Jaat siis Kristan käsityksen siitä, että juuri korona tappaa nyt ihmisiä viime vuotta enemmän ja että rokotuksilla voidaan estää tarttumisia ja että maskit toimivat väestätasolla omikronin leviämiseen?Tuossa ulostulossa ei ollut yhtään mitään vikaa. Ei mässäillyt yhtään millään vaan kertoi ihan asiallisesti tilanteesta.
Niin miten tuo tappaminen sitten ajatellaan. Meillä ei ollut koronaosasto täynnä Deltan aikaan, nyt se on. Kyllä se muutenkin hauraita enemmän hautaan vie tällä hetkellä kuin aikaisemmin. Toki tautia on nyt ihan helvetisti enemmän yhteiskunnassa. Rokotuksilla voidaan edelleen vähentää taudin vaikeaa kuvaa. Uusienkaan täsmärokotteiden kyvystä itse tartunnan estoon ei ole vielä kovin vahvaa dataa, mutta tuskin ne sitä kovin hyvin estävät. Eikö Krista sanonut, ettei ole hänen tehtävänsä arvioida maskiasiaa, vaan se on THL:n? Rokotuksista kiirehti nimenomaan ikäihmisten rokotuksia?Jaat siis Kristan käsityksen siitä, että juuri korona tappaa nyt ihmisiä viime vuotta enemmän ja että rokotuksilla voidaan estää tarttumisia ja että maskit toimivat väestätasolla omikronin leviämiseen?
Toki olen pahantahtoinen, mutta rivien välistä luettuna tuntui myös harmittavan ettei rajoituksille ole kannatusta kuin Kristan päässä ja EK-lahkon syvässä päässä.
Kyllä tässä maalina pitää olla ja onkin se tilanne, missä koronarokote otetaan yhdessä influenssarokotteen kanssa syksyisin. Tämä riskiryhmille jne.EK ja Kokoomus rummuttavat myös noita 4. piikkejä työikäisille, jotta sairauslomia tulisi vähemmän.
Onko sitten ajatuksena rokottaa 1-2 kk välein kaikki työikäiset? Esim 6 koronapiikkiä vuodessa työterveydessä.
Vaikka tuo kuolemien tilastointitapa on Suomessa aivan hanurista, niin kyllä siihen edelleen myös menehtyy porukkaa. Toki lähes kaikilla on sitten muutakin vaivaa. Se ei poista silti sitä tosiasiaa, että niistä heikoimmistakin tulisi pitää huoli.
Tilastointitavassa ei ole mitään hyvää ja on täysin totta, että teholle vievät taudinkuvat ja ns. sytoksiinihyökkäys ovat kadonneet liki kokonaan. Hyvä näin.Itse näen tuossa tilastossa sen perustavaa laatua olevan ongelman, että se vääristää totuutta aivan järkyttävän paljon.
Kun mietitään aikaa, joka meillä oli vaikkapa 2020 keväällä, tautia oli paljon vähemmän. Sen vuoksi meillä ei ollut mitenkään suurta massaa ihmisiä, jotka olivat sairastaneet kuukausi sitten koronan. Jos näistä pienistä ihmismääristä joku sitten kuoli auto-onnettomuudessa, se ei juurikaan vääristynyt tilastoa. Ne, jotka kuolivat tilastollisesti koronaan, kuolivat siihen myös mitä todennäköisimmin oikeasti. Silloin tuo virus vei porukkaa sairaalaan, ja etenkin heikkokuntoisille tai iäkkäille tauti eteni keuhkoihin ja muualle elimistöön ja oikeasti aiheutti kuoleman.
Tänä päivänä tuo tilasto on ihan mahdoton seurata. Nopeasti laskien meillä on nytkin kirjattu viimeisen 30 vuorokauden aikana yli 37 000 sairastunutta tilastoihin. Tästä porukasta aivan varmasti moni on kuollut taudin jälkeen, mutta on todella hankalaa sanoa, että kuinka monella korona on ollut välitön tai edes välillinen kuolinsyy.
Se, että potilaista todella harva tarvitsee enää lisähappea tai edes kärsii minkäänlaisista hengitysvaikeuksista, kertoo siitä, että tauti on nykyään todella harvoin välitön kuolinsyy. Ikävä tauti se on edelleen, ja välillisesti se on hauraille ihmisille vaarallinen, kuten mikä tahansa vakavampi virus. Perussairauden paheneminen ja yleiskunnon heikkeneminen ovat ne suurimmat syyt silloin kuolemalle.
Tuohon tilastoon vielä: tällä hetkellä kuolleisuus tilastojen mukaan on 1.33% (kahden viikon aikana kuolleet vs. kahden noita edeltävän viikon aikana sairastuneet). Edellisen kerran suhteessa noin paljon kuolleita on tullut Alfa-aallon aikana ennen pitkälle ehtineitä rokotuksia alkuvuonna 2021. Jokainen varmasti tietää, että tuo tilastollinen kuva viruksen nykyisestä vaarallisuudesta ei vastaa totuutta. Etenkin kun terveydenhuollon johtavat asiantuntijatkin ovat sanoneet, että suuri potilasmääräkään ei kuormita samalla tavalla kuin ennen, koska oireet ovat niin paljon lievemmät.
Alfa-aallon aikaan teholle joutui muuten tilastollisesti noin yhdeksän kertaa nykyistä todennäköisemmin...
Tätä hidastaa se tosiasia, että viruksen muuntaumiskyky on kyllä melko erikoinen. Yhä vaan ollaan saatana pandeemisessa vaiheessa ilman todellisia vuodenajan vaihteluita. Pistää miettimään viruksen alkuperää, ilman foliohattua. Tämä haittaa myös sen "superrokotteen" kehittämistä.
Juuri näin. Tie on ollut vain tuskaisen pitkä.On se. Mutta kyllä tuossakin kuljetaan mielestäni valoa kohti. Olen itse ymmärtänyt, että piikkiproteiinissa tapahtuu edelleen noita mutaatioita, ja sitä kautta virus löytää edelleen keinoja kiertää rokotesuojaa ja aiempien infektioiden tuomaa immuniteettia. Vasta-aineet eivät siksi kykene torjumaan infektioita.
Mutta itse viruksen muu rakenne, johon tuo soluvälitteinen immuniteetti iskee, muuttuu paljon hitaammin. Ja siksi vastustuskyky lisääntyy joka infektion jälkeen ja kuljemme kohti tilannetta, jossa tuo pirulainen ei kykene enää aiheuttamaan niin rajuja aaltoja tai pahoja infektioita.
Jossain kohtaa varianttien R-luku alkaa väkisinkin painua lähemmäs yhtä, ja aallot alkavat rauhoittua.
Sairasta porukkaa kaatuu koronaan samalla tavoin kuin influenssaankin. Tavallaan kroppa ei kestä sitä sairautta, oli sitten perussairaus mikä tahansa.
Pystyisikö hoitohenkilökunnan kuormittavuutta vähentämään muuttamalla sairaaloiden käytäntöjä koronaan suhtautumisessa?Juuri näin. Tie on ollut vain tuskaisen pitkä.
Tavallaan voitaisi, mutta siinä on muutamia ongelmia. Poisto yleisvaarallisten tautien listalta tekee joitain muutoksia, mutta lähinnä erikoissairaanhoidossa. Ongelmia aiheuttaa edelleen se, että tautia on paljon. Tarttuessaan se vie sairaalahoidossa olevien perussairauksia huonompaan suuntaan, ei aina. Tästä johtuen eristäminen on perusteltua, koska tautia on paljon. Sairaalassa eristetään lähinnä MRSA-kantajat, Clostridium Difficile (paha paskatauti), noro ja tietyissä oloissa influenssapotilaat. Tämä siis ennen pandemiaa.Pystyisikö hoitohenkilökunnan kuormittavuutta vähentämään muuttamalla sairaaloiden käytäntöjä koronaan suhtautumisessa?
Kyseessä on helposti alaa vaivaava viive tutuista syistä. Ei päästä käsiksi tilanteeseen tarpeeksi nopeasti, jolloin Paxlon aloittamisesta saataisiin se hyöty. Tämä on usein syynä ja rohkeuden puute."Kiuru ihmetteli myös, miksei kesällä Suomeen tullutta Paxlovid-koronalääkettä käytetä nykyistä laajemmin.
– Lääkettä on annettu 750 henkilölle, vaikka varastossa olisi 15 000 kappaletta. En ymmärrä tätä pihtausta, Kiuru jyrähti."
Tästä on kai vähemmän keskusteltu. Jos lääkkeestä on apua niin miksei sitä ole käytetty?
Kyseessä on helposti alaa vaivaava viive tutuista syistä. Ei päästä käsiksi tilanteeseen tarpeeksi nopeasti, jolloin Paxlon aloittamisesta saataisiin se hyöty. Tämä on usein syynä ja rohkeuden puute.
Totta, siinä ollaan sillä häilyvällä rajalla juuri sen rohkeuden kanssa. Uusi juttu ja vaikeaa arvioida etupainotteisesti hyödyt vs. haitat. Kustannuksia siinä ei varmasti kauheasti mietitä, kalliita lääkkeitä lasetetaan menemään miettimättäkin. Mutta on se pointti sekin.Lisäksi tuommoisen 500e lääkkeen kynnys voi osalle lääkäreistä olla kova ja käsittääkseni myös isoin ongelma on se että lääke estää myös muiden lääkkeiden poistumisen elimistössä. Kohderyhmällä jos saattaa olla toistakymmentä lääkettä käytössä niin aika vaikea tuota määrätä.
Toisaalta tässä on kyse "virkamieslääkärien" ja kliinikoiden välisestä mittelöstä. Esiin kaivetut nimet ovat vain ne, ketkä on helposti kaivettu esiin. Meillä johtava lääkäri rokottaisi koko hoitohenkilökunnan nyt syksyllä, virallinen linja pitää toistaiseksi rokotukset henkilökunnalla riskiryhmien piirissä. Sama vastakkainasettelu on täälläkin. Ymmärrän silti molempien motiivit.Hyvä tosiaan että rokotuksista päättää lääketieteelliset asiantuntijat. Eikä ne negatiivisimmat asiantuntijat, jotka Iltasanomat taas ansiokkaasti kaivanut eetteristä.
THL pysyy nykyisen rokotelinjan takana.
Ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan niin sanottu hybridisuoja, eli sairastettu koronatauti ja kolme rokotusta, torjuu edelleen tehokkaasti koronan vakavaa muotoa.
– Ne, joille suositellaan lisäannoksia, ovat vakavassa riskissä koronatartunnan kohdalla. Heillä on lääketieteellinen syy rokotuksille.
Esimerkiksi perusterveellä työikäisellä väestöllä ei ole THL:n mukaan tämänhetkisen tiedon valossa yhtä painavaa lääketieteellisyyttä syytä uusille rokotuksille.
– Ei ole osoitusta siitä, että saavutettu immuniteetti olisi mitenkään hyvä tai pitkäkestoinen. Se, että saisimme muutaman kuukauden ajaksi jonkinlaista suojaa, olisiko se suhteessa siihen panostukseen, mitä noin 200 000 ihmisen rokottaminen vaatisi. Se olisi poissa jostain muusta.
THL katsoo rokotuksista saatujen hyötyjen kohdalla myös sitä, että isolla osalla suomalaisista on viruksen vasta-aineita kehossaan sairastetun koronan jäljiltä.
– Suomessa laki sanoo, että rokotteen suosittamiselle pitää olla lääketieteelliset perustelut. Jos suoja koronatautia vastaan on valmiiksi hyvä, on rokotteen suosittelu lähtökohtaisesti vaikeaa.
Rokotekiista repii nyt Suomea – THL ja ylilääkärit täysin eri mieltä koronan hoidosta
Neljänsien rokotusten jakaminen aiheuttaa nyt kiistaa THL:n ja ylilääkäreiden välillä. Osa lääkäreistä pitää rokotelinjaa liian tiukkana, THL taas perustelee päätöstä rokotusten vähäisillä hyödyillä.www.is.fi
Ottaen huomioon että perusterveellä tavallisimmat koronaoireet ovat tyypillisiä flunssan oireita, joiden takia pari vuotta sitten kukaan ei mennyt edes lääkäriin saati jättäytynyt pois töistä, niin EK+Kok haluaisi pumpata työikäiset täyteen rokotetta ettei kenelläkään nenä vuotaisi.EK ja Kokoomus rummuttavat myös noita 4. piikkejä työikäisille, jotta sairauslomia tulisi vähemmän.
Onko sitten ajatuksena rokottaa 1-2 kk välein kaikki työikäiset? Esim 6 koronapiikkiä vuodessa työterveydessä.
Voi kunpa saataisiin rokote, jonka avulla kukaan ei sairastuisi koskaan ja ennen kaikkea kaikki pystyisivät olemaan reippaana töissä.Korona kaataa nyt väkeä työpaikoilla, mutta uutta rokotusta ei tipu – THL:n mukaan yksi syy ovat rokotteiden aiheuttamat sairauspoissaolot
Työpaikoilla tuskaillaan koronan aiheuttamien poissaolojen takia. THL:n mukaan neljänsien rokotusten laajentamisesta olisi toistaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä.yle.fi
THL:n lausunnon perusteella EK tosiaan haluaisi rokottaa työikäiset 6-12 kertaa vuodessa koronapiikillä.
Nykyinen rokote ei anna kovin hyvää suojaa tartuntoja vastaan. Suoja on varsin lyhytikäinen, kuukauden tai pari, sanoo THL:n terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve.