Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

[douppi]

Kyllähän tuossa ilmaantuvuusluvun ja sairaalassa olijoiden välillä on edelleen aika selkeä yhteys, kun noita olen tutkinut. Sairaalaluvut reagoivat edelleen aika hyvin viikon viiveellä ilmaantuvuusluvun muutoksiin. Ero on vain siinä, että tuossa yhteydessä kulmakerroin on nyt paljon pienempi (kolmanneksen) kuin aiemmin.

Nopeasti katsottuna aiemmin tuo yhteys oli sellainen, että meillä olisi nyt näillä tartunnoilla kolme kertaa enemmän porukkaa sairaalassa.

Tätä viivettä juuri mietin. Hyppääkö kohta sairaalaluvut vai jäädäänkö verrattaen pieniin lukemiin, vaikka tartunnat lisääntyvät määrällisesti paljonkin. Elämme jännittäviä aikoja ton deltan kanssa.

 

[Myyrä]

En tiedä onko erikoista sattumaa noin pienet sairaalalukemat vai onko se oikeasti niin, että noillakaan kovilla nousumäärillä ei hoitoa tarvitse vrt aiemmat variantit jne.
Mutta jos siis tämä tahti jatkuu, ja tartuntoja 500-1000/pv, niin kyllä me kohta se totuus tiedetään deltan luonteesta sairaalan tarpeen suhteen. Jos tästä 1-2 viikossa ei siellä määrät juuri lisäänny, niin se olisi loistava juttu jatkoa ajatellen.

En ymmärrä alkuunkaan ajatuksenjuoksuasi. Sistiskin tuossa mainitsi, että todella selkeä yhteys tässä on jo pitkään ollut tartuntamäärillä ja sairaalapotilailla. Miksi se nyt juuri yhtäkkiä todella merkitsevästi muuttuisi se suhde?

Sistiksen datalla voisi helposti arvioida, minkä verran sairaalassa on viikon päästä. @Sistis ?

 

[douppi]

En ymmärrä alkuunkaan ajatuksenjuoksuasi. Sistiskin tuossa mainitsi, että todella selkeä yhteys tässä on jo pitkään ollut tartuntamäärillä ja sairaalapotilailla. Miksi se nyt juuri yhtäkkiä todella merkitsevästi muuttuisi se suhde?

Sistiksen datalla voisi helposti arvioida, minkä verran sairaalassa on viikon päästä. @Sistis ?

Siis tartuntoja on uusia vaikka kuinka paljon, mutta sairaalassa jengiä ei koronan vuoksi juuri ole. Tämän viikon puolivälissä oli muistaakseni 65/7. Se on todella pieni lukema, kun peilaa viimeaikaisiin tartuntamääriin. Se HUS-henkilökin (mikä olikaan nimi), mainitsi että eivät ole juurikaan nousseet onneksi, ainakaan vielä. Mutta onko tuo määrä esim.1-3 viikon päästä noin pieni enää. Tai jo ensviikolla. Vähän epäilyttää, mihin suuntaan mennään niissä hoitoa tarvitsevien luvuissa tätä tahtia.

 

[Sistis]

Tartuntojen lsääntymisvauhti on kova. Tuosta kun laskee mahdollista tilannetta ensin parin viikon päähän, ja sitten kuuden viikon päähän, niin luvut ovat mielenkiintoisia. Missähän mahtaa olla rajat, rajoitustoimien lisäämiseen. Vai mennäänkö näillä päätyyn asti?
Lisäys. Joo uutisissakin sanottiin juuri tuosta maimitsemastasi kaksinkertaistumisesta.

Perjantaina päivitin "laskuharjoitukseni", joka huomioi tartuntojen nykyisen kasvuvauhdin sekä rokotusten edistymisen ja niiden tartuntoja estävän vaikutuksen. Silloisella kasvuvauhdilla lukemat näyttivät syyskuun puolivälissä koittavassa huipussa sen verran rajuilta, että ainakin ennen sitä tapahtuisi varmasti jotain jo päättäjien toimesta.

Todellisuudessa noin korkealle ei mennä, koska sitä ennen karanteenit lisääntyvät ja ihmiset alkavat oma-aloitteisesti vältellä kontakteja. Muutenkin tuo huipun suuruus riippuu todella paljon tartuntaluvusta, ja se, että olisiko se nyt 1.2 vai 1.3 vaikuttaa enemmän kuin voisi kuvitella.

En kerro lukua, jonka sain, koska se on varsin hurja (kuitenkin paljon alle 11 000 tartuntaa, mikä oli THL:n laskuharjoitus kevääksi), ja viimeksi joku ei osannut lukea noita samoja lauseita, jotka tuossa yllä sanoin, vaan alkoi suomeksi sanottuna vittuilla, että THL käyttää näköjään meikäläisen laskuria, ja olen suunnilleen seonnut päästäni, kun väitän tartuntoja olevan niin paljon. :)

Sanotaan näin, että tiistaina laskin huipuksi noin 1100 tartuntaa vuorokaudessa (liukuva viikkokeskiarvo), mutta viime päivien kehitys on ylittänyt tuon käyrän vahvasti. Tuon luvun uskallan vielä mainita.

 

[Sistis]

Sistiksen datalla voisi helposti arvioida, minkä verran sairaalassa on viikon päästä. @Sistis ?

Olin itse asiassa aikeissa pistää tämän, koska katsoin tätä itsekin. Ilmaantuvuusluku on nyt hieman alle 130, ja tuohon piirtämääni kuvaajaan laitettu trendiviiva näyttäisi sillä jotain hieman alle 80 potilaan lukemaa.

 

[Myyrä]

Siis tartuntoja on uusia vaikka kuinka paljon, mutta sairaalassa jengiä ei koronan vuoksi juuri ole. Tämän viikon puolivälissä oli muistaakseni 65/7. Se on todella pieni lukema, kun peilaa viimeaikaisiin tartuntamääriin. Se HUS-henkilökin (mikä olikaan nimi), mainitsi että eivät ole juurikaan nousseet onneksi, ainakaan vielä. Mutta onko tuo määrä esim.1-3 viikon päästä noin pieni enää. Tai jo ensviikolla. Vähän epäilyttää, mihin suuntaan mennään niissä hoitoa tarvitsevien luvuissa tätä tahtia.

ylöspäin mennään luvuissa, ei kai sitä tarvitse epäillä.

Ole vaan jännityksessä, mutta itse en usko, että Kurikassakaan yllätytään, mikäli sairaalapotilaiden suhde tartuntoihin pysyy seuraavien viikkojenkin aikaan täsmälleen samana kuin se on pysynyt tähänkin asti (tässä aallossa).

Olin itse asiassa aikeissa pistää tämän, koska katsoin tätä itsekin. Ilmaantuvuusluku on nyt hieman alle 130, ja tuohon piirtämääni kuvaajaan laitettu trendiviiva näyttäisi sillä jotain hieman alle 80 potilaan lukemaa.

Tänks. Kuulostaa järkevältä.

 

[Sistis]

Ole vaan jännityksessä, mutta itse en usko, että Kurikassakaan yllätytään, mikäli sairaalapotilaiden suhde tartuntoihin pysyy seuraavien viikkojenkin aikaan täsmälleen samana kuin se on pysynyt tähänkin asti (tässä aallossa).

Minä itse asiassa en usko sen pysyvän suhteellisen vakaana, vaan pienenevän, kun kakkoskierros etenee enenevissä määrin keski-ikäisiin.

Tai hetkinen... Nyt pitikin oikein alkaa pohtia tuota. On nimittäin myös ihan mahdollista, että jossain vaiheessa tuo suhde kääntyy taas nousuun, juuri tuosta johtuen. Se selittyy sillä, että ykköspiikin jälkeen sairaalaan joutuneita tulee vielä hieman, mutta lieväoireisia sairastuneita edelleen kohtuullisesti. Kakkospiikki leikkaa nuo sairaalapotilaat pois, mutta myös suuren osan noista lieväoireisista. Jäljellä on sen jälkeen käytännössä vain rokottamattomia (joilla suhdeluku on aiemmin tunnettu) ja harvoja läpäisyinfektion saaneita ja vielä harvempia sairaalapotilaita, mutta nuo ovat todennäköisesti hyvinkin merkityksettömiä.

Vaikea kyllä sanoa, mitä käy. Suhdeluku todennäköisesti muuttuu, mutta suunta on avoin. Tai voi se pysyä paikallaankin. Tai jotain muuta. :)

 

[Myyrä]

Minä itse asiassa en usko sen pysyvän suhteellisen vakaana, vaan pienenevän, kun kakkoskierros etenee enenevissä määrin keski-ikäisiin.

Tai hetkinen... Nyt pitikin oikein alkaa pohtia tuota. On nimittäin myös ihan mahdollista, että jossain vaiheessa tuo suhde kääntyy taas nousuun, juuri tuosta johtuen. Se selittyy sillä, että ykköspiikin jälkeen sairaalaan joutuneita tulee vielä hieman, mutta lieväoireisia sairastuneita edelleen kohtuullisesti. Kakkospiikki leikkaa nuo sairaalapotilaat pois, mutta myös suuren osan noista lieväoireisista. Jäljellä on sen jälkeen käytännössä vain rokottamattomia (joilla suhdeluku on aiemmin tunnettu) ja harvoja läpäisyinfektion saaneita ja vielä harvempia sairaalapotilaita, mutta nuo ovat todennäköisesti hyvinkin merkityksettömiä.

Vaikea kyllä sanoa, mitä käy. Suhdeluku todennäköisesti muuttuu, mutta suunta on avoin. Tai voi se pysyä paikallaankin. Tai jotain muuta. :)

Katsotaan. Mutta en silti usko, että lähiviikkojen aikana tässä tapahtuu vielä kovinkaan ratkaisevaa muutosta.

 

[douppi]

Katsotaan. Mutta en silti usko, että lähiviikkojen aikana tässä tapahtuu vielä kovinkaan ratkaisevaa muutosta.

Kliseisesti näin toivotaan tietysti. Pohdiskella tässä voi vaikka mitä, mutta ei tässä kannata jännitellä, kun eiköhän Covid meitä mukavasti viihdytä vielä pitkään. Parempi siis olla miettimättä liian pitkälle, vaan elää tätä elämää tässä ja nyt.

 

[Sistis]

Katsotaan. Mutta en silti usko, että lähiviikkojen aikana tässä tapahtuu vielä kovinkaan ratkaisevaa muutosta.

Tosin koko heinäkuun tuo sairaalaprosentti on ollut pienenevä lukuun ottamatta muutamia pieniä heilahduksia ylöspäin. Tuo trendi voi hyvinkin jatkua edelleen.

 

[Hexa]

Jäljellä on sen jälkeen käytännössä vain rokottamattomia (joilla suhdeluku on aiemmin tunnettu) ja harvoja läpäisyinfektion saaneita ja vielä harvempia sairaalapotilaita, mutta nuo ovat todennäköisesti hyvinkin merkityksettömiä.

Ongelma on vain 12-15 vuotiaissa, joita ei ole vielä alettu rokottaa ja ei kai 16-20 vuotiaidenkaan rokotusten kattavuusprosentti vielä kovin korkea ole. Koulujen alkaessa tartuntojen määrä tulee lisääntymään tuossa ikäryhmässä. Hyvä puoli on kuitenkin se, että tuossa ikäluokassa hyvin harvoin on tarvetta sairaalahoidolle tartunnan takia. Eli tartuntojen määrä kyllä tulee kasvamaan syksyllä, mutta se ei juurikaan näy sairaalapotilaiden määrän lisääntymisessä. Kunhan oppilaiden vanhemmat ovat myös rokotettuja, niin lasten mahdolliset tartunnat eivät aiheuta myöskään jatkotartuntoja perhepiirissä.

 

[Sistis]

Ongelma on vain 12-15 vuotiaissa, joita ei ole vielä alettu rokottaa ja ei kai 16-20 vuotiaidenkaan rokotusten kattavuusprosentti vielä kovin korkea ole. Koulujen alkaessa tartuntojen määrä tulee lisääntymään tuossa ikäryhmässä. Hyvä puoli on kuitenkin se, että tuossa ikäluokassa hyvin harvoin on tarvetta sairaalahoidolle tartunnan takia. Eli tartuntojen määrä kyllä tulee kasvamaan syksyllä, mutta se ei juurikaan näy sairaalapotilaiden määrän lisääntymisessä. Kunhan oppilaiden vanhemmat ovat myös rokotettuja, niin lasten mahdolliset tartunnat eivät aiheuta myöskään jatkotartuntoja perhepiirissä.

Kyllä. Tätä koulujen tilannetta olen muutamaankin otteeseen täällä käsitellyt. Uskon myös, että tuossa ikäryhmässä tartuntojen määrä kasvaa, mutta vastaavasti muissa ikäryhmissä pienenee rokotusten ansiosta.

Sitten tullaan tähän viime vuosien ikuisuuskysymykseen: leviääkö korona oikeasti tehokkaasti kouluissa vai ei? Todisteita puolesta ja vastaan löytyy tartuntakäyrien muutosten ajankohtia tutkimalla. Ja toinen kysymys on, että muuttaako delta tätä?

 

[Hexa]

Sitten tullaan tähän viime vuosien ikuisuuskysymykseen: leviääkö korona oikeasti tehokkaasti kouluissa vai ei? Todisteita puolesta ja vastaan löytyy tartuntakäyrien muutosten ajankohtia tutkimalla. Ja toinen kysymys on, että muuttaako delta tätä?

Näinpä. Melko pianhan se selviää.

 

[Jymäkkä]

Sitten tullaan tähän viime vuosien ikuisuuskysymykseen: leviääkö korona oikeasti tehokkaasti kouluissa vai ei? Todisteita puolesta ja vastaan löytyy tartuntakäyrien muutosten ajankohtia tutkimalla. Ja toinen kysymys on, että muuttaako delta tätä?

Omassa koulussani ei ainakaan viime lukuvuonna levinnyt koulun ollessa auki lähes koko syyslukukauden ja sitten keväällä. Tartuntoja, altistuksia ja karanteeneja oli jonkin verran, mutta tartunnat tuli harrastuksista ja kotoa eikä koulusta, eikä myöskään jatkotartuntoja esiintynyt. Delta on toki saattanut muuttaa tämän pelin.

Itse toivon, että koulut voidaan pitää auki, eikä henkilökohtaisesti pelota lainkaan omasta puolesta. Kaksi piikkiä pitää lähes varmasti vaarallisen muodon loitolla. Mutta jos oppilaat alkaa joukolla sairastua eikä deltan takia riittäviä turvatoimia ole mahdollista ylläpitää, niin pakkohan jotain on silloin säätää.

 

[Nemonieminen]

Omassa koulussani ei ainakaan viime lukuvuonna levinnyt koulun ollessa auki lähes koko syyslukukauden ja sitten keväällä. Tartuntoja, altistuksia ja karanteeneja oli jonkin verran, mutta tartunnat tuli harrastuksista ja kotoa eikä koulusta, eikä myöskään jatkotartuntoja esiintynyt. Delta on toki saattanut muuttaa tämän pelin.

Itse toivon, että koulut voidaan pitää auki, eikä henkilökohtaisesti pelota lainkaan omasta puolesta. Kaksi piikkiä pitää lähes varmasti vaarallisen muodon loitolla. Mutta jos oppilaat alkaa joukolla sairastua eikä deltan takia riittäviä turvatoimia ole mahdollista ylläpitää, niin pakkohan jotain on silloin säätää.

Itekin olin koko viime lukuvuoden koululla töissä ja tulevana myös. Kaikesta kyllä samaa mieltä!

 

[peterra]

Tämä varmaan kuulostaa joltain salaliitolta, mutta tätä olen hiljaa itsekseni miettinyt, kun olen katsonut sairaalalukuja. Onkohan korona madaltanut kynnystä ottaa potilas osastohoitoon? Maailma on muuttunut aika paljon tämän mukana ja esim. se, miten me nyt koronaa testaamme on oikeastaan muuttanut kokonaan sen, miten suhtaudutaan flunssaan ylipäätään. Koronaa testataan ihan valtavasti tällä hetkellä ja ylipäätään testaukseen ohjataan paljon matalammalla kynnyksellä kuin koskaan ennen.

Sille on varmasti perusteita, mutta onko sama käynyt myös sairaalahoidossa? Jos esim. voimakkaan flunssan oirein vuonna 2019 olisi saapunut niin olisiko testattu ja laitettu osastolle samalla kynnyksellä kuin nyt?

 

[Flonaldo]

Sitten tullaan tähän viime vuosien ikuisuuskysymykseen: leviääkö korona oikeasti tehokkaasti kouluissa vai ei? Todisteita puolesta ja vastaan löytyy tartuntakäyrien muutosten ajankohtia tutkimalla. Ja toinen kysymys on, että muuttaako delta tätä?

Tartuttavampien varianttien myötä tilanne on tietysti jonkun verran muuttunut. Mutta kyllä se yhä vahvasti siltä näyttää, että nuoret tai varsinkaan alakouluikäiset lapset eivät ole keskenään juuri lainkaan tartuttavia.

Study shows schools do not spread Covid

Ladhani’s study looked at 14 bubbles involving 269 children and also at the 823 adults they lived with, giving them both PCR tests and repeat antibody tests before and after isolation.

Only 2-3 per cent of children sent home as a bubble contact of a confirmed case ended up testing positive, but antibody testing showed that many had been infected and fought off the virus without even noticing.

Overall 10 per cent of primary school pupils and 3.9 per cent of secondary school pupils — who were typically in much larger year group bubble — showed evidence of infection during their time in bubble isolation. “Some children are PCR-negative but antibodies are positive suggesting mild and transient infection that is very unlikely to transmit,” Ladhani said.

Tietysti jälleen vain yksi tutkimus. Mutta vain pari prosenttia tartunnan saaneen kanssa samassa luokassa tms. olleista lapsista ja nuorista sai PCR:llä todettavan infektion, vielä vähemmän oireellisia tauteja. Sen sijaan selvästi useammalla vasta-ainetestit näyttävät posia, vaikka oireita ei ollut ollut missään kohdin ja PCR:kin oli näyttänyt negaa.

Se alkuperäinen selvästi oireellinen karanteenit laukaissut tapaus kyllä hyvin todennäköisesti tartutti myös omia perheenjäseniänsä. Sen sijaan näillä altistuneilla todennäköisyys oli vain 5-6 prosenttia tartuntoja perheenjäsenissä. Ja koko homma vielä ennen laajamittaista vanhempien rokottamista.

JOS siis lapsi tai nuori saa tartunnan, joka ilmenee ihan kunnon oireellisena tautina, hän voi olla hyvinkin tartuttava - varsinkin alttiille aikuisille.

Tällainen oireellisen kunnon taudin saava lapsi tosin vaikuttaa olevan poikkeus. Muut lapset ja nuoret eivät erittäin todennäköisesti saa tartuntaa ylipäänsä, tartunta menee ohi luokkaa päivässä tai sitten huono-onnisimmallakin on suurella varmuudella lieväoireinen ja lyhytkestoinen, jolloin tartuttavuus on vähäistä. Siihen sitten päälle omien vanhempien ja muun lähipiirin rokotukset, niin riski alkaa olla häviävän pieni.

 

[Sistis]

Siihen sitten päälle omien vanhempien ja muun lähipiirin rokotukset, niin riski alkaa olla häviävän pieni.

Tuossa aiemmin mainitsin, että koulujen lomakausien ajankohtien ja tartuntakäyrien muutosten välisiä yhteyksiä tarkastelemalla löytää todisteita niin puolesta kuin vastaan siitä, että lisääkö koulujen lähiopetus tartuntoja vai ei. Viime vuoden syysloma sekä viime talven joulu- ja hiihtolomat olivat puoltavia todisteita, mutta sitten taas myöhemmin keväällä koulut olivat auki ja lasten harrastustoimintakin muistaakseni monin paikoin auki, ja tartunnat sen kuin putosivat.

Mutta olisiko tuossa sitten ollut syynä se, että koululaisten vanhempien rokotukset tulivat tuohon väliin? Tätähän on joskus spekuloitu, että vaikka lapset harvoin sairastuvat itse, he saattaisivat silti tartuttaa omia vanhempiaan ja muita vanhempia lähipiiriläisiään. Aiemmin koulujen lomakausi olisi katkaissut näitä "oireeton tartunta koulusta, jatkotartunta vanhemmille" -ketjuja. Tuossa keväällä taas rokotteet katkaisivat noita jatkotartuntoja.

No, jos näin olisi, niin sitä suuremmalla syyllä en olisi huolissani siitä, että koulujen avaaminen aloittaisi epidemiatilanteen suuren kiihtymisen, ellei delta vedä tätä täysin uusiksi. Tärkeimpänä siis tuo, että lapset sairastuttavat tosiaan vain harvoin, ja vanhemmat on rokotettu.

 

[Nagiri]

Luin uutisen missä oli USA:n koronatartunnoista, että 164 miljoonasta täysin rokotetusta, todettuja tartuntoja on 0,077 prosenttia ja kuolemia 0,001. Sairaalahoitoon joutui 0,004 prosenttia.

Toki varmasti moni jää testaamatta jos oireet ovat niin olemattomat.

 

[MPN]

Katselin tilastoja hieman, keväällä tehohoidossa 64 ihmistä samaan aikaan enimmillään (23.3.2021) ja "vain" osastohoidossa 259 (29.3.2021). Nyt luvu ton 7 ja 58. Tartuntojen määrä suhteellisen lähellä toisiin.

Mahtaako terveydenhuollon kantokyky olla taas uhattuna?

 

[Näkkäri]

Luin uutisen missä oli USA:n koronatartunnoista, että 164 miljoonasta täysin rokotetusta, todettuja tartuntoja on 0,077 prosenttia ja kuolemia 0,001. Sairaalahoitoon joutui 0,004 prosenttia.

Toki varmasti moni jää testaamatta jos oireet ovat niin olemattomat.

Joo. Oliko niin, että 2 rokotetta antaa jopa 80% suojan oireellista deltavarianttiakin vastaan eli käytännössä vain 20% tuplarokotetuista saisi oireita tartunnan jälkeen.

 

[Lätty-ylämummo]

Katselin tilastoja hieman, keväällä tehohoidossa 64 ihmistä samaan aikaan enimmillään (23.3.2021) ja "vain" osastohoidossa 259 (29.3.2021). Nyt luvu ton 7 ja 58. Tartuntojen määrä suhteellisen lähellä toisiin.

Mahtaako terveydenhuollon kantokyky olla taas uhattuna?

On se silloin, jos hoitohenkilökunta on sairaana, tai ei vain jaksa:

Koronapandemian toinen aalto näkyy HUSin henkilöstön uniongelmina ja psyykkisenä kuormittuneisuutena

Koronatartuntojen lisääntyessä Uudellamaalla myös HUSin henkilöstön uniongelmat ja psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyivät työtehtävistä riippumatta. Koronapotilaita hoitaneet ovat muita kuormittuneempia.

www.hus.fi

 

[Orvo Muusi]

On se silloin, jos hoitohenkilökunta on sairaana, tai ei vain jaksa:

Koronapandemian toinen aalto näkyy HUSin henkilöstön uniongelmina ja psyykkisenä kuormittuneisuutena

Koronatartuntojen lisääntyessä Uudellamaalla myös HUSin henkilöstön uniongelmat ja psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyivät työtehtävistä riippumatta. Koronapotilaita hoitaneet ovat muita kuormittuneempia.

www.hus.fi

Tähän ongelmaan pitää sitten keksiä joku muu ratkaisu kuin rajoitukset.

 

[Sistis]

Katselin tilastoja hieman, keväällä tehohoidossa 64 ihmistä samaan aikaan enimmillään (23.3.2021) ja "vain" osastohoidossa 259 (29.3.2021). Nyt luvu ton 7 ja 58. Tartuntojen määrä suhteellisen lähellä toisiin.

Mahtaako terveydenhuollon kantokyky olla taas uhattuna?

Aiemmin nuo sairaalaluvut ovat varsin hyvin reagoineet ilmaantuvuusluvun muutoksiin viikon viiveellä. Katsoin kaksi ajankohtaa, jossa ilmaantuvuusluku on ollut suunnilleen sama kuin nyt viikko sitten. Nuo olivat 27.11. ja 31.1. Eli nykyisiä tartuntamääriä vastaavat ajankohdat ja sairaalaluvut ovat olleet:

- 4.12.2020: 141 sairaalassa, 21 teholla (nykytilanne näihin verrattuna: -58.8% ja -66.7%)
- 7.2.2021: 124 sairaalassa, 17 teholla (nykytilanne näihin verrattuna: -47.6% ja -58.8%)

Kovasti ovat prosentit tulleet alas. Lisäksi muistelen, että tuossa tammi- ja helmikuun vaihteessa oli myös tilanne, jossa aika iso osa tartunnoista oli nuorilla. Tämä näkyi silloin siinä, että sairaalaprosentti oli tyypilliseen tuon ajankohdan lukemaan nähden varsin pieni.

Joulukuun alussa käytettiin vielä vanhaa tilastointitapaa, jolloin vuodeosastoilla olleita potilaita ei kirjattu samalla tavalla kuin nykyään, joten pudotus saattoi olla jopa isompi.

 

[Oadie]

Karanteeni altistuneiden osalta lyhenee Yle:n uutisen perusteella 10:een päivään ja negatiivisella testillä 6:een päivään. Tämä ainakin osaltaan auttaa murehdittuun mahdolliseen työvoimapulaan, kun ei tarvi 14:sta päivää olla pois. Otetaanko tässä askelta kohti koronan kanssa elämiseen yhteiskunnassa?