Pitäisi edelleen alkaa aktiivisesti tiedottamaan, mikä osuus sairaalaluvuista on rokottamattomia. Toisi myös vähän näkemystä siihen, kannattaako painaa vielä paniikkinappulaa.
Veikkaisin, että todella iso osa.
Melkeinpä ainoa mittari, jota tällä hetkellä seuraan edes jotenkin aktiivisesti, on sairaalassa olijoiden määrä suhteessa viikon takaiseen ilmaantuvuuslukuun (mihin toki tarvitsen tuota tilastoitua tapausmäärää), koska siitä näkee melko hyvin, missä epidemiassa oikeasti mennään. Tuokaan ei suoraan kerro koko tilannetta, eikä vastaa suoraan pohdintaasi, mutta jotain tuosta voi ehkä päätellä.
Ainakin nyt huomaa hyvin, että kun sekä altistuneiden lasten testausta on vähennetty ja monin paikoin kahdesti rokotettujen testaus on melkein lopetettu, testeihin menevät vain kertaalleen rokotetut ja kokonaan rokottamattomat. Siksi epidemiatilastot kuvaavat nyt pitkälti vain tämän porukan epidemiaa. Tästä voisi arvioida, että tilastot muistuttaisivat jonkin verran kevättä tai alkukesää, kun kahteen kertaan rokotettuja oli vielä vähemmän. Katsoin, että pari viikkoa sitten niistä, ketkä eivät ole kahteen kertaan rokotettuja, noin 62.5% oli ilman ainuttakaan piikkiä ja kertaalleen rokotettuja oli noin 37.5%. Suunnilleen toukokuun puolivälissä oli tuollainen tilanne, ja kahden viikon "suoja-aika" huomioiden toukokuun loppupuoli olisi hyvä vertailukohta.
Toukokuun osalta tilastoa pahensi Hämeenlinnan sairaalaepidemia, mutta kesäkuun alkupuolella tilanne alkoi olla ohi, ja sairaalapotilaiden määrä alkoi olla linjassa huhtikuun ja kesäkuun välisen ajan trendin kanssa (jos unohdetaan tuo epidemian ajanjakso). 10.6. sairaalassa oli 56 henkeä, ja viikon takainen ilmaantuvuusluku oli 35.7. Ja vastaavasti esimerkiksi 19.4. sairaalassa oli 166 henkeä, kun viikon takainen ilmaantuvuusluku oli 106.1.
Tuona ajanjaksona sairaalapotilaita oli karkeasti suunnilleen 1.56-kertaisesti viikon takaiseen ilmaantuvuuslukuun verran.
Heinäkuusta syyskuun alkupuolelle, kun rokotukset etenivät, ja testejä tehtiin paljon, sairaalaan joutui paljon vähemmän porukkaa suhteessa sairastuneiden määrään. Esimerkiksi 15.8. ilmaantuvuusluku oli 167.4, mutta sairaalassa oli vain 88 henkeä. Kevään trendillä tuolla ilmaantuvuusluvulla sairaalassa olisi pitänyt olla noin kolminkertainen määrä. Nyt sairaalapotilaiden määrä oli noin 0.56-kertainen ilmaantuvuuslukuun nähden.
No, kun ollaan taas siirrytty testauskäytäntöjen perusteella kohti tuota rokottamattomien ja kertaalleen rokotettujen epidemiaa, niin miten tämä näkyy tilastoissa? Eilen sairaalassa oli 136 potilasta ja viikon takainen ilmaantuvuusluku oli 105.6. Sairaalassa on siis 1.29-kertainen määrä potilaita suhteessa ilmaantuvuuslukuun. Ollaan siis siirrytty selvästi kohti tuota kevään ja alkukesän suhdelukua.
Tuosta voi toki tehdä sen johtopäätöksen, että jos kahteen kertaan rokotettuja ja koululaisia testattaisiin samalla tavalla kuin loppukesästä, myös testeistä kiinni jäävien oireettomien ja hyvin lieväoireisten määrä tulisi mukaan tilastoihin. Jos tuo loppukesän trendi ei olisi muuttunut, niin voisi päätellä sairaalalukujen perusteella, että ilmasntuvuuslukumme olisi nyt jotain 250 tai jopa reippaasti enemmän. Eli epidemia on jo voimakkaassa kasvussa.
Itse en usko, että sairaalassa olisi juurikaan noita kahteen kertaan rokotettuja. Tilastollisesti tilanne muistuttaa niin vahvasti tuota kevään tilannetta. Hiljattain todettiin, että sairaalaan joutumisen todennäköisyys kahdesti rokotetuilla on 17 kertaa pienempi verrattuna rokottamattomaan. Ero on varsin suuri.