hengityskoneessa...
Tiistai-iltana nousi kuumetta, kurkkukipu ja yskää. Aluksi meinasin, että olisi ns. tavallinen flunssa, mutta kun tähän päivään mennessä ollut olo juurikaan muuttunut, niin päätin tehdä koronatestin ja tulos siis positiivinen.
No, oireet tähän menessä samanlaiset kuin aiemmissa flunssissa ollut, eli kuumetta, yskää, kurkkukipua... Tuskin ne tästä vakavammiksi menevät. Ja nyt kun noin kirjoitin, niin enköhän mä makaa huomenna sairaalassa hengityskoneessa...
Itselläni on nyt neljä viikkoa koronan alkamisesta. Ja vähän oireista riippuen kahden ja puolen sekä kolmen ja puolen viikon väliltä niiden päättymisestä. Kuiva ja kutittava yskä loppui vasta viime viikonloppuna, ja se oli selkein pitkäaikainen oire. Mutta yhden lähes Teslan kaliiberiin yltävän oudon jälkituntemuksen vielä tunnistin. Nimittäin kroppani on ollut jotenkin vedolle ja viileälle herkkä. Normaalisti olen usein sisällä läpi vuoden t-paita päällä ja nukun hyvin ohuella peitolla, mutta koronan jälkeen on ollut pakko pitää paksua paitaa sisällä, vaikka lämpömittari näyttää normaaleja lukemia. Ja öisin on halunnut käyttää lisäpeittoa. Sitten taas lämpimässä ei ole huomannut mitään erilaista.
Mutta viime yönä tuntui tuokin jo helpottaneen. Lisäpeitto alkoi tuntua kuumalta ja normaali ohut peitto riitti hyvin.
En minä tiedä, että johtuiko tuo koronasta vai onko vaan ikä tehnyt tehtävänsä. Ja väliäkö sillä, vaikka olisi johtunutkin, kun ei tuo elämänlaatuun vaikuttanut mitenkään. Nyt kuitenkin tuntuu, että tuokin on mennyt ohitse.
Vai iskikö se sähköallergia nyt?
Mutta viime yönä tuntui tuokin jo helpottaneen. Lisäpeitto alkoi tuntua kuumalta ja normaali ohut peitto riitti hyvin.
En minä tiedä, että johtuiko tuo koronasta vai onko vaan ikä tehnyt tehtävänsä. Ja väliäkö sillä, vaikka olisi johtunutkin, kun ei tuo elämänlaatuun vaikuttanut mitenkään. Nyt kuitenkin tuntuu, että tuokin on mennyt ohitse.
Vai iskikö se sähköallergia nyt?
K
Kiekkokatsoja
Osalle on tullut tuosta taudista, taikka sitten siitä "myrkkypiikistä", monenlaisia vaivoja.
Vaikeapa sanoa, mikä on koronasta, piikistä, jostain muusta, tai vain luulosairaus.
Tyypillisintä lienee, että jonkinlaista flunssanoireiden kaltaista pitkittynyttä vaivaa, voi jonkinaikaa olla.
flintstone
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Mulla meni lievänä (3 päivää kuumetta ja pientä yskää, yksi vähän ikävämpi päivä kun lihaksia särki kauttaaltaan) mutta samoin kuin Sistiksellä niin jäi reiluksi pariksi viikoksi, melkein 3 viikoksi kuiva satunnaisesti tuleva yskä. Ei haitannut treeniä tai muutenkaan oikeastaan mitenkään kuin et saattoi yhtäkkiä alkaa yskittämään. Varsinkin aamuisin herätessä tuo yskä vaivasi. Nyt on mennyt kohta pari viikkoa ilman mitään oireita ja voi sanoa et tuo sairastettu korona on kokonaan omalta osalta ohi.
Jep. Sellainen tuo kuiva ärsytysyskäkin oli. Vastaavanlaisesta tuli kärsittyä melko rajun kesäflunssan jälkeen muutama vuosi sitten yli kuukauden päivät. Ei sinänsä mitenkään poikkeuksellista. Ja kun suunnilleen samaan aikaan taudin sairastaneet tuttavat kärsivät niin ikään yskästä sen 2-3 viikkoa vielä parantumisen jälkeenkin, ei tuo tullut yllätyksenä.
Tuo kylmäherkkyys oli lähinnä erikoinen, eikä mitenkään pelottava tai haitallinen vaiva. En yhtään ihmettele, vaikka se olisi koronasta johtunut. Nukkumiseen ja muutenkin uneen liittyen kroppa oli parantumisen alkuvaiheessa suhteellisen sekaisin, joten jotenkin tuo pöpö onnistuu sekoittamaan hetkellisesti hermostoa.
Johtuen siitä, että korona hallitsi mediatilaa, keskustelua ja itse asiassa koko yhteiskuntaa niin pitkän ajan, koronaa itse sairastaessa ja sen jälkeen tuli jotenkin automaattisesti kiinnitettyä hyvin tarkasti huomiota oirekuvaan. Luulen näin olevan lähes kaikilla. Sitä siis tietää aika hyvin miten se korona oireili, mutta aikaisempiin flunssiin ei ole koskaan kiinnittänyt sen erityisempää huomioita eikä oireisiin ole tullut suhtauduttua erityisen analyyttisesti.
Koronan jälkeen kiinnitti huomiota, että jokusen päivän väsytti normaalia enemmän, mutta rehellisesti sanottuna ei ole erityisen hyvää muistikuvaa siitä, että kuinka usein aikaisempien flunssien jälkeen on väsyttänyt normaalia enemmän. Ei siis oikeastaan ole edellytyksiä verrata. Mutta luultavasti on väsyttänyt, koska immuunipuolustusjärjestelmän aktivoituminen semmoista tuppaa aiheuttamaan.
Mutta koska itse tulee erityisen innokkaasti harrastettua monenmoista pitkänmatkan lyllertämistä ja treenailtua kohtuulisen strukturoidusti, niin yksi asia on tullut kyllä erinomaisen tarkasti huomioitua: jokaisen flunssan jälkeen kestää tuskastuttavan kauan, että motivaatio urheilemiseen palaa normaaliksi ja sitä kautta saa kiinni rytmistä. Itselleni tyypillinen flunssa kestää muutaman hassun päivän, josta yhtenä tai kahtena on jonkun verran lämpöä. Mutta treenirytmi tuntuu menevän aina vihkoon n. 2-4 viikoksi. Näin oli myös koronan jälkeen, joka itsessään meni hyvin lievänä ja nopeasti ohi.
Yleisesti sairastamisen jälkeisestä motivaation puutteesta voi päätellä, että viruksen kropassa laukaisema tulehdusvaste kuitenkin kuluttaa koneistoa sen verran, että se vaatii reippaasti palautusta. Motivaatiohan nimittäin korreloi hyvin vahvasti fyysisen hyvinvoinnin kanssa eli alitajunta osaa ikään kuin protestoida kuormitusaikeita vastaan, jos kropassa on jotakin häikkää. Sama koskee myös esimerkiksi työstä aiheutunutta stressitilaa, jonka aiheuttamaa mahdollisesti hyvinkin suurta rasitusta keholle ei välttämättä suoraan fyysisesti havaitse, mutta motivaatio kehon vapaaehtoiseen rasittamiseen kyllä notkahtaa.
Ilman hyvin aktiivista urheiluharrastusta ja strukturoitua treeniä tuota flunssien ja koronan jälkipolttoa ei kuitenkaan edes olisi huomannut. Eikä omalla kohdallani koronan jälkeen tilanne ollut mitenkään erilainen, kuin muidenkaan virusinfektioiden jälkeen.
Koronan jälkeen kiinnitti huomiota, että jokusen päivän väsytti normaalia enemmän, mutta rehellisesti sanottuna ei ole erityisen hyvää muistikuvaa siitä, että kuinka usein aikaisempien flunssien jälkeen on väsyttänyt normaalia enemmän. Ei siis oikeastaan ole edellytyksiä verrata. Mutta luultavasti on väsyttänyt, koska immuunipuolustusjärjestelmän aktivoituminen semmoista tuppaa aiheuttamaan.
Mutta koska itse tulee erityisen innokkaasti harrastettua monenmoista pitkänmatkan lyllertämistä ja treenailtua kohtuulisen strukturoidusti, niin yksi asia on tullut kyllä erinomaisen tarkasti huomioitua: jokaisen flunssan jälkeen kestää tuskastuttavan kauan, että motivaatio urheilemiseen palaa normaaliksi ja sitä kautta saa kiinni rytmistä. Itselleni tyypillinen flunssa kestää muutaman hassun päivän, josta yhtenä tai kahtena on jonkun verran lämpöä. Mutta treenirytmi tuntuu menevän aina vihkoon n. 2-4 viikoksi. Näin oli myös koronan jälkeen, joka itsessään meni hyvin lievänä ja nopeasti ohi.
Yleisesti sairastamisen jälkeisestä motivaation puutteesta voi päätellä, että viruksen kropassa laukaisema tulehdusvaste kuitenkin kuluttaa koneistoa sen verran, että se vaatii reippaasti palautusta. Motivaatiohan nimittäin korreloi hyvin vahvasti fyysisen hyvinvoinnin kanssa eli alitajunta osaa ikään kuin protestoida kuormitusaikeita vastaan, jos kropassa on jotakin häikkää. Sama koskee myös esimerkiksi työstä aiheutunutta stressitilaa, jonka aiheuttamaa mahdollisesti hyvinkin suurta rasitusta keholle ei välttämättä suoraan fyysisesti havaitse, mutta motivaatio kehon vapaaehtoiseen rasittamiseen kyllä notkahtaa.
Ilman hyvin aktiivista urheiluharrastusta ja strukturoitua treeniä tuota flunssien ja koronan jälkipolttoa ei kuitenkaan edes olisi huomannut. Eikä omalla kohdallani koronan jälkeen tilanne ollut mitenkään erilainen, kuin muidenkaan virusinfektioiden jälkeen.
Hienosti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Kanerva perustelee asioita. Mitä mahtaa Kiuru ja STM:ä ajatella. Ja ylipäätään twitterissä huuteleva HUS:n Lehtonen miettiä.
Kanerva sanoo, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ei kuitenkaan aio suositella kunnille perusterveiden aikuisten eikä tiettyjen työntekijäryhmien neljänsiä annoksia.
Loppupeleissä kunnat siis päättävät, suosittelevatko ne neljänsiä rokotteita kaikille vai eivät. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toivotaan, että kuntien suositukset perustuisivat THL:n suosituksiin.
”Koronarokotteiden tehosteannoksia suositellaan iäkkäille ja tietyille riskiryhmille, nämä rokotukset ovat lääketieteellisesti perusteltuja”, Kanerva sanoo viitaten THL suosituksiin.
”Mutta rokotteita ei tule suositella ylimääräisinä varmuuden vuoksi eikä niin, että johtotähtenä olisi toive sote-henkilöstön vähemmistä poissaoloista tai tartuttavuudesta.”
THL lausuikin lokakuun lopulla, että perusterveiden aikuisten koronarokottaminen johtaisi julkisen terveydenhuollon kuormituksen kasvuun ilman vaikuttavaa terveyshyötyä. Kanervan kommentit ovat samansuuntaisia.
”Rokottava henkilöstö ei odota missään kaapin hyllyllä vaan se on pois muusta terveydenhuollon työntekijäpoolista. Tässä pitää huomioida se, että satsaus rokottamiseen voi olla yllättäen pois myös hoitotyöntekijöiden määrästä sairaaloissa.”
www.hs.fi
Kanerva sanoo, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ei kuitenkaan aio suositella kunnille perusterveiden aikuisten eikä tiettyjen työntekijäryhmien neljänsiä annoksia.
Loppupeleissä kunnat siis päättävät, suosittelevatko ne neljänsiä rokotteita kaikille vai eivät. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toivotaan, että kuntien suositukset perustuisivat THL:n suosituksiin.
”Koronarokotteiden tehosteannoksia suositellaan iäkkäille ja tietyille riskiryhmille, nämä rokotukset ovat lääketieteellisesti perusteltuja”, Kanerva sanoo viitaten THL suosituksiin.
”Mutta rokotteita ei tule suositella ylimääräisinä varmuuden vuoksi eikä niin, että johtotähtenä olisi toive sote-henkilöstön vähemmistä poissaoloista tai tartuttavuudesta.”
THL lausuikin lokakuun lopulla, että perusterveiden aikuisten koronarokottaminen johtaisi julkisen terveydenhuollon kuormituksen kasvuun ilman vaikuttavaa terveyshyötyä. Kanervan kommentit ovat samansuuntaisia.
”Rokottava henkilöstö ei odota missään kaapin hyllyllä vaan se on pois muusta terveydenhuollon työntekijäpoolista. Tässä pitää huomioida se, että satsaus rokottamiseen voi olla yllättäen pois myös hoitotyöntekijöiden määrästä sairaaloissa.”
HS Turku | Varsinais-Suomi poikkeaa ministeriön rokotelinjasta: Ei aio suositella neljänsiä rokotteita
Koronarokotteita ei tule suositella ylimääräisinä varmuuden vuoksi, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Mari Kanerva.
www.hs.fi
Viimeksi muokattu:
THL:n pisteet nousivat.
Syvä pääty luonnollisesti järkyttyi.
Syvä pääty luonnollisesti järkyttyi.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy