Mainos

Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 204 697
  • 81 140

Clubittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Todella outoa jättää ottamatta. Sehän tulee luultavasti antamaan pitkäaikaisen suojan tai ainakin paljon pidemmän kuin nämä kaksi ekaa. En keksi yhtään hyvää syytä jättää ottamatta tehostetta. Paskoja syitä ei tarvii keksiä kun niitä tulee kohta joka tuutista.

En näe itselleni koronavirusta todellakaan niin vaarallisena, että näitä jaksaisi käydä joka kuudes kuukausi napsimassa hamaan tulevaisuuteen. Influenssapiikki kerran vuodessa tulee (useimmiten) otettua, mutta tässä tahti alkaa käymään aika kovaksi - etenkin suurille massoille. Tämä tuplarokotus saatiin vielä kansalle myytyä "rokotuskampanjana", mutta kyllähän se kattavuus piikki piikiltä tippunee lähemmäs influenssapiikin lukua - eli joihinkin kymmeniin prosentteihin.
 

Tuamas

Jäsen
Miksei paljon hehkutettu yksityinen puoli voisi reagoida tähän tehohoidon paikkojen puutteeseen? Selkeästi kysyntää olisi, ja voisivat sitten myydä palvelua kunnalliselle taholle, kun tarve kerran oli? Olivathan mehiläinen ja kumppani tarjoamassa auliisti auttavaa kättä myös testaamiseen.

Kahdesta syystä, ensinnäkin koska yksityisellä on hyvin vähän (käsittääkseni ei käytännössä ollenkaan) tehohoitokapasiteettia sekä toiseksi sen vuoksi, että tehohoitopaikoista ei ole vielä ainakaan ollut aitoa puutetta kertaakaan.

Uutisointi ja viestintä vain on ollut koko ajan kovin maailmanloppuhenkistä.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Sitten jos mietitään korkoa-korolle tyylistä tartuntojen kehityskulkua, niin vaikutus on muutaman tartuntaketjun jälkeen jo melko suuri.
Tätä vaikutusta ei ylipäänsä tuoda hirveästi esille. Itse näin humanistina olen sitä mieltä, että teoreettisessa "koko aikuisväestö rokotettu" -tilanteessa epidemia käytännössä sammuisi Suomessa. Matemaattisesti se ei riitä laumasuojaan, mutta oireelliset tartunnat vakavista puhumattakaan tippuisivat niin matalalle tasolle, ettei minkäänlaista hätää sairaanhoidon puolella enää syntyisi. Läpäisyinfektioita tulisi myös riskiryhmille, mutta ne jakautuisivat niin pitkälle ajanjaksolle, ettei niitä huomattaisi muualla kuin tilastoissa. Sinänsä tietysti ajatuksen tasolla turhaa haihattelua, koska lähellekään sataa prosenttia ei tulla pääsemään missään vaiheessa. Mutta taas yksi hyvä teoreettinen esimerkki rokotteiden voimasta ja tärkeydestä.
 

Luge H

Jäsen
Suosikkijoukkue
80
Uudellemaalle pukkaa rajoituksia tilaisuuksiin joissa yli 20 henkilöä ilman numeroitua istumapaikkaa. Istumapaikallisiin tilaisuuksiin ei uusia rajoituksia. Kerrotaan myös että tällä pyritään hillitsemään tartuntoja jotka leviää tilaisuuksissa joissa lauletaan.

Onko täm nyt jokin kiertoilmaisu että halutaan rajoittaa uskontoon liittyviä kokoontumisia, mutta ei voida sanoa sitä ääneen ilman että kaivetaan perustuslailliset seikat esille?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitä mielestäsi tarkoittaa tehokas terveydenhuolto? Tai siis lähinnä että miksi Suomen terveydenhuolto olisi jotenkin tehoton? Eikö se juuri ole tehokkuutta että normaaliolosuhteissa selvitään pienemmällä sairaalapaikkamäärällä?
Hyvä huomio. Olet oikeassa, että on tehokkuutta kun meillä ei ole ylimääräisiä hoitajia odottamassa kahvihuoneessa linja-autoturmaa.

Yleisesti suomalainen terveydenhuolto nyt ei vaan ole kustannustehokasta. Perustan tämän siihen, että julkisella lääkäreillä on jotain 30 minuutin aikoja aina, kun yksityisellä lekuriajat ovat 10 - 20 minuuttia. Tämän lisäksi kun käsittelin työtapaturmavahinkoja vakuutusyhtiössä huomasin, että magneettikuvaukset ja simppelit tähystystoimenpiteet maksoivat julkisella suunnilleen kaksi kertaa saman mitä yksityisellä.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Kahdesta syystä, ensinnäkin koska yksityisellä on hyvin vähän (käsittääkseni ei käytännössä ollenkaan) tehohoitokapasiteettia sekä toiseksi sen vuoksi, että tehohoitopaikoista ei ole vielä ainakaan ollut aitoa puutetta kertaakaan.

Uutisointi ja viestintä vain on ollut koko ajan kovin maailmanloppuhenkistä.

Tiedän.
Toki, ihan tuota kapasiteettia ostettavissa, ugann vaan kalustoa hankkimalla. Itsellä oli ajatus lähinnå kiinnittää huomiota siihen, että ei se kapasiteetin nostaminen ihan simppeli juttu ole, fyrkkaahan tuo vaatii. Ja resurssia, mikä ei sinällään ole ihan katalogissa valittavan oleva nimike.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä on saatavilla olevan datan perusteella melko erikoinen väite.

Suomessa kuitenkin tähän asti terveydenhuoltojärjestelmä on vastannut huutoon, tehohoidon hoitotulokset ovat erinomaisia COVIDin osalta (kuolleisuus vähän vertailumaasta riippuen puolet tai jopa vain kolmasosan vs. vertailumaat) ja pääsääntöisesti myös kiireetöntä hoitoa on tarjottu normaalisti tai hyvin lähelle normaalia koko väestölle.

Tehty johtopäätös ilmeisesti perustuu siihen, että katsotaan jostain syystä uhkakuvien ja pelottelun kantilta tehtyä viestintää ja uutisointia sekä ennakoidaan tilannetta joka koronatilanteen pahetessa saattaa olla edessä.

Toistaiseksi Suomessa ei ole tarvinnut jättää tehohoitoa vaativia potilaita hoitamatta eikä edes pääsääntöisesti kiiretöntä hoitoa vaativia potilaitakaan, toisin kuin on käynyt monissa muissa maissa.

Jatkuvasta pelottelu-uutisoinnista huolimatta toistaiseksi terveydenhuoltojärjestelmämme on toiminut oikein hyvin, indikaattorien perusteella jopa maailman kärkitasolla.
En minä väittänyt mitään vastakkaista tähän viestiisi liittyen. Suomalainen yhteiskunta ja terveydenhoito varsinkin on joustamatonta ja tehotonta. Parempaa se asiakkaan kannalta toki on. Näinhän minä kirjoitinkin. Vai mitä tarkoitit erikoisella väitteellä?
 

SFedo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Red Wings
Hyvä huomio. Olet oikeassa, että on tehokkuutta kun meillä ei ole ylimääräisiä hoitajia odottamassa kahvihuoneessa linja-autoturmaa.

Yleisesti suomalainen terveydenhuolto nyt ei vaan ole kustannustehokasta. Perustan tämän siihen, että julkisella lääkäreillä on jotain 30 minuutin aikoja aina, kun yksityisellä lekuriajat ovat 10 - 20 minuuttia. Tämän lisäksi kun käsittelin työtapaturmavahinkoja vakuutusyhtiössä huomasin, että magneettikuvaukset ja simppelit tähystystoimenpiteet maksoivat julkisella suunnilleen kaksi kertaa saman mitä yksityisellä.
Ei varmaan ole ihan yleispätevää, mutta terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on sanonta "yksityisellä hoidetaan terveitä ja julkisella sairaita". Tarkoittanee lähinnä sitä (minun tulkintani) että lähes poikkeuksetta vaikeammat tapaukset ohjataan yksityiseltä puolelta julkiselle koska yksityisen puolen tarkoitus on tehdä tuottoa kun taas julkisella puolella tehdään yhteiskunnan taholta ne kalliit laiteinvestoinnit ja hoidetaan vaikeammat sairaudet jolloin lääkärikin joutuu käyttämään enemmän aikaa per potilas. Tämä on siis ihan omaa mutua eli en tiedä onko faktisesti näin ja missä määrin.
Eli tuo tehokkuus/tehottomuus on hirveän vaikea mitattava kun sairauksien vakavuus on eri luokkaa.

Nyt taidetaan taas kerran olla väärässä ketjussa?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En näe itselleni koronavirusta todellakaan niin vaarallisena, että näitä jaksaisi käydä joka kuudes kuukausi napsimassa hamaan tulevaisuuteen.

Linkitin taannoin tänne tai tuohon toiseen ketjuun muistaakseni HS:n artikkelin, jossa tuota kolmatta piikkiä käsiteltiin varsin perusteellisesti. Sen viesti oli, että kolmas rokote on nimenomaan sarjan viimeinen, ja se tarvitaan nimenomaan tuon pitkäkestoisen vastustuskyvyn luontiin. Se on siis rokotesarjan ikään kuin päättävä rokotus.

Mitään "puolen vuoden välein otettavia piikkejä" ei siis tuon jälkeen olisi tulossa. Influenssarokote uusitaan vuosittain siksi, että influenssakanta muuttuu. Mutta koronassa tämä kolmas piikki olisi nimenomaan sarjaan kuuluva, samalla tapaa kuin puutuaisaivokuumeen ja joidenkin hepatiittien kohdalla.

Tietysti suuri yleisö kääntää nämä maalitolppien siirtelyksi. Ehkä allekirjoittanut osaa insinöörinä suhtautua asiaan vähän ammatin kautta toisella tapaa: tieto rokotuksista ja viruksesta tarkentuu koko ajan, joten myös rokotesuunnitelmia pitää tarkentaa tarpeen mukaan.
 

Byvajet

Jäsen
Perustan tämän siihen, että julkisella lääkäreillä on jotain 30 minuutin aikoja aina, kun yksityisellä lekuriajat ovat 10 - 20 minuuttia.

Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa terveydenhuoltoon kaadetaan hoitotulokset huomioiden rahaa vähemmän kuin useimmissa muissa länsimaissa. En tiedä, mihin raha käytetään, mutta en usko väitteitä siitä, että Suomessa tuhlattaisiin resursseja.

Hoitojonot julkiselle ovat aivan valtavan pitkiä. Jos tahtoo saada lääkäriajan päivystyksen ulkopuolelta, joutuu odottamaan kuukausia. Monesti sanotaan suoraan, että hoitoa saa vain päivystyksen kautta.

Jos julkiselle kuitenkin päivystyksen ulkopuolella pääsee, niin lääkäri ei tuhlaa aikaa yhtään. Esimerkiksi mielenterveysongelmista keskustelemiseen tarvittaisiin moninkertainen aika verrattuna siihen, mikä nyt on käytettävissä.

On eri asia käydä hakemassa yksityiseltä resepti kuin hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Julkisella käyvät köyhät ovat usein moniongelmaisia sekä henkisti että fyysisesti. Jos lääkäri tahtoo oikeasti heitä auttaa, ei siihen pelkkä reseptin kirjoittaminen auta, vaikka valitettavastihan homma suurimmaksi osaksi on siihen mennyt. Pelkästään tilanteen kartoittamiseen kuluu pitkä aika.
 

Clubittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Linkitin taannoin tänne tai tuohon toiseen ketjuun muistaakseni HS:n artikkelin, jossa tuota kolmatta piikkiä käsiteltiin varsin perusteellisesti. Sen viesti oli, että kolmas rokote on nimenomaan sarjan viimeinen, ja se tarvitaan nimenomaan tuon pitkäkestoisen vastustuskyvyn luontiin. Se on siis rokotesarjan ikään kuin päättävä rokotus.

Mitään "puolen vuoden välein otettavia piikkejä" ei siis tuon jälkeen olisi tulossa. Influenssarokote uusitaan vuosittain siksi, että influenssakanta muuttuu. Mutta koronassa tämä kolmas piikki olisi nimenomaan sarjaan kuuluva, samalla tapaa kuin puutuaisaivokuumeen ja joidenkin hepatiittien kohdalla.

Tietysti suuri yleisö kääntää nämä maalitolppien siirtelyksi. Ehkä allekirjoittanut osaa insinöörinä suhtautua asiaan vähän ammatin kautta toisella tapaa: tieto rokotuksista ja viruksesta tarkentuu koko ajan, joten myös rokotesuunnitelmia pitää tarkentaa tarpeen mukaan.

Millä tätä siis perusteltiin? Samalla tavallahan se koronavirus mutatoituu jatkuvasti; toki ei ilmeisesti niin radikaalisti kuten influenssa, jonka kanta muuttuu vuosittain.

Tai miten tuollainen tutkimuks ollaan voitu tehdä? Viitsisitkö etsiä linkin, kuulostaa mielenkiintoiselta..
 

Tuamas

Jäsen
En minä väittänyt mitään vastakkaista tähän viestiisi liittyen. Suomalainen yhteiskunta ja terveydenhoito varsinkin on joustamatonta ja tehotonta. Parempaa se asiakkaan kannalta toki on. Näinhän minä kirjoitinkin. Vai mitä tarkoitit erikoisella väitteellä?

Suomalainen terveydenhuolto on kaiken saatavissa olevan vertailudatan perusteella kansainvälisesti katsottuna nimenomaan ennen kaikkea tehokasta, kun stemmataan hoitotulokset käytettyyn rahaan per BKT.

Tehokkuus tai jousto ei ole eikä ole ollut minkään saatavilla olevan laajemman datan indikaattorin perusteella ongelma, varsinkaan kansainvälisesti vertailtuna.
Tämä pätee erityisesti erikoissairaanhoidon osalta, jota COVIDin hoito pääasiassa on.
Perusterveydenhuollossa on toki tiettyjä saatavuusongelmia julkisella puolella, joka johtuu ennen kaikkea siitä, että sen järjestävät kunnat.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kolmanneksi eniten tartuntoja ikäryhmistä on 35–39-vuotiailla, eli 617. Sen sijaan yli 50–64-vuotiaiden, vielä työelämässä olevien ikäryhmissä tartuntojen osuus on yhteensä vain 10 prosenttia.

Eli niinkuin muissakin räkätaudeissa koululaiset levittävät niitä ja tuovat kotiin vanhemmilleen.

Millä tätä siis perusteltiin? Samalla tavallahan se koronavirus mutatoituu jatkuvasti; toki ei ilmeisesti niin radikaalisti kuten influenssa, jonka kanta muuttuu vuosittain.

Koronaviruksen (siis tämän COVID-19 mallin, ei koronavirusten yleensä) piikkiproteiini on täsmäsuunniteltu design-tuote ihmisen ACE-reseptoriin. Jos se osa koronaa mutatoituisi niin se ei enää tarttuisi. Siksi koronan suhteen ei ole tiedossa samanlaista mutaatioiden perässä juoksemista kuin vaikka influenssan kanssa on tilanne. Nämä variantit ovat muuntuneet muiden proteiinien osalta aiheuttaen viruksen tehokkaampaa lisääntymistä ja virusmäärien moninkertaista määrää eritteissä. Itse tartunnan osalta ne ovat pääosin ennallaan.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Millä tätä siis perusteltiin? Samalla tavallahan se koronavirus mutatoituu jatkuvasti; toki ei ilmeisesti niin radikaalisti kuten influenssa, jonka kanta muuttuu vuosittain.

Tai miten tuollainen tutkimuks ollaan voitu tehdä? Viitsisitkö etsiä linkin, kuulostaa mielenkiintoiselta..

Yritän löytää tuon illemmalla. Ymmärtääkseni kyse on juurikin siitä, että influenssa muuttuu niin voimakkaasti, korona taas kuitenkin vähemmän, ja siinä olisi siksi mahdollista saavuttaa sellainen taso, jossa suoja vakavia infektioita vastaan on "riittävän pitkä".
 

Clubittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Yritän löytää tuon illemmalla. Ymmärtääkseni kyse on juurikin siitä, että influenssa muuttuu niin voimakkaasti, korona taas kuitenkin vähemmän, ja siinä olisi siksi mahdollista saavuttaa sellainen taso, jossa suoja vakavia infektioita vastaan on "riittävän pitkä".

Okei, jos asia tosiaan on näin, niin tämä kannattaa käyttää kolmospiikin "markkinoinnissa" todella vahvasti hyödyksi.

Toki tätä korttia käytettiin jo toisen piikin kohdalla, mutta voi se silti vielä kerran toimia. Ehkä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa terveydenhuoltoon kaadetaan hoitotulokset huomioiden rahaa vähemmän kuin useimmissa muissa länsimaissa. En tiedä, mihin raha käytetään, mutta en usko väitteitä siitä, että Suomessa tuhlattaisiin resursseja.

Hoitojonot julkiselle ovat aivan valtavan pitkiä. Jos tahtoo saada lääkäriajan päivystyksen ulkopuolelta, joutuu odottamaan kuukausia. Monesti sanotaan suoraan, että hoitoa saa vain päivystyksen kautta.

Jos julkiselle kuitenkin päivystyksen ulkopuolella pääsee, niin lääkäri ei tuhlaa aikaa yhtään. Esimerkiksi mielenterveysongelmista keskustelemiseen tarvittaisiin moninkertainen aika verrattuna siihen, mikä nyt on käytettävissä.

On eri asia käydä hakemassa yksityiseltä resepti kuin hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Julkisella käyvät köyhät ovat usein moniongelmaisia sekä henkisti että fyysisesti. Jos lääkäri tahtoo oikeasti heitä auttaa, ei siihen pelkkä reseptin kirjoittaminen auta, vaikka valitettavastihan homma suurimmaksi osaksi on siihen mennyt. Pelkästään tilanteen kartoittamiseen kuluu pitkä aika.
Voi olla näinkin. Pitänee ilmeisesti perehtyä paremmin. Viimeinen kappale pitää varmasti paikkansa.

Ei varmaan ole ihan yleispätevää, mutta terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on sanonta "yksityisellä hoidetaan terveitä ja julkisella sairaita". Tarkoittanee lähinnä sitä (minun tulkintani) että lähes poikkeuksetta vaikeammat tapaukset ohjataan yksityiseltä puolelta julkiselle koska yksityisen puolen tarkoitus on tehdä tuottoa kun taas julkisella puolella tehdään yhteiskunnan taholta ne kalliit laiteinvestoinnit ja hoidetaan vaikeammat sairaudet jolloin lääkärikin joutuu käyttämään enemmän aikaa per potilas. Tämä on siis ihan omaa mutua eli en tiedä onko faktisesti näin ja missä määrin.
Eli tuo tehokkuus/tehottomuus on hirveän vaikea mitattava kun sairauksien vakavuus on eri luokkaa.

Nyt taidetaan taas kerran olla väärässä ketjussa?
Tuo on totta. Julkiselle hakeutuu varmasti enemmän sairaita kuin yksityiselle. Tämän takia kirjoitinkin noista operaatioista. Joku polven magneetti maksoi lähemmäs 1000 euroa julkisella, kun taasen yksityisellä hinta jää alle 500 euron. Tämä on toki 10 vuotta sitten tapahtunutta. Nykyisin teen ihan muita töitä.

Suomalainen terveydenhuolto on kaiken saatavissa olevan vertailudatan perusteella kansainvälisesti katsottuna nimenomaan ennen kaikkea tehokasta, kun stemmataan hoitotulokset käytettyyn rahaan per BKT.

Tehokkuus tai jousto ei ole eikä ole ollut minkään saatavilla olevan laajemman datan indikaattorin perusteella ongelma, varsinkaan kansainvälisesti vertailtuna.
Tämä pätee erityisesti erikoissairaanhoidon osalta, jota COVIDin hoito pääasiassa on.
Perusterveydenhuollossa on toki tiettyjä saatavuusongelmia julkisella puolella, joka johtuu ennen kaikkea siitä, että sen järjestävät kunnat.
Uskon kyllä kun noin kirjoitat, mutta ihan mielenkiinnosta olisiko sulla jotain artikkelia tai vastaavaa tuosta tehokkuudesta tai joustosta, sekä näiden kasainvälisistä vertailusta?

Tarkoitukseni ei siis ole näillä viesteillä puolustella sairaanhoidon viestintälinjaa, joka on tosiaan ollut epäselvää ja varmasti ylidramatisoivaa.
 

Tuamas

Jäsen
Uskon kyllä kun noin kirjoitat, mutta ihan mielenkiinnosta olisiko sulla jotain artikkelia tai vastaavaa tuosta tehokkuudesta tai joustosta, sekä näiden kasainvälisistä vertailusta?

Jouston osalta toki on hankalampi saada indikaattoreita, tehokkuuden (taso vs. kustannukset) osalta Lancetissa taannoin julkaistut paperit ovat ne, johon tässä johtopäätöksessä ensisijaisesti nojaan (ja toki tätä tukevat suurin osa yksinkertaisista kustannus per capita-vertailuista).

Ohessa Ylen uutinen aiheesta:

Ja tässä itse Lancetin paperit:

 
Viimeksi muokattu:

Clubittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit

Julleilta ihan munakas ratkaisu. AVIn rajoitukset olivat yllättävänkin mitättömiä; sielläkin lienee mennyt hermo tähän hybridistrategian jatkuvaan veivailuun.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Clubittaja:

Tämä ei mielestäni ole se alkuperäinen artikkeli, mutta hyvinkin paljon samaa sisältöä tästä löytyy:


Vaikka kliinisissä kokeissa havaittu huikea, lyhytaikainen suojateho tuki alunperin kahden annoksen rokotesarjaa, uudempi tutkimustieto viittaa siihen, että alkuperäisen rokotesarjan jälkeen kuukausia myöhemmin annettavan lisäannoksen tulisi olla uusi standardi. Tämä on käytäntö myös muiden virusrokotteiden, kuten hepatiitti B -rokotteen kohdalla, O’Connor huomauttaa puolentoista kuukauden takaisessa kirjoituksessaan.

-clip-

Kolmas rokoteannos stimuloi neutralisoivien vasta-aineiden tuotantoa. Niitä on suurempi määrä ja ne toimivat monipuolisemmin virusvariantteja vastaan kuin toisen annoksen tuottamat vasta-aineet. Yhteenvetona, tehosteannos ei ole ainoastaan immuniteetin virkistäjä – se on immunologinen päivitys, O’Connor sanoo.
 

topdog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
En näe itselleni koronavirusta todellakaan niin vaarallisena, että näitä jaksaisi käydä joka kuudes kuukausi napsimassa hamaan tulevaisuuteen. Influenssapiikki kerran vuodessa tulee (useimmiten) otettua, mutta tässä tahti alkaa käymään aika kovaksi - etenkin suurille massoille. Tämä tuplarokotus saatiin vielä kansalle myytyä "rokotuskampanjana", mutta kyllähän se kattavuus piikki piikiltä tippunee lähemmäs influenssapiikin lukua - eli joihinkin kymmeniin prosentteihin.

sama itsellä! 2 jabia otettuna ja niin kauan kun näillä pystyy matkustamaan ja näyttää vihreää valoa passi en ole kolmatta rokotetta ottamassa. Veikkaan että tippuu paljon rokotekattavuus kolmannen piikin osalta. Hyvä jos 50% päästään.
 

SFedo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Red Wings
Kai se on ihan se ja sama kestääkö tehohoitajan koulutus 2 päivää, 2 kuukautta vai 2 vuotta, jos yhtäkään lisää ei koskaan aleta kouluttaa. Kuten Suomessa ei ole tehty.
Eiköhän niitä koko ajan kouluteta. Mutta kun toisesta päästä karkaa enemmän eläkkeelle ja muihin hommiin. Ja jos niitä olisi alettu kouluttamaan lisää paljon mainostettu 20 kuukautta sitten, niin eihän ne olisi vielä puolessa välissäkään. Nyt rokotteiden ja lääkkeiden tultua saataville voidaan sanoa että olisivat valmistuneet juuri parahiksi kun tarve normalisoituu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös