Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 8 921 914
  • 81 126

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Joo, toi juttu tuli eteen jo eilen ja ihmettelin taas Niinistön kommentointia. Ehkä sitä maskia voi jossain heikkokuntoisten hoitokodissa käydessä käyttää mikäli siltä tuntuu, muuten sillä ei enää pitäisi olla mitään merkitystä. Jos joku haluaa sitä välttämättä pitää, niin pitäköön, onhan tämä vapaa maailma. Tuulettaminenhan sen sijaan on ihan suositeltavaa, mutta muista syistä kuin jostain viruksesta johtuvista.

Sauli tuntuu suhtautuvan kovin tunteella aiheeseen, mutta nämä lausunnot voisi jättää jo ihan suosiolla väliin, koska suomalaisilla on niitä aivan oikeitakin murheita ja isoja kysymyksiä pohdittavanaan tällä hetkellä.
Niinistö on vanha mies. Ymmärtäähän sen, että ikänsä puolesta reilusti riskiryhmään kuuluvaa pelottaa.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan rokotuskeskustelussa on unohdettu se, mitä palveluja jää antamatta, kun terveydenhuollon resurssit suunnataan rokotuksiin.

– Erilaisten kroonisen sairauksien hoito, hammashoito, ihmisten hakeutuminen hoitoon syöpäepäilyjen vuoksi, mielenterveyspalvelut, näitä on paljon. Rokotuskeskustelusta on jäänyt puuttumaan se, kuinka paljon näitä palveluita tarvitsevat eivät ole saaneet hoitoa, koska keskustelua on käyty niin koronakeskeisesti.

THL on laskenut, kuinka monelle ihmiselle neljäs rokoteannos on annettava, jotta saadaan estettyä yksi sairaalahoitoa vaativa koronatapaus kuukauden aikana.

Virallista rajaa ei ole, mutta yleensä vaikuttavan rokotteen rajana on pidetty noin 10 tuhatta.

– Halusimme tehdä laskelmia siksi, että olemme koronan kanssa liikkumassa pandemiasta kohti endemiaa. Koronarokotus on todennäköisesti jatkossa osa kansallista rokotusohjelmaa, jolloin meidän pitää pystyä vertailemaan siihen käytettyjä resursseja muihin terveydenhuollon toimiin.

Nohynekin mukaan THL:n laskelmien perusteella neljännet koronarokoteannokset ovat tällä hetkellä perusteltuja yli 60-vuotiaille.


– On ilmeistä, että neljänsistä annoksista on hyötyä ikäihmisille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Virus edelleen kiertää, ja osalla rokotesuoja vakavaa tautia vastaan on vähentynyt siinä määrin, että tehosteannokset ovat perusteltuja. Toivoisin kuitenkin, että jatkossa voisimme keskustella yhä enemmän siitä, mikä on järkevää resurssien käyttöä.

 
Suosikkijoukkue
Ässät
THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan rokotuskeskustelussa on unohdettu se, mitä palveluja jää antamatta, kun terveydenhuollon resurssit suunnataan rokotuksiin.

– Erilaisten kroonisen sairauksien hoito, hammashoito, ihmisten hakeutuminen hoitoon syöpäepäilyjen vuoksi, mielenterveyspalvelut, näitä on paljon. Rokotuskeskustelusta on jäänyt puuttumaan se, kuinka paljon näitä palveluita tarvitsevat eivät ole saaneet hoitoa, koska keskustelua on käyty niin koronakeskeisesti.

THL on laskenut, kuinka monelle ihmiselle neljäs rokoteannos on annettava, jotta saadaan estettyä yksi sairaalahoitoa vaativa koronatapaus kuukauden aikana.

Virallista rajaa ei ole, mutta yleensä vaikuttavan rokotteen rajana on pidetty noin 10 tuhatta.

– Halusimme tehdä laskelmia siksi, että olemme koronan kanssa liikkumassa pandemiasta kohti endemiaa. Koronarokotus on todennäköisesti jatkossa osa kansallista rokotusohjelmaa, jolloin meidän pitää pystyä vertailemaan siihen käytettyjä resursseja muihin terveydenhuollon toimiin.

Nohynekin mukaan THL:n laskelmien perusteella neljännet koronarokoteannokset ovat tällä hetkellä perusteltuja yli 60-vuotiaille.


– On ilmeistä, että neljänsistä annoksista on hyötyä ikäihmisille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Virus edelleen kiertää, ja osalla rokotesuoja vakavaa tautia vastaan on vähentynyt siinä määrin, että tehosteannokset ovat perusteltuja. Toivoisin kuitenkin, että jatkossa voisimme keskustella yhä enemmän siitä, mikä on järkevää resurssien käyttöä.

Hyviä kommentteja Nohynekiltä! Muunmuassa Saulilta ja muiltakin "asiantuntijoilta" on päässyt unohtumaan, että kyse ei ole vain siitä rokotetaanko, vaan ennemminkin vaihtokaupasta rokotetaanko vai tehdäänkö näitä muita terveyttä edistäviä asioita.

Jos esim. alle 50 vuotiaiden kohdalla puhuttaisiin, että yhden koronan takia sairaalahoitoa tarvitsevan tapauksen estämiseksi täytyy rokottaa 20 000 henkilöä, niin puhutaan jo aika kalliista hinnasta. Jos rokote maksaa 5€ niin hankintakulukin on jo 100 000€ / yksi estetty sairaalahoitopotilas. Mutta sitten se kovin hinta, eli nämä meidän hemmetin ohkaiset sairaanhoitajaresurssit. Jos rokottamiseen menee kaikkineen aikaa valmisteluineen + kirjaamisineen + rokottamiseen 15min / henkilö, niin estääksemme yksi sairaalahoitopotilas käytämme 5000 työtuntia. Tämä aika on pois muista palveluista.

E: Puhumattakaan sit jostain terveistä alle kolmekymppisistä. Ei tolkun häivääkään alkaa heille neljänsiä rokotteita antamaan.
 
Viimeksi muokattu:

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
E: Puhumattakaan sit jostain terveistä alle kolmekymppisistä. Ei tolkun häivääkään alkaa heille neljänsiä rokotteita antamaan.

Samaa mieltä tällä hetkellä. Tilanne muuttuu sitten siinä kohdassa, jos:

1. Rokotteiden teho vakavaa sairautta kohtaan heikkenee selvästi.

tai

2. Käyttöön saadaan tehokkaasti omikronilta suojaava rokote.

Noissakin tapauksissa rokottaminen pitää tehdä samassa järjestyksessä kuin aiemmilla kierroksilla.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Samaa mieltä tällä hetkellä. Tilanne muuttuu sitten siinä kohdassa, jos:

1. Rokotteiden teho vakavaa sairautta kohtaan heikkenee selvästi.

tai

2. Käyttöön saadaan tehokkaasti omikronilta suojaava rokote.

Noissakin tapauksissa rokottaminen pitää tehdä samassa järjestyksessä kuin aiemmilla kierroksilla.
Jos tilanne muuttuu, niin toivottavasti asiantuntijat sitten sen selvittää, onko rokotuksille tarvetta laajemmissa määrin. En tiedä olisiko edes Omikronin tehokkaasti ehkäisevä rokote sellainen. Valtaisiko sitten vain joku toinen varinatti tuon tyhjiön? Kenties jopa Omikronia pahempi?

Jossain vaiheessa, ehkä lähes vuosi sitten? Oli lupaavia alustavia tutkimuksia Yhdysvaltojen rokotteesta, joka tepsisi kaikkiin nykyisiin ja tuleviin variantteihin. Onkohan tuosta kuulunut mitään?
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Onkohan Suomessa viety eteenpäin tuota että apteekit voisivat tulevaisuudessa rokottaa? esimerkiksi Norjassa tuo ollut jo 2018 asti. Tämmöiset pienet asiat lisää varsinkin kriisin aikaan resursseja terveydenhuoltoon.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Eiköhän omikronin myötä ole aika yks hailee muutenkin nämä rokotukset perusterveiden osalta? Itse en ainakaan ole enää rokotuksia hakemassa ja toivottavasti tuohon ei resursseja haaskatakaan.

Koronakin rykäisty pariin kertaan läpi. Flunssahan se oli, molemmilla kerroilla. Varmasti vaikutti aiemmat rokotukset, mutta eikohän tossa immuniteetti jatkossakin pysy päällä ihan sairastamalla kuten muissakin vastaavissa pöpöissä.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Että näin:





Vaikka tämä kiinalaisten perseily on ihan omissa sfääreissään, se osoittaa, että perusoikeuksien rajoittamisen kanssa pitää aina olla todellakin tarkkana: median sekä meidän tavan kansalaisten velvollisuus on tarvittaessa kyseenalaistaa selkein sanoin ylhäältä saneltuja toimenpiteitä, koska matka väärinkäytöksiin on lyhyt.

Kiinassa kyseenalaistaminen on vaarallista - siksi sitä ei tapahdu juuri ollenkaan ja tässä on tulos. Mutta tämä ei myöskään ole "eri juttu" Eurooppaan nähden: meilläkin on ylilyöntejä kannattavaa porukkaa, jota poliitikot ja virkamiehet saattavat lähteä beesaamaan, jos vaatimusten epäkohtia ei kyseenalaisteta.
 
Viimeksi muokattu:

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Oliko twiitistä tykkääjien joukossa Eeva, Lasse, Markku ja Sauli?
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Muutama poiminta tästä THL:n ja KRAR:n rokotesuosituksesta. Hyvä siis, että on vähän porrastusta, keille suositellaan rokotusta ja missä järjestyksessä. Hyvä tosiaan, että riskiryhmäläiset 12-17v pidetään näiden suositusten ulkopuolella. Hyvä tosiaan, että sote henkilöstö jätettiin ulkopuolelle, vaikka tämä Lapin Broas näiden peräänkin huuteli jokunen viikko sitten.

Uusi suositus on, että kunnat voivat heinäkuusta alkaen, alueellisen epidemiatilanteen mukaan, tarjota neljänsiä rokoteannoksia portaittain alkaen henkilöistä, joilla on suurin lääketieteellinen riski vakavalle koronataudille eli seuraavassa järjestyksessä:

  1. 70–79-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin
  2. 18–69-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat
  3. 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin.
Suositus ei toistaiseksi koske 12–17-vuotiaita riskiryhmäläisiä. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin lasten alatyöryhmä käsittelee lasten koronarokotusohjelman jatkoa elokuun alussa ja tekee siitä oman ehdotuksensa.

Suositus ei myöskään koske sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on edelleen hyvä suoja vakavaa koronatautia vastaan. Nykyisten koronarokotteiden antama suoja omikronin BA.4- ja BA.5-varianttien aiheuttamaa tartuntaa ja lievää tautia vastaan on vähäinen ja lyhytaikainen.


Keskusteltiinko kuitenkaan kauheesti kuntien kanssa tästä suosituksesta?

 
Viimeksi muokattu:

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit

Korona menee edelleen kaiken muun edelle. Neljä terveysasemaa suljettu Helsingissä, jotta henkilökuntaa riittää rokottamiseen.

Prioriteetit?
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP

Korona menee edelleen kaiken muun edelle. Neljä terveysasemaa suljettu Helsingissä, jotta henkilökuntaa riittää rokottamiseen.

Prioriteetit?

Näissä tuntuu unohtuvan kokoajan että Suomessakin kuolee vuosittain 55 000 ihmistä muuhunkin kun koronaan ja aika moni näistä tapauksissa on niitä joita hoidetaan tai jätetään hoitamatta terveyasemilla. Käytännössä jos asema on kiini niin saman verran jää potilaita hoitamatta sillä harvemmin lisää hoitoaikoja jostain taikaseinästä ilmestyy. Moni tapaus toki terveyasemilla on pienempiä vaivoja, mutta harva vain huvikseen käy. Siinä kun joku jättää närästyksen takia tulematta, ei aluksi kuulosta välttämättä vakavalta, mutta hyvinkin olla ihan muutakin tai jos syöpäpotilaan diagnoosi venyy niin ne viikot voi olla ratkaisevia, varsinkin kun korona saattanut lisätä viivettä myös myöhemmässä hoitovaiheessa. Puhumattakaan monista perussairauksista jos hoidon aloitus venyy. No ei siinä mitään, tottakai tässä rauhallisessa koronatilanteessa kannattaa terveydenhuolto heittää alas että päästään rokottamaan isoimpien riskiryhmien ulkopuolisia ryhmiä ja varsinkin työikäisten 60-65v ryhmää.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näissä tuntuu unohtuvan kokoajan että Suomessakin kuolee vuosittain 55 000 ihmistä muuhunkin kun koronaan ja aika moni näistä tapauksissa on niitä joita hoidetaan tai jätetään hoitamatta terveyasemilla.

Näin tuo on. Ja ne, joilla kuolemaa edeltää kuukauden sisään saatu positiivinen koronatesti, tulkitaan koronaan kuolleiksi.

Tietyllä tapaa kuitenkin ymmärrän logiikan näissä rokotuspäätöksissä. En siis sano, että olisin samaa mieltä asiassa, vaan uskoisin ymmärtäväni, millä perusteilla päätös tehdään. Rokotuskierrosta pidetään ikään kuin investointina tulevaan. Sen ajatellaan lisäävän muiden sairauksien hoitovelkaa, mutta ehkäisevän koronasta tulevaa hoidon tarvetta enemmän.

Sitä en sitten osaa sanoa, että onko näin. Hieman kuitenkin tuntuu, ettei välttämättä olisi. Ehkä suurin ongelma on tuo harhaanjohtava tilasto, jossa sekä kuolleiden ja sairaalapotilaiden kohdalla sivulöydösten vaikutus on liian suuri. Koronan todellista kuormaa ei siksi saada selville, ja toimenpiteiden tärkeyttä on hyvin hankala perustella millään relevantilla mittarilla.
 
Viimeksi muokattu:

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tietyllä tapaa kuitenkin ymmärrän logiikan näissä rokotuspäätöksissä. En siis sano, että olisin samaa mieltä asiassa, vaan uskoisin ymmärtäväni, millä perusteilla päätös tehdään. Rokotuskierrosta pidetään ikään kuin investointina tulevaan. Sen ajatellaan lisäävän muiden sairauksien hoitovelkaa, mutta ehkäisevän koronasta tulevaa hoidon tarvetta enemmän.

Toisaalta vähän siinä käsityksessä että mitä pitemmällä aikavälillä rokotteita annettaisiin saattaisi suoja olla pitempiaikainen eli mitä nyt voitetaan saattaisi hävitä sitten toisesta päästä. Päälle tuo että viimevuosina pahin tilanne koronassa taitaa ajoittua tuonne jonnekin vuodenvaihteen tienoille ja jos iso massa rokottaisi juuri vaikka syyskuun tienoilla olisi rokoteen teho juuri huipussaan silloin kun koronaa alkaa enemmän oletuksena liikkua. Siis korostan että maalikkona itse tässä pohdin, toivotaan että ammattilaiset on näitä vähän paremmin laskenut.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Helsingin kokoisessa kaupungissa jo terveydenhoidon resurssien kanssa ongelmia. Korona vs. muut sairaudet/taudit. Kyllä tässä taas vähän nenilleen saavat, nämä sairaanhoitopiirien huutelijat, kuten Lehtonen ja Broas.

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan uusien ryhmien rokottaminen ei onnistu hetkessä.

”Nykyisellä vauhdilla se vie aikaa. Rokottaisimme mielellämme heti kaikki halukkaat, mutta se ei ole mahdollista”, Lukkarinen sanoo.

Hänen mukaansa työntekijöitä ei juuri nyt ole riittävästi, jotta rokotustahtia voitaisiin merkittävästi kiristää. Henkilöstön siirtäminen rokotuspisteille taas olisi pois muusta terveydenhoidosta.

Lukkarinen ei kuitenkaan pidä hitaampaa rokotustahtia erityisen vakavana ongelmana. Hänen mielestään suurempaa vahinkoa aiheutuisi, jos hoitajia nyt siirrettäisiin rokotustehtäviin.

”Jos palkataan rokottajia, se on muualta pois. He saattaisivat olla käytettävissä vaikka leikkaussaleissa tai vuodeosastoilla. "

”Tietysti voitaisiin sulkea päivystys ja lopettaa potilaiden hoitaminen, mutta olisiko se järkevää? Jos henkilökuntaa siirrettään rokottajiksi, täytyy miettiä, mitä jätetään tekemättä.”


 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Helsingin kokoisessa kaupungissa jo terveydenhoidon resurssien kanssa ongelmia. Korona vs. muut sairaudet/taudit. Kyllä tässä taas vähän nenilleen saavat, nämä sairaanhoitopiirien huutelijat, kuten Lehtonen ja Broas.

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan uusien ryhmien rokottaminen ei onnistu hetkessä.

”Nykyisellä vauhdilla se vie aikaa. Rokottaisimme mielellämme heti kaikki halukkaat, mutta se ei ole mahdollista”, Lukkarinen sanoo.

Hänen mukaansa työntekijöitä ei juuri nyt ole riittävästi, jotta rokotustahtia voitaisiin merkittävästi kiristää. Henkilöstön siirtäminen rokotuspisteille taas olisi pois muusta terveydenhoidosta.

Lukkarinen ei kuitenkaan pidä hitaampaa rokotustahtia erityisen vakavana ongelmana. Hänen mielestään suurempaa vahinkoa aiheutuisi, jos hoitajia nyt siirrettäisiin rokotustehtäviin.

”Jos palkataan rokottajia, se on muualta pois. He saattaisivat olla käytettävissä vaikka leikkaussaleissa tai vuodeosastoilla. "

”Tietysti voitaisiin sulkea päivystys ja lopettaa potilaiden hoitaminen, mutta olisiko se järkevää? Jos henkilökuntaa siirrettään rokottajiksi, täytyy miettiä, mitä jätetään tekemättä.”



Kun ei mieti tällaisia asioita, vaan miettii vain pelkkää koronaa, niin eihän tässä mitään ongelmia ole.

Suhteetonta kohkausta taas.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
GKS Tychy #92, Savinainen ja Ässien sylkykupit
Ei ehkä suoraan tämän ketjun asiaa, mutta kyllä tällä uudella variantilla ja nousevilla hoitojaksojen määrillä on ihan helvetisti merkitystä. On sitten kyseessä sivulöydös tai uusi hoitoa vaativa potilas.

Julkinen ja osin yksityinenkin terveydenhuolto on natisemassa liitoksistaan. Mikäli koronapotilaita hoidetaan sairaaloissa syksyllä kuten tällä hetkellä, loppuvat yksinkertaisesti kädet. Kädet ovat jo loppuneet ja palveluita suljetaan sekä vajaalla mennään. Koronapotilaiden hoidon lisääntyminen syksyä kohden voi ajaa tilanteen siihen pisteeseen, että Uniper ja sota väistyvät hetkeksi ykkösuutisen paikalta.

Jonkun pitää muuttua, osittain on jo myöhäistä. Mikään merkittävä tuskin muuttuu, silloin on pakko muuttaa koronaan sairastuneen sairaalapotilaan hoitokäytäntöä.
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Ei ehkä suoraan tämän ketjun asiaa, mutta kyllä tällä uudella variantilla ja nousevilla hoitojaksojen määrillä on ihan helvetisti merkitystä. On sitten kyseessä sivulöydös tai uusi hoitoa vaativa potilas.

Julkinen ja osin yksityinenkin terveydenhuolto on natisemassa liitoksistaan. Mikäli koronapotilaita hoidetaan sairaaloissa syksyllä kuten tällä hetkellä, loppuvat yksinkertaisesti kädet. Kädet ovat jo loppuneet ja palveluita suljetaan sekä vajaalla mennään. Koronapotilaiden hoidon lisääntyminen syksyä kohden voi ajaa tilanteen siihen pisteeseen, että Uniper ja sota väistyvät hetkeksi ykkösuutisen paikalta.

Jonkun pitää muuttua, osittain on jo myöhäistä.

Koskahan otetaan vakavaan keskusteluun koronan asema yleisvaarallisena tartuntatautina? Kuten Järvinen ja Lehtonen jo maskien osalta eilen sanoivat, myös tuo yleisvaarallinen tartuntatauti -status on nykyään enää täysin symbolinen asia koronan kohdalla. Ei ole perustunut enää mihinkään pitkään aikaan.

Jotenkin luulisi, että jo muutenkin ylikuormittunutta terveydenhuoltoa ei haluttaisi enää lisää kuormittaa sillä, että eristetään täysin turhaan koronapotilaat muista. Ja ei, kyse ei edelleenkään ole siitä, että koronan pitäisi antaa sairaaloissa levitä valtoimenaan, vaan ihan samasta infektiokontrollista, mitä influenssankin kanssa tehdään.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
GKS Tychy #92, Savinainen ja Ässien sylkykupit
Koskahan otetaan vakavaan keskusteluun koronan asema yleisvaarallisena tartuntatautina? Kuten Järvinen ja Lehtonen jo maskien osalta eilen sanoivat, myös tuo yleisvaarallinen tartuntatauti -status on nykyään enää täysin symbolinen asia koronan kohdalla. Ei ole perustunut enää mihinkään pitkään aikaan.

Jotenkin luulisi, että jo muutenkin ylikuormittunutta terveydenhuoltoa ei haluttaisi enää lisää kuormittaa sillä, että eristetään täysin turhaan koronapotilaat muista. Ja ei, kyse ei edelleenkään ole siitä, että koronan pitäisi antaa sairaaloissa levitä valtoimenaan, vaan ihan samasta infektiokontrollista, mitä influenssankin kanssa tehdään.
Lisäsin tuonne viestini loppuun, että jonkun pitää muuttua. Nykyisillä käytännöillä paskan sijasta tuulettimeen lentää raskaampaa tavaraa.

Toki sairaspoissaolot tulevat olemaan myös iso ongelma, sitä en kiellä.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Tässä nyt jotain poimintoja tältä päivältä.
Onneksi tulee vähän järkiviestejä, ettei korona on ainoa tauti Suomessa ole.

Jo nyt rokottamiseen on jouduttu laittamaan niin paljon henkilökuntaa, että neljä terveysasemaa on Helsingissä kiinni kesän ajan.

Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo Ylen haastattelussa, että rokottamista pitää miettiä tarkkaan, jotta siitä saadaan oikea hyöty.

THL on laskenut, että tämänhetkisessä koronatilanteessa yli 80-vuotiaita pitää rokottaa noin 2 000, jotta saadaan yhdessä kuukaudessa säästettyä yksi erikoissairaanhoidon tapaus.

Riskiryhmiin kuuluvien 60–69-vuotiaiden kohdalla vastaava luku on 12 000 rokotettua.



Rämet ei näe koronarokotusten tulevaisuutta samanlaisena kuin nykyisten influenssarokotusten, joita jaetaan aina influenssakauden alussa ja ennen sitä. Hän ei näe perusterveillä ihmisillä tarvetta ottaa vuosittaista koronarokotetta influenssarokotteen tapaan.

– Ehkä siinä mielessä samanlaisuuksia influenssarokotteeseen voi olla, että rokotuksia kohdennetaan tietyille ryhmille, jotka ovat isoimmassa riskissä sairastua vakavasti, Rämet sanoo.

– Toivon mukaan käy niin, että variantti variantilta viruksen aiheuttama tautitaakka jää joka kerta pienemmäksi. Tällainen vaikutus on ehkä selvimmin nähtävissä Etelä-Afrikassa, missä näkyy todella kauniisti nämä eri muunnosten aiheuttamat tautiaallot. Jokaisen tautiaallon aiheuttama kuolleisuus on aina jäänyt edellistä pienemmäksi, ja toivon että tämä on se kehityskulku, Rämet toteaa.


HUS:n Lehtosen mukaan kannattaa kulttuurin takia pitää maskeja. Eipä maskeista kauheesti hyötyä ole.
Paljon järkeviä kommentteja HUS:n Järviseltä.

Samoilla linjoilla on Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, joka pitää maskeja myös kulttuurikysymyksenä.

– Olen aikaisemmin todennut, että voisimme ottaa mallia aasialaisesta kulttuurista, joissa hengitystieinfektion oireista kärsivät ihmiset käyttivät kasvomaskia jo ennen koronaa.

– Olemme nähneet, että monessa Etelä-Euroopan maassa, jossa on sovellettu maskipakkoa, kuolleisuus on ollut korkeampaa ja tauti huomattavasti voimakkaampi. Se kuvastaa maskin tehoa tartuntojen määrän ehkäisijänä. Yksilön suojana se on kuitenkin edelleen hyvä, Järvinen toteaa.

Syksyllä koronatartuntojen määrä tulee todennäköisesti kasvamaan hieman
, kun ihmiset palaavat lomiltaan työpaikoille ja oppilaitoksiin. Alkuvuoden kaltaisia tartuntamääriä tullaan tuskin kuitenkaan Järvisen arvion mukaan näkemään.

– Tuskin voimakasta tartuntahuippua tulee, koska kesän aikana luvut ovat olleet sen verran korkealla tasolla, että väestöstämme kohtalaisen iso osa kesän aikana sairastavat taudin, eivätkä he heti saa uudestaan BA.5-varianttia.

– Koronaviruksen aiheuttamasta hengitysvajauksesta kärsiviä sairaalapotilaita on enää hyvin vähän, mikä näkyy siitä, että tehohoitopotilaitakin on niukasti. Noin 20-30 prosenttia potilaistamme on hoidossa koronan takia, ja tämä tilanne pysynee samalla tasolla syksylläkin.

– Pääosin menehtyneet ovat hyvin iäkkäitä ihmisiä, joilla kuoleman todennäköisyys on jo muutenkin ollut suuri ja mikä vain hengitystieinfektio saattaisi käynnistää sen prosessin, joka lopulta johtaa kuolemaan.


 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
THL ei julkaise koronatietoja pariin viikkoon, joten Jonkin ajan päästä tulee tiukat lukemat tauluun. Sitä odotellessa Asko Järvinen kertoo ihan fiksuja ja mukavia asioita nykyisestä valtavariantista, eli Omikron BA5:stä. Tyypillinen taudinkuva on mennyt taas lähemmäs normaalia flunssaa:


Tai oikeastaan tuossa ei suurempaa muutosta ole aiempiin omikron-variantteihin, vaan niihin nähden ollaan varsin samanlaisia. Mutta haju- ja makuaisti ottaa osumaa harvoin, kurkkukipu ja päänsärky ovat ne tyypillisimmät oireet.

Päällimmäinen viesti on kuitenkin se, että vain hyvin harva sairaalapotilas kärsii vakavista hapen saannin ongelmista. Tilanne on siis muuttunut radikaalisti aiempiin variantteihin nähden. Tuota vasten täälläkin esiintynyt spekulaatio siitä, että BA5 iskee tiukemmin keuhkoihin vaikuttaa perättömältä.

Ikääntyneistä sairaalapotilaistakaan harva kärsii hengitysvaikeuksista. Hoidon syy on yleiskunnon heikkeneminen.

Britanniassa sairaalapotilaiden ja tartuntojen perusteella BA5-aalto olisi saavuttanut huippunsa. Tanskassa hidastuu ja Etelä-Afrikassa se on jo täysin ohi.

Suomen tilannetta voi arvioida Päijät-Hämeen Sairaanhoitopiiriin viikoittain päivittämän ja päiväkohtaisen datan perusteella. Ainakin tuolla maltillinen kasvu jatkuu. Kuukaudessa ilmaantuvuus on kasvanut lähes 80%. Mutta kasvu vaikuttaisi olevan hidastumaan päin.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Voihan se yleisesti olla niin, että me edelleen seurataan Tanskan epidemian kulkua ja meillä alkaa tartunnat laskea 2-3 viikon sisällä. Mika Salminen THL:stä ainakin joskus mainitsi asiasta.
Yleisestikin maailmalla tartunnat tämän Omikronin BA5/BA4 aallon aikana jo laskussa.

17.6.22. 7pv:n liukuva keskiarvo tartuntojen osalta oli noin 974 000.
Nyt 20.6.22. vastaava keskiarvo on enää 930 000.
3pv:ssä tullut pudotusta jo 4,5% tässä keskiarvossa.

Kuolematkin kääntynyt pieneen laskuun. Parin viikon sisällä nähdään kunnolla kuinka kuolemat sukeltaa.


Etelä-Karjalan tilanne on hyvä kuvaamaan, miten muualla kuin etelässä tartunnat tällähetkellä kasvaa.
Viikottainen tartuntamäärä kasvanut 4vk:ssa 84%. Toisaalta sairaalamäärän mittarista ei saa oikein mitään kuvaa, kun siinä mukana perusterveydenhuollossakin olevat.

(Luvuissa mukana erikoissairaanhoidossa, teho-osastolla ja perusterveydenhuollon osastoilla hoidettavat potilaat)

Vko 2811.7.–17.7.50323 (19.7.2022)
Vko 274.7.-10.7.45233 (12.7.2022)Sairaalahoidossa olevien määrä korjattu 13.7. klo 15:56 (26>33)
Vko 2627.6.-3.7.41916 (5.7.2022)
Vko 2520.-26.6.30419 (28.6.2022)
Vko 2413.- 19.6.27313 (21.6.2022)


Päijät-Hämeen seurannasta saa jotain kuvaa vakavuudesta.
Vakavuus ei ole siis kohonnut yhtään käytännössä, vaikka ilmaantuvuus noin rajussa nousussa. Kertoo kuinka lievä Omikron nykyisin on rokotteiden ja sairastettujen koronoiden ansiosta.
19.7. on 19 sairaalahoidossa joista 0 teholla.
1.7. oli 15 sairaalahoidossa joista 0 teholla.
Samassa ajassa 14pv:n ilmaantuvuus kohonnut 355:stä 525:een.

 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tyypillinen taudinkuva on mennyt taas lähemmäs normaalia flunssaa:

"Jos nyt saa flunssaoireita, voi Järvisen mukaan kohtalaisen suurella todennäköisyydellä olettaa sairastavansa koronaa. Kesäkaudella muita viruksia liikkuu vähemmän."

Itsellä oli pientä kurkun karheutta keskiviikkona. Tein kotitestin, näytti negatiivista, lähdettiin sitten eilen Tallinnaan, missä alkoi varsinaiset flunssan oireet (ei kuumetta). Lievänä mutta kuitenkin. Täytynee kotona tehdä uusi testi. Yrittänyt joka tapauksessa vältellä kontakteja, tosin on vaikeaa, koska suuri osa ihmisistä ei välitä vittuakaan turvaväleistä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös