Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

[Walrus21]

Itsehän en asiasta juuri mitään ymmärrä, mutta noin yleisellä tasolla kuvittelisin seuraavaa:

Tehohoitokapasiteetti on mitoitettu normaalin tarpeen mukaan ja siihen sisältyy huomattava puskuri poikkeustilanteita varten. Nyt koronan aikana tuo kyseinen puskuri on syöty useaan otteeseen lähes täysin pitkäksi aikaa. Eli käytännössä, jos kapasiteettia halutaan nostaa, tarkoittaa se myös sitä, että meillä on normaalitilanteessa huomattavaa ylikapasiteettia, mikä taas syö sekä työvoimaresursseja että rahaa.

Juuri näin. Vähän luulen, että jos lokakuussa olisi heitetty vaikka 300 miljoonaa euroa kapasiteetin nostoon "varmuuden vuoksi", se olisi saanut aikamoista kritiikkiä.

Aina voi visioida ja laatia strategioita, mutta lopulta kyse on rahasta. Lisäksi tehohoidon suhteen pitää huomioida työvoimareservin määrä. Kouluttaminen vaatii aikaa ja rahaa, joten sitä ei ihan hetkessä skaalata ylöspäin.

 

[Blackie]

Ei tuo Portugalin tilannekaan noin yksioikoinen ole kuin täällä on annettu ymmärtää. Hesarissa oli noin viikko sitten juttua Portugalin tilanteesta. Nostan muutamia pointteja esiin:

Portugalin anniskelubaarit ja diskot saivat avautua kolme viikkoa kestäneen pakollisen kiinniolon jälkeen.

Myös etätyöpakko päättyi mutta jatkuu suosituksena. Koululaiset pääsivät jo viime maanantaina lähiopetukseen, joskin etäopetusta puntaroitiin edeltävään viikonloppuun saakka.

Baarit ja diskot menivät kiinni pandemian puhjettua vuonna 2020 ja aukesivat uudelleen vasta tänä syksynä pariksi kuukaudeksi.

Huvittelijoiden pitää nyt näyttää koronapassi täydestä rokotesarjasta ja rokotevahvistuspiikistä. Jos täydennysrokotusta ei vielä ole, koronapassin rinnalle vaaditaan virallinen negatiivinen testitulos.

Portugalissa on voimassa yhteiskunnan kriisitila, estado de calamidade, joka jatkuu 20. maaliskuuta saakka.

Muun muassa maskien käyttöä vaaditaan esimerkiksi julkisessa liikenteessä, ostoskeskuksissa, teatterissa ja ravintoloissa sakon uhalla.

Portugalissa on muuten demarihallitus.

OK. Kiitti linkistä. Tasapainoilua siellä näyttäisi olevan. En ole ihan varma auttaako maskit kovinkaan paljon Omikronin kanssa, mutta jos sen kanssa paikat saa olla auki, niin eiköhän moni tuohon ole valmis myöntymään.

 

[Creed Bratton]

Juuri näin. Vähän luulen, että jos lokakuussa olisi heitetty vaikka 300 miljoonaa euroa kapasiteetin nostoon "varmuuden vuoksi", se olisi saanut aikamoista kritiikkiä.

Aina voi visioida ja laatia strategioita, mutta lopulta kyse on rahasta. Lisäksi tehohoidon suhteen pitää huomioida työvoimareservin määrä. Kouluttaminen vaatii aikaa ja rahaa, joten sitä ei ihan hetkessä skaalata ylöspäin.

Käydäänkö tämä sama keskustelu TAAS uudestaan? Viime vuoden lopulla tästä aiheesta jo väännettiin täällä ja HUS on tehnyt viime vuonna päätöksen nostaa tehohoidon kapasiteettia ja tämä näkyy konkreettisesti 2023 vuonna.

Btw tuo HUS:n päätös maksaa eikä kukaan ole vielä alkanut asiasta valittamaan.

Myös @Rommeli

 

[Leicester]

HUS menee alaspäin, mutta kiinnostaisi tietää myös se, että kuinka paljon tuossa vaikuttaa se, että hiljattain tehtiin linjaus, ettei testeihin tarvitse enää mennä, jos kotona pärjää?

Välittömästi tuon jälkeen käyrä ei vielä kääntynyt laskuun, mikä on ihan luonnollista. Testaus laahasi jäljessä ja näytteiden sumaa purettiin.

Kyllä se varmasti vähän näkyy, mutta testilinjaus on ollut aika sama viimeiset pari viikkoa.

Sairaalahoidon tarve on käytännössä ollut sama 12.1. lähtien, mutta jos se vielä lähtee reippaaseen nousuun, niin sitten varmasti on ollut oletettua enemmän piilotartuntoja.

 

[Blackie]

Itsehän en asiasta juuri mitään ymmärrä, mutta noin yleisellä tasolla kuvittelisin seuraavaa:

Tehohoitokapasiteetti on mitoitettu normaalin tarpeen mukaan ja siihen sisältyy huomattava puskuri poikkeustilanteita varten. Nyt koronan aikana tuo kyseinen puskuri on syöty useaan otteeseen lähes täysin pitkäksi aikaa. Eli käytännössä, jos kapasiteettia halutaan nostaa, tarkoittaa se myös sitä, että meillä on normaalitilanteessa huomattavaa ylikapasiteettia, mikä taas syö sekä työvoimaresursseja että rahaa.

Varmasti näin. Minkäänlaista kriisiväljyyttä (ainakaan tarpeeksi) ei olla jätetty. Mistä päästään myös osaltaan Vesalan twiittiin, kuinka Suomessa on vähennetty sairaalakapasiteettia neljä kertaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin vuosina 2009-2019. Tulisiko halvemmaksi kuitenkin lisätä sitä kapasiteettia siltä varalta, jos/kun kulkutauteja lähtee liikkeelle jatkossakin kuin valtavasti yhteiskunnalle maksava jatkuva rajoitusrumba?

Me ei selvästikään oltu valmiita tähän, mutta toivon, että jotain ideoita on tullut päättäjille selvitä vastaavasta paremmin tulevaisuudessa.

E: Eri mieltä siitä onko tuo puskuri huomattava, koska influenssan kanssa ollaan jo oltu helisemässä aiemmin.

 

[iibor]

Tehohoitokapasiteetti on mitoitettu normaalin tarpeen mukaan ja siihen sisältyy huomattava puskuri poikkeustilanteita varten. Nyt koronan aikana tuo kyseinen puskuri on syöty useaan otteeseen lähes täysin pitkäksi aikaa. Eli käytännössä, jos kapasiteettia halutaan nostaa, tarkoittaa se myös sitä, että meillä on normaalitilanteessa huomattavaa ylikapasiteettia, mikä taas syö sekä työvoimaresursseja että rahaa.

Kuitenkin juuri eilen Markku Mäkijärvi kertoi, että jos olisi aikoinaan päätetty nostaa terveydenhuollon kapasiteetti muiden pohjoismaiden kanssa samalle tasolle, ei täällä olisi ollut mitään hätää edes keväällä 2020. Eli ei sitä puskuria ilmeisesti edes juurikaan ole. "Hieman" liian myöhään alettiin HUSissakin katsomaan peiliin aiempien päätösten vaikutuksista.

 

[Sistis]

Kyllä se varmasti vähän näkyy, mutta testilinjaus on ollut aika sama viimeiset pari viikkoa.

Sairaalahoidon tarve on käytännössä ollut sama 12.1. lähtien, mutta jos se vielä lähtee reippaaseen nousuun, niin sitten varmasti on ollut oletettua enemmän piilotartuntoja.

Näin on. Seitsemän päivän liukuvalla keskiarvolla HUS:n trendi on ollut nyt kahdeksan päivää laskeva, eli huiput olivat 13.1. Kun mietitään viiveitä (laboratorion ruuhkat, jo testeihin vanhan käytännön mukaisesti ajan varanneet) niin tuo osuu hyvin kohdilleen.

Yleensä sairaalamäärät seuraavat varsin hyvin ilmaantuvuusluvun muutoksia noin viikon viiveellä. Toistaiseksi ilmaantuvuusluvussa ei vielä näy suurempaa laskua, vaan enemmänkin luku on vakiintunut ja siinä on normaalia heiluntaa. Tuo on hyvin linjassa sairaalapotilaiden määrän kanssa. Ilmaantuvuusluku todennäköisesti kääntyy tällä menolla laskuun viikon sisään (ellei tule käännettä pahempaan) ja siitä menee noin viikko, että sairaalakuormitus alkaa laskea. Toki omikronilla hoitojaksot ovat keskimäärin lyhempiä, niin tuo voi näkyä vähän nopeamminkin.

 

[Rommeli]

Kuitenkin juuri eilen Markku Mäkijärvi kertoi, että jos olisi aikoinaan päätetty nostaa terveydenhuollon kapasiteetti muiden pohjoismaiden kanssa samalle tasolle, ei täällä olisi ollut mitään hätää edes keväällä 2020. Eli ei sitä puskuria ilmeisesti edes juurikaan ole. "Hieman" liian myöhään alettiin HUSissakin katsomaan peiliin aiempien päätösten vaikutuksista.

Eipä tuo Suomen kapasiteetti väkilukuun nähden taida kyllä juurikaan muista pohjoismaista poiketa. Itse asiassa Ruotsi taitaa olla Suomen takana.

@Creed Bratton Laittaisitko linkkiä edellä viittaamaasi uutiseen?

 

[Kake74]

Niin se 50-60 potilasta on jatkuvasti täyttämässä teho-osastoja, joissa on hoidettavana myös muita potilaita. Nyt on jo kohta täydet kaksi kuukautta oltu tuossa tilanteessa. Yli kolme kuukautta jatkuvasti yli 30 potilasta.

Jep. Teho-hoitopaikkoja Suomessa on noin 300-350.
Mikä mielestäsi on riittävän vähän koronapotilaita teho-hoidossa, ettei rajoituksia tarvittaisi?
Syy/seuraus-suhde liikuntapaikkojen auki pitämisen ja yleisötilaisuuksien järjestämisen suhde teho-hoidon tarpeeseen on itselleni hiukan epäselvä.
Onko sulla siihen jotain dataa?
Vai miksi rajoitukset ovat mielestäsi voimassa?

 

[Rommeli]

Jep. Teho-hoitopaikkoja Suomessa on noin 300-350.
Mikä mielestäsi on riittävän vähän koronapotilaita teho-hoidossa, ettei rajoituksia tarvittaisi?
Syy/seuraus-suhde liikuntapaikkojen auki pitämisen ja yleisötilaisuuksien järjestämisen suhde teho-hoidon tarpeeseen on itselleni hiukan epäselvä.
Onko sulla siihen jotain dataa?
Vai miksi rajoitukset ovat mielestäsi voimassa?

En tiedä tarkkaa lukua, eikä minun ole varsinaisesti tarvettakaan tietää. Joka tapauksessa ihan loogisella päättelyllä pääsee johtopäätökseen, että periaatteessa kaikki koronapotilaat syövät kapasiteetin puskuria.

 

[Blackie]

Kuitenkin juuri eilen Markku Mäkijärvi kertoi, että jos olisi aikoinaan päätetty nostaa terveydenhuollon kapasiteetti muiden pohjoismaiden kanssa samalle tasolle, ei täällä olisi ollut mitään hätää edes keväällä 2020. Eli ei sitä puskuria ilmeisesti edes juurikaan ole. "Hieman" liian myöhään alettiin HUSissakin katsomaan peiliin aiempien päätösten vaikutuksista.

Niin, itse käsitin @Rommelin tarkoittaman puskurin olevan juuri normaaliolojen tehohoitopiikkiä varten. Tällaiseen uuteen tautiin, johon ei ollut rokotetta olemassa ei ollut minkäänlaista väljyyttä. Mutta onhan influenssankin kanssa kovilla oltu jo aiemmin. Mitään rajoituksia ei silti silloin laitettu voimaan.

 

[Creed Bratton]

Eipä tuo Suomen kapasiteetti väkilukuun nähden taida kyllä juurikaan muista pohjoismaista poiketa. Itse asiassa Ruotsi taitaa olla Suomen takana.

@Creed Bratton Laittaisitko linkkiä edellä viittaamaasi uutiseen?

Alta löytyy joulukuinen uutinen Yleltä:

Tehohoito on ollut äärirajoilla, nyt HUS tarttuu toimeen – lisää paikkoja pysyvästi kahden seuraavan vuoden aikana

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan tehohoidon kapasiteetin lisääminen on välttämätöntä aloittaa vuoden 2022 aikana. Tämä tarkoittaa merkittävää lisärekrytointia ja kouluttamista.

yle.fi

Ei tämä muuten olisi tullut näin suorilta, mutta jonkun/joidenkin kanssa tästä keskusteltiin ehkä kuukausi(?) sitten tässä samassa ketjussa.

 

[Kake74]

Näin on. Seitsemän päivän liukuvalla keskiarvolla HUS:n trendi on ollut nyt kahdeksan päivää laskeva, eli huiput olivat 13.1. Kun mietitään viiveitä (laboratorion ruuhkat, jo testeihin vanhan käytännön mukaisesti ajan varanneet) niin tuo osuu hyvin kohdilleen.

Yleensä sairaalamäärät seuraavat varsin hyvin ilmaantuvuusluvun muutoksia noin viikon viiveellä. Toistaiseksi ilmaantuvuusluvussa ei vielä näy suurempaa laskua, vaan enemmänkin luku on vakiintunut ja siinä on normaalia heiluntaa. Tuo on hyvin linjassa sairaalapotilaiden määrän kanssa. Ilmaantuvuusluku todennäköisesti kääntyy tällä menolla laskuun viikon sisään (ellei tule käännettä pahempaan) ja siitä menee noin viikko, että sairaalakuormitus alkaa laskea. Toki omikronilla hoitojaksot ovat keskimäärin lyhempiä, niin tuo voi näkyä vähän nopeamminkin.

Sairaalakuorma laski nyt viimeksi kuluneen kolmen päivän ajalta 42 potilasta.
Lasketaanko se kolme päivää jo tähän sisältyväksi?
Vai vieläkö joku viive odotetaan, ennen kuin voidaan todeta kuorman pienenevän?
Tuntuu, että moni miettii sitä pahinta, eikä optimismi kuulu trendeihin.
Sitä positiivisuutta ja optimismia tarvitaan nyt enemmän ku koskaan.
Kun meinaa kaikilla tulla mitta täyteen näiden sekoilujen kanssa.

 

[oiler99]

Osa sairaanhoitopiireistä on jo valmis poistamaan koronaviruksen yleisvaarallisten tartuntatautien listalta.
Sairaanhoitopiirien vastauksissa on kuitenkin eroa muun muassa siksi, että poistaminen hankaloittaisi rajoitustoimia, jos epidemiatilanne pahenee. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan asia ei ole ainakaan vielä ajankohtainen.

Osa sairaanhoitopiireistä on valmis lieventämään koronataudin määritelmää – eristyspäätöksissä jo "mahdoton tilanne"

Ainakin osa sairaanhoitopiireistä olisi jo valmis luopumaan koronan määrittelystä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

www.iltalehti.fi

 

[Kake74]

En tiedä tarkkaa lukua, eikä minun ole varsinaisesti tarvettakaan tietää. Joka tapauksessa ihan loogisella päättelyllä pääsee johtopäätökseen, että periaatteessa kaikki koronapotilaat syövät kapasiteetin puskuria.

Ketä varten teho-hoito sitten on, jos ei sitä tarvitsevia varten?
Joka vuosi siellä makaa ihmisiä, kuka minkäkin viruksen takia.
Leikkausten, onnettomuuksien, sairaskohtausten jne takia sitä teho-hoitoa tarvitaan jatkuvasti.
Siksi se on olemassa, että sitä kuormitetaan.

 

[peterra]

Me ei selvästikään oltu valmiita tähän, mutta toivon, että jotain ideoita on tullut päättäjille selvitä vastaavasta paremmin tulevaisuudessa.

Viimeisen viikon aikana on orastavia merkkejä siitä, että ainakin sairaanhoitopiireissä on ns. otettu lusikka kauniisti käteen ja ruvettu katsomaan asiaa hieman laajemmin. Sairaanhoitopiireissä on ihan valtava osaaminen. Itse katsoin yhden jutun tuossa jokunen aika sitten, jonka mukaan Suomessa itse asiassa olisi resurssia esim. tehohoitoon huomattavasti enemmän myös henkilökunnan puolesta, mutta kyse on ennen kaikkea rahasta. Nämä tehohoitajat ja -lääkärit ovat ihan äärimmäisen osaavaa ja haluttua työvoimaa, joita käytetään laajasti myös esim. tutkimuksen puolella. Koska Suomessa ei järjestelmäsyistä johtuen ole mielenkiintoa maksaa "resurssista", joka on varalla niin käytännössä tämä koko armeija on varattu yksityiselle, jotka maksavat paremmin.

Toki sekin on sanottava, että vuonna 2020 minkään maan terveydenhuolto ei olisi millään skaalauksella selvinnyt siitä aallosta. Järjestelmä olisi kaatunut joka paikassa. Ruotsihan lähti ensin siihen, ettei se hirveästi rajoittanut mitään ja kyllähän Ruotsissa sitten mentiinkin todella kaostisessa tilanteessa aina syksyyn 2020 asti. Nythän Ruotsi on saanut ensimmäisiä "voittoja" strategiastaan, kun ihminen ei voi kuolla kahdesti. Koronaviruksen ensimmäiset versiot levisivät yhteiskunnassa niin laajalle, että se niitti sitä satoa, joka tulee Suomessa pitkän ajan kuluessa. Ruotsissa kuolee käsittääkseni tällä hetkellä vähemmän ihmisiä kuin Suomessa.

Eli tavallaan se THL:n kuvailema skenaario on itse asiassa realisoitunut Suomessa: kovat ja onnistuneet rajoitukset ovat osaltaan johtaneet siihen, että tilanne on meillä pitkittynyt ja sairaalahoidon tarve kasvaa hitaasti, mutta kroonisesti. Muualla mennään vähän paremmin ylös ja alas, mutta meillä nämä toimenpiteet ovat toimineet. Kun olin Saksassa niin totesin siinä, ettei yksittäisten maiden vertaileminen sinänsä ole kovin hedelmällistä, koska ihmisten toleranssi on hyvin erilainen. Esim. Saksassa on hyvin tyypillistä aktiivisesti pyrkiä kiertämään kaikenlaiset rajoitukset ja sillä on tietynlaista yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Tietämättä tarkemmin uskon tämän toiminnan olevan vielä yleisempää etelämmässä, jossa koskaan ennenkään asiat eivät ole olleet niin justiinsa. Suomessa rajoituksia noudatetaan kuin piru raamattua - eikä näistä massiivisesti pyritäkään eroon. Se ehkä omalta osaltaan selittää sen, miksi Suomessa tilanne on sekä pitkittynyt että vaikeutunut. Joskus olisi parempi olla hetki "I don't give a shit" -asenteella ja sen jälkeen palata ruotuun.

Suomessa on edessä hyvin moninainen ja vaikea kevät, koska nyt viranomaisten ja erityisesti poliittisten päättäjien pitää tehdä päätöksiä, jotka tulevat olemaan jompaan kumpaan suuntaan kansassa hyvin jakavia. En tiedä, kuinka paha jako meillä on, mutta esim. täältä päättelisin, että osa hyväksyy vielä paljon enemmän rajoituksia pienen hyödyn nimissä ja toisilla on jo tätäkin mitta täynnä. Suomessa ei ole kulttuuria, jossa päätöksissä pysytään vaan ne ovat neuvoteltavissa. Ulospääsy tästä tilanteesta on se, että päätöksiä tehdään ja myös eletään niiden seurausten kanssa. Tällainen "jojoilu" mitä Suomessa on nyt tehty melkein vuosi, ei vaan ole toimiva tapa.

 

[Rommeli]

Niin, itse käsitin @Rommelin tarkoittaman puskurin olevan juuri normaaliolojen tehohoitopiikkiä varten. Tällaiseen uuteen tautiin, johon ei ollut rokotetta olemassa ei ollut minkäänlaista väljyyttä. Mutta onhan influenssankin kanssa kovilla oltu jo aiemmin. Mitään rajoituksia ei silti silloin laitettu voimaan.

Juurikin noin. Näin pitkäaikaiseen ylikuormaan on huomattavasti hankalampi varautua etukäteen.

 

[Rommeli]

Ketä varten teho-hoito sitten on, jos ei sitä tarvitsevia varten?
Joka vuosi siellä makaa ihmisiä, kuka minkäkin viruksen takia.
Leikkausten, onnettomuuksien, sairaskohtausten jne takia sitä teho-hoitoa tarvitaan jatkuvasti.
Siksi se on olemassa, että sitä kuormitetaan.

Etkö ymmärtänyt, mitä edellä kerroin?

Tietysti tehohoitoa tarvitaan jatkuvasti, muttei sitä ole ainakaan talouden kantilta kovinkaan järkevät mitoittaa niin, että asetetaan joku tilapäisiin kriiseihin riittävä puskuri perustason päälle ja kerrotaan tuo puskuri vielä kahdella...

 

[Radiopää]

Portugalissa on muuten demarihallitus.

Ymmärtääkseni Portugalissa vastuu on ulkoistettu parlamentin ulkopuoliselle komissiolle eli ns. koronanyrkille. Luultavasti sellaiselle, jota Suomen lainsäädäntö ei tunne ja olisi meillä siksi mahdoton. Siis luultavasti. Tai mahdollisesti ehkä.

 

[iibor]

Niin, itse käsitin @Rommelin tarkoittaman puskurin olevan juuri normaaliolojen tehohoitopiikkiä varten. Tällaiseen uuteen tautiin, johon ei ollut rokotetta olemassa ei ollut minkäänlaista väljyyttä. Mutta onhan influenssankin kanssa kovilla oltu jo aiemmin. Mitään rajoituksia ei silti silloin laitettu voimaan.

Juu, tässä hieman silmät ristissä luin huolimattomasti.

 

[Sistis]

Sairaalakuorma laski nyt viimeksi kuluneen kolmen päivän ajalta 42 potilasta.
Lasketaanko se kolme päivää jo tähän sisältyväksi?
Vai vieläkö joku viive odotetaan, ennen kuin voidaan todeta kuorman pienenevän?
Tuntuu, että moni miettii sitä pahinta, eikä optimismi kuulu trendeihin.
Sitä positiivisuutta ja optimismia tarvitaan nyt enemmän ku koskaan.
Kun meinaa kaikilla tulla mitta täyteen näiden sekoilujen kanssa.

Pakko myöntää, että en ole seurannut HUS:n sairaalakuormitusta, joten olen sen suhteen olen kokonaan tuon äsken kerrotun informaation varassa.

Jos taas katsotaan koko maan tilannetta, niin omikronin aikana tuo aiemmin melko hyvin toistunut korrelaatio, jossa sairaalaluvun reagoivat ilmaantuvuusluvun muutoksiin viikon viiveellä, ei ole enää pätenyt suoraan. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että meidän sairaalaluvut ovat pysyneet varsin vakaina, vaikka tartunnat ovat kasvaneet. Sairaalassa on ollut se noin 700 henkeä nyt puolentoista viikon ajan. Sinä aikana tuo viikon viiveen huomioiva ilmaantuvuusluku on kasvanut noin 1200:n pinnasta jo yli 2000:n.

Samanlaista on ollut mm. Britanniassa. Siellä ollaan oltu pari viikkoa aika vakaissa sairaalaluvuissa, vaikka viikon viiveen huomioiva ilmaantuvuusluku kasvoi tuona aikana vielä liki 50%. Nythän tartunnat ovat tuolla jo kovassa laskussa, mikä näkyy jo sisään otettujen potilaiden määrän laskuna, ja se näkyy taas varmasti hiljalleen sairaalassa olevan potilasmäärän laskuna.

 

[MaV]

Portugalissa on muuten demarihallitus.

Portugalissa on sosialistipuolueen vähemmistöhallitus ja sosiaalidemokraatit ovat oppositiossa.

 

[mice]

HUS menee alaspäin, mutta kiinnostaisi tietää myös se, että kuinka paljon tuossa vaikuttaa se, että hiljattain tehtiin linjaus, ettei testeihin tarvitse enää mennä, jos kotona pärjää?

Välittömästi tuon jälkeen käyrä ei vielä kääntynyt laskuun, mikä on ihan luonnollista. Testaus laahasi jäljessä ja näytteiden sumaa purettiin.

Vaikuttaa HUS-alueella ja paljon. Ei täällä virallisiin testeihin pääse vaikka haluaisi, mutta kouluissa ja varsinkin päiväkodeissa alkaa olla jo pulaa opettajista/hoitajista. Kuopuksen eskariryhmästä n. 3/4 koronassa. Oireettomalla pojallakin todettiin kotitestillä positiivinen tulos ja testattiin nimenomaan siksi, että ryhmässä sitä on paljon liikkeellä. Mutta eihän näistä mistään tule mihinkään virallisiin tuloksiin tietoa. Nyt tämä kovin vaihe on varmasti parhaillaan päällä tai jopa huippu vasta tulossa.

Edit. Ja lisätään nyt vielä, että todella lievä tai jopa oireetonhan tämä tauti siis on suurimmalla osalla, mikä on tietysti loistavaa, mutta myös mahdollistaa taudin nopean leviämisen.

 

[Walrus21]

Portugalissa on sosialistipuolueen vähemmistöhallitus ja sosiaalidemokraatit ovat oppositiossa.

Nimellisesti kyllä, mutta ideologian osalta tuo Costan puolue vastaa demareita. Oppositiossa oleva demaripuolue (PSD) on sen sijaan keskusta-oikeistolainen.

 

[oiler99]

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) antaisi ruokaravintoloiden olla auki iltakymmeneen helmikuun alusta lähtien, mikäli se nähdään alueella turvalliseksi.

Lohen mukaan niillä alueilla, joissa tartuntataudeista vastaavat alueelliset viranomaiset eivät näe rajoituksia välttämättöminä, tulisi rajoituksia löysätä.

Ruokaravintolat eivät ole olleet Lohen mukaan minkäänlainen epidemian riskitekijä pääosassa Suomea.

”Olen huomannut, että erityisesti matkailukeskuksissa tiukoista aikarajoituksista ruokaravintoloissa on seurannut epidemian hillinnän sijaan riski viruksen leviämiselle, kun suuret joukot joutuvat ruokailemaan yhtä aikaa juuri ennen sulkemista”, Lohi sanoo tiedotteessa.

Lohi korostaa, että yhtään sellaista rajoitusta ei saisi olla voimassa, joka ei ole epidemian torjunnan kannalta välttämätön.

”Koronan aiheuttama kuormitus perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon vaihtelee voimakkaasti eri alueilla. Siellä missä rajoitukset eivät ole välttämättömiä, niistä tulee luopua välittömästi”, Lohi sanoo.

Ravintolat | Markus Lohi antaisi ruokaravintoloiden olla auki iltakymmeneen