THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan rokotuskeskustelussa on unohdettu se, mitä palveluja jää antamatta, kun terveydenhuollon resurssit suunnataan rokotuksiin.
– Erilaisten kroonisen sairauksien hoito, hammashoito, ihmisten hakeutuminen hoitoon syöpäepäilyjen vuoksi, mielenterveyspalvelut, näitä on paljon. Rokotuskeskustelusta on jäänyt puuttumaan se, kuinka paljon näitä palveluita tarvitsevat eivät ole saaneet hoitoa, koska keskustelua on käyty niin koronakeskeisesti.
THL on laskenut, kuinka monelle ihmiselle neljäs rokoteannos on annettava, jotta saadaan estettyä yksi sairaalahoitoa vaativa koronatapaus kuukauden aikana.
Virallista rajaa ei ole, mutta yleensä vaikuttavan rokotteen rajana on pidetty noin 10 tuhatta.
– Halusimme tehdä laskelmia siksi, että olemme koronan kanssa liikkumassa pandemiasta kohti endemiaa.
Koronarokotus on todennäköisesti jatkossa osa kansallista rokotusohjelmaa, jolloin meidän pitää pystyä vertailemaan siihen käytettyjä resursseja muihin terveydenhuollon toimiin.
Nohynekin mukaan THL:n laskelmien perusteella neljännet koronarokoteannokset ovat tällä hetkellä perusteltuja yli 60-vuotiaille.
– On ilmeistä, että neljänsistä annoksista on hyötyä ikäihmisille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Virus edelleen kiertää, ja osalla rokotesuoja vakavaa tautia vastaan on vähentynyt siinä määrin, että tehosteannokset ovat perusteltuja. Toivoisin kuitenkin, että jatkossa voisimme keskustella yhä enemmän siitä, mikä on järkevää resurssien käyttöä.
THL on laskenut, kuinka monta rokoteannosta joudutaan antamaan, jotta estetään yksi sairaalahoitoa vaativa koronatapaus.
www.mtvuutiset.fi