Suomessa alkoi tammikuun ensimmäisellä täydellä viikolla enemmän uusia koronapotilaiden tehohoitojaksoja kuin kertaakaan aiemmin koronavirusepidemian aikana.
Hoitojaksoja alkoi yhteensä 63.
”Vuodenvaihteen ympärillä on ollut useita yli 40 alkaneen hoitojakson viikkoja, mutta yli 60 alkaneen hoitojakson viikkoa ei ole koettu vielä kertaakaan”, kertoo tehohoitolääkäri
Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
"Aiemmin tehohoitojaksot kestivät keskimäärin 11 vuorokautta. Nyt tammikuussa huomattavan suuri osa jaksoista on ollut lyhyitä. Se on varsin huojentavaa.”
Teho-osastoilla on tammikuussa huomattu myös uusi ilmiö.
”Läpi epidemian tehohoidon koronapotilailla hoidon tarpeen tärkein syy on ollut noin 95-prosenttisesti yksiselitteisesti koronatauti. Tammikuun tehohoitojaksoissa näin on ollut 85 prosentilla potilaista”, Reinikainen sanoo.
”Olemme siis nähneet jonkin verran potilaita, joilla koronapositiivisuus on sivulöydös ja tehohoidon tarvetta aiheuttaa jokin muu. Nämä potilaat pitää yhtä lailla eristää, ja heidät lasketaan samaan koronapotilaiden yhteismäärään.”
Tehohoidon tarve ei ole tartuntojen räjähtävästä noususta huolimatta lisääntynyt samassa suhteessa kuin tartunnat. Tälle on kaksi vaihtoehtoista selitystä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.
www.hs.fi