Oikeasti? Keskustelun teemana on jälleen kerran maskit ja niiden käyttö tai käyttämättömyys. Ihan kuin olisin tämän keskustelun kohdannut jokusen kerran aiemminkin sitten 2020 maaliskuun...
Suomessa maskien osalta vedettiin vihkoon alusta asti, kun niiden vaikutusta suorastaan vähäteltiin. Kun maskeja jostain saatiin, muutettiin keskustelun suunta täysin. Ihan sieltä asiantuntijoiden ja päättäjien viestinnästä lähtien. Sitä on seurannut epämääräistä, aaltoilevaa keskustelua. Milloin maskia suositellaan, milloin puhutaan "pakosta", milloin maskeja ollaan kokonaan oltu jättämässä sivuun. Ei tutkimusnäyttö näin suurta mielipiteiden vaihtelua ole puoltanut, aika samana se kanta pysynyt on. Tutkimusnäyttö taustalla kertoo, että maskeilla voidaan hidastaa pandemian leviämistä, ei estää. Sekin lähinnä optimitilanteessa, ei reaalimaailmassa, jossa 90 % ihmisistä käyttää maskia väärin. Silti tämä jonkinlainen kyllä / ei -vänkäys käydään kerta toisensa jälkeen. Surullisen syvät ovat poterot tässäkin jo, jos oikeasti nähdään mielekkäänä lähteä tässä vaiheessa ihmisiä syyllistämään päätöksestään maskin käytön osalta. Ihan kuin siitä maskista olisi jonkinlainen pelastuksen symboli joillekin muodostunut. Mielenkiintoinen, joskin hämmentävä ilmiö. Ei siitä poteroista huutelusta, muiden sormella osoittelusta tai syyllistämisestä mitään iloa kenellekään liene. Päin vastoin, ne vain syventävät poteroita entisestään. Ihan kuin koronaviestintä ja -keskustelut eivät muutenkin tarpeeksi raskaita olisi.
Ei siinä. Kyllä minä ymmärrän, miksi asiantuntijat ja päättäjät jälleen lähtevät suosituksia veistämään. Pakkohan heidän on jotain tehdä. Uskottavuus koronaviestinnästä on mennyt jo yli vuosi sitten, joten pakko on jotain radikaalimpaa hakea, jos tahdotaan kansan reagoivan toivotusti. Ehkä vahvoilla etätyö- tai maskisuosituksilla saadaan edes jotain aikaan, tuskin liikaa kuitenkaan. Ei monia tunnu enää liikuttavan suositukset, elämä jatkuu. Varsinkin tuplarokotetuilta sen ymmärtää hyvinkin. Koronaan sairastuminen on hyvinkin mahdollista, mutta rokotteet suojaavat raskaammalta muodolta. Kun todennäköisyydet lienevät sen puolella, että korona väestön läpi kulkee, niin mitä sitä suotta kuplassa elämään? Eivät ihmiset voi elämäänsä loputtomiin "tauolla" pitää.
Rokottamattomien suurehko osuus on edelleen ongelma. Jokainen koronan vuoksi siirretty leikkausoperaatio on harmi. Rokottamattomien todennäköisyys vakavampaan tautimuotoon on merkittävä, joten ymmärtäähän rajoitusten jatkumisen. Mutta tässä tilanteessa niitä hiljalleen ohjataan ensisijaisesti rokottamattomiin vaikuttamaan, kuten pitääkin. Ei joku koronapassi ole ongelmaton ratkaisu, mutta se lienee pienin paha kaikista. Ei lockdownia oikein voida enää jatkaa, ihmiset kaipaavat sosiaalisuutta. Ei voidada henkistä painolastia liian suureksi kasvattaa. Tutkimukset ovat jo tähän mennessä viitanneet henkisiin haasteisiin esim. opiskelijoiden keskuudessa. Vasta aika näyttää, paljonko niitä vaikutuksia lopulta oli.
Suomessa maskien osalta vedettiin vihkoon alusta asti, kun niiden vaikutusta suorastaan vähäteltiin. Kun maskeja jostain saatiin, muutettiin keskustelun suunta täysin. Ihan sieltä asiantuntijoiden ja päättäjien viestinnästä lähtien. Sitä on seurannut epämääräistä, aaltoilevaa keskustelua. Milloin maskia suositellaan, milloin puhutaan "pakosta", milloin maskeja ollaan kokonaan oltu jättämässä sivuun. Ei tutkimusnäyttö näin suurta mielipiteiden vaihtelua ole puoltanut, aika samana se kanta pysynyt on. Tutkimusnäyttö taustalla kertoo, että maskeilla voidaan hidastaa pandemian leviämistä, ei estää. Sekin lähinnä optimitilanteessa, ei reaalimaailmassa, jossa 90 % ihmisistä käyttää maskia väärin. Silti tämä jonkinlainen kyllä / ei -vänkäys käydään kerta toisensa jälkeen. Surullisen syvät ovat poterot tässäkin jo, jos oikeasti nähdään mielekkäänä lähteä tässä vaiheessa ihmisiä syyllistämään päätöksestään maskin käytön osalta. Ihan kuin siitä maskista olisi jonkinlainen pelastuksen symboli joillekin muodostunut. Mielenkiintoinen, joskin hämmentävä ilmiö. Ei siitä poteroista huutelusta, muiden sormella osoittelusta tai syyllistämisestä mitään iloa kenellekään liene. Päin vastoin, ne vain syventävät poteroita entisestään. Ihan kuin koronaviestintä ja -keskustelut eivät muutenkin tarpeeksi raskaita olisi.
Ei siinä. Kyllä minä ymmärrän, miksi asiantuntijat ja päättäjät jälleen lähtevät suosituksia veistämään. Pakkohan heidän on jotain tehdä. Uskottavuus koronaviestinnästä on mennyt jo yli vuosi sitten, joten pakko on jotain radikaalimpaa hakea, jos tahdotaan kansan reagoivan toivotusti. Ehkä vahvoilla etätyö- tai maskisuosituksilla saadaan edes jotain aikaan, tuskin liikaa kuitenkaan. Ei monia tunnu enää liikuttavan suositukset, elämä jatkuu. Varsinkin tuplarokotetuilta sen ymmärtää hyvinkin. Koronaan sairastuminen on hyvinkin mahdollista, mutta rokotteet suojaavat raskaammalta muodolta. Kun todennäköisyydet lienevät sen puolella, että korona väestön läpi kulkee, niin mitä sitä suotta kuplassa elämään? Eivät ihmiset voi elämäänsä loputtomiin "tauolla" pitää.
Rokottamattomien suurehko osuus on edelleen ongelma. Jokainen koronan vuoksi siirretty leikkausoperaatio on harmi. Rokottamattomien todennäköisyys vakavampaan tautimuotoon on merkittävä, joten ymmärtäähän rajoitusten jatkumisen. Mutta tässä tilanteessa niitä hiljalleen ohjataan ensisijaisesti rokottamattomiin vaikuttamaan, kuten pitääkin. Ei joku koronapassi ole ongelmaton ratkaisu, mutta se lienee pienin paha kaikista. Ei lockdownia oikein voida enää jatkaa, ihmiset kaipaavat sosiaalisuutta. Ei voidada henkistä painolastia liian suureksi kasvattaa. Tutkimukset ovat jo tähän mennessä viitanneet henkisiin haasteisiin esim. opiskelijoiden keskuudessa. Vasta aika näyttää, paljonko niitä vaikutuksia lopulta oli.