He muistavat aina tulla huomauttamaan, että eihän meillä mitään tiukkoja rajoituksia ole verrattuna muuhun Eurooppaan.
Kielitietelijöille riittää hommia, kun mietitään, mikä rajoituksen
diskurssi on nykyään.
Määritelmä
1. kielellinen ilmaus, joka sisältää enemmän kuin yhden lauseen
2. sosiaalinen ja kielellinen normisto
Selite Yleisesti diskurssi on laajempi kielellinen yksikkö, esimerkiksi keskustelu, narratiivi, argumentti, puhe (ks. teksti kielitieteessä). Diskurssin tutkiminen ottaa huomioon siihen osallistuvien puhujien ja kuulijoiden ajallisen ja avaruudellisen sijainnin.
Termiä käytettiin varhaismodernilla ajalla yleisesti myös merkitsemään esitystä tai tutkielmaa (esimerkiksi Leibnizin Discours de metaphysique (Tutkimus metafysiikasta, 1686)).
Nykyisessä mannermaisessa filosofiassa (erityisesti Michel Foucault (1926-1984)) diskurssi on usein implisiittinen normisto, jolla voidaan puolustaa sosiaalisten ja poliittisten käytäntöjen legitimiteettiä vastakohtana aiemmin sellaiseksi peruskäsitteiksi ymmärrettyjä järkeä tai ihmisluontoa. Diskurssin tutkimuksella (diskurssianalyysi) on siten usein emansipatorinen intressi.
Määritelmä
1. lausetta laajempi kielellinen kokonaisuus
2. puhuttu, kirjoitettu ja viitottu kielenkäyttö kontekstissaan
3. suhteellisen vakiintunut ala- tai tilannekohtainen kielenkäyttö (esim. mediadiskurssi, luokkahuonediskurssi)
4. kiteytynyt, kulttuurisesti jaettu ja näkökulmaltaan rajattu merkityksellistämisen tapa, joka osallistuu tietynlaisen sosiaalisen todellisuuden tuottamiseen (esim. feministinen diskurssi, rasistinen diskurssi)
Rajoitus ei ole lähtökohta vaan se on normaalista poikkeava tilanne, joka tunnutaan etenevissä määrin ymmärtävän tässä koronaviruksen aikaisessa keskustelussa täysin toisella tavalla. Logiikkani ei kestä ajatusta, että rajoituksen sisältöä referoidaan virheellisesti ajattelemalla, että sen vastapari on jokin toinen rajoite. Rajoituksen vastapari on normaali, yhteiskunnallinen rajoittamattomuuden tila. Ylipäätään keskustelu rajoitteista on ihan täysin väärällä pohjalla, koska nyt keskustelu suuntautuu rajoittamisesta rajoittamattomuuteen eli rajoittaminen nähdään normaalina ja rajoitteen poistaminen vaatii rajoittamattomuuden perustelua.
Olen tässä jo kaksi vuotta suuttunut internetissä eri käyttäjille, jotka listaavat perusteluna rajoituksille sen, että muualla rajoituksia on ollut enemmän. Rajoituksen perustelu (sen löysyys tai kovuus) ei vertaudu siihen, miten muualla on rajoitettu eli rajoituksen vertailupari ei ole toinen rajoite vaan sen vertailupari on rajoittamaton. Rajoite siis perustuu siihen, mitä tapahtuu, jos emme rajoita eikä siihen, miten jokin toinen rajoite suhtautuu toiseen rajoitteeseen. Asia on sinänsä hyvin yksinkertainen, mutta tässä ajassa se tuntuu poikkeuksellisen vaikealta osalle keskustelijoista ymmärtää.
Jos rajoituksella ei saavuteta olennaista tilan muutosta suhteessa rajoittamattomuuteen niin silloin rajoite ei toimi ja rajoituksesta on luovuttava. Tehottomat rajoitteet ovat mielivaltaisia eivätkä ne voi nauttia tieteellisiä perusteluja. Jos ravintoloiden ja tapahtumien rajoittaminen on vaihtoehdotonta niin silloin niihin osuvien rajoitteiden faktuaalinen teho pitää osoittaa suhteessa rajoittamattomuuteen eikä muihin maihin tai toisiin rajoitteisiin.