Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

[Myyrä]

THL väläyttää karanteenin lyhentämistä, koska 14 vuorokautta on niin pitkä aika, että ihmiset alkavat sen pelossa tarkoituksella vältellä jäljittäjien yhteydenottoja.

Artikkelista selviää myös, että suurin osa pelkkää karanteenia enemmän kuin tartuntaa.

Moni pelkää karanteenin joutumista enemmän kuin koronatartuntaa: THL vilauttaa karanteenin lyhentämistä: "Onhan se 14 päivää pitkä aika"

Koronalle altistunut välttyy karanteenilta, mikäli on saanut kaksi rokotusta tai sairastanut koronan. Lopullisen päätöksen asiasta tekee tartuntatautilääkäri. Karanteenin pelko vaikeuttaa myös jäjittämistä, kun ihmiset eivät vastaa puheluihin.

yle.fi

Saattaahan se olla, että käytäntö muuttuu ja karanteeni onkin jatkossa 13 vuorokautta. ;)

Luettuani uutisen eniten huvitti tuo Jyri J taskila, joka lähinnä toivoo sitä, että tuplarokotetutkin pitäisi laittaa karanteeniin.

Vaikka karanteeni lyhenisi 10 päivään, niin se on edelleen todella pitkä aika olla kotona turhan takia. Mutta ymmärrän kyllä, että suurimmassa osassa tapauksista karanteeni on järkevä. Kunhan sitä ei määrätä joskus viikon kuluttua altistumisesta, kuten

Ja itse kuulun tuohon ryhmään todellakin. Toki mieluummin en ottaisi kumpaakaan, mutta kerran rokotettuna olisin Pietarin matkalta paljon mieluummin ottanut tartunnan kuin karanteenin. Olisin ollut kaikella todennäköisyydellä vähemmän aikaa pois pelistä mitättömin oirein. Ja sairastettuani todistetusti taudin, mitään tulevaisuuden karanteenipelkoa ei enää olisi ollut.

 

[Metukka]

Ykkösprioriteetti on suojella ihmishenkiä ja terveyttä, olivat kyseessä olevat henkilöt sitten tehneet mitä päätöksiä hvyänsä.

Ykkösprioriteetti pitäisi olla elää elämää siitä vapaasti nauttien. Maailmassa on monia paljon vaarallisimpia asioita kuin korona joiden olemassaolo on hyväksytty osana elämää ja siihen liittyvää riskiä eikä ihmisten elämää rajoiteta tarpeettomasti. Ei riskitöntä elämää olekaan ellet sitten linnoittaudu kellariin. Hoitokodeissakin vanhukset tuppaavat yleensä ennemmin tai myöhemmin kuolemaan johonkin sairauteen.

Ps. Muutama Turussa asuva läheisesti tuntemani iältään vähän reilu parikymppinen henkilö saivat ekat rokotteet jo about kuukausi sitten.

 

[Walrus21]

Ykkösprioriteetti pitäisi olla elää elämää siitä vapaasti nauttien. Maailmassa on monia paljon vaarallisimpia asioita kuin korona joiden olemassaolo on hyväksytty osana elämää ja siihen liittyvää riskiä eikä ihmisten elämää rajoiteta tarpeettomasti. Ei riskitöntä elämää olekaan ellet sitten linnoittaudu kellariin. Hoitokodeissakin vanhukset tuppaavat yleensä ennemmin tai myöhemmin kuolemaan johonkin sairauteen.

Ei tässä kukaan ole kellariin linnoittautumassa. Täydellisen vapauden ja totalitarismin välissä on aika monta välimuotoa, joita tässä on nyt pari vuotta testailtu.

Yleensä sellaiset asiat, joita pystytään ennustamaan ja kontrolloimaan, voidaan hyväksyä. Hyvänä esimerkkinä influenssa. Koronakin luultavasti soljahtaa samaan lokeroon, kunhan rokotekattavuus on riittävä ja kaikki jälkioireet sun muut hyvin tiedossa.

Ps. Muutama Turussa asuva läheisesti tuntemani iältään vähän reilu parikymppinen henkilö saivat ekat rokotteet jo about kuukausi sitten.

Onnittelut heille. Puutuin vain siihen, että kaikki halukkaat eivät ole saaneet.

 

[Sistis]

Ps. Muutama Turussa asuva läheisesti tuntemani iältään vähän reilu parikymppinen henkilö saivat ekat rokotteet jo about kuukausi sitten.

Turussa tuo menee ilmeisesti todella oudosti. Minäkin tiedän tapauksia, jotka saivat siellä hyvinkin aikaisessa vaiheessa rokotteensa suhteessa valtakunnan keskiarvoon. Sitten vastaavasti tiedän myös tapauksia, joilla on ollut ihmeellistä sählinkiä tuon oman vuoronsa kanssa. Sellaisen käsityksen olen saanut, että vaikeuksia tulee etenkin silloin, jos rokotetulle ilmeisesti arvottu vuoro ei sovi. Uuden ajan saaminen on sitten ollut monen mutkan takana.

Mutta tämä vain kuultuna tietona tai "tietona". Omakohtaista kokemusta ei ole Turun järjestelyjen toimivuudesta, kun asun toisessa maakunnassa.

 

[Punainen Vaara]

Moni pelkää karanteenin joutumista enemmän kuin koronatartuntaa: THL vilauttaa karanteenin lyhentämistä: "Onhan se 14 päivää pitkä aika"

Koronalle altistunut välttyy karanteenilta, mikäli on saanut kaksi rokotusta tai sairastanut koronan. Lopullisen päätöksen asiasta tekee tartuntatautilääkäri. Karanteenin pelko vaikeuttaa myös jäjittämistä, kun ihmiset eivät vastaa puheluihin.

yle.fi

Saattaahan se olla, että käytäntö muuttuu ja karanteeni onkin jatkossa 13 vuorokautta. ;)

Kaikkien aikojen syyllisten eli huuhkajien peleissä kävijöiden omassa tautiseurannasta itselleni pisti silmään, että usealla taudin saaneella korona todettiin vasta yli 10 päivää altistumisesta. Onko tämä Delta muuttanut itämisaikaa ja, jos on niin kuinka paljon?

 

[heketsu88]

Kaikkien aikojen syyllisten eli huuhkajien peleissä kävijöiden omassa tautiseurannasta itselleni pisti silmään, että usealla taudin saaneella korona todettiin vasta yli 10 päivää altistumisesta. Onko tämä Delta muuttanut itämisaikaa ja, jos on niin kuinka paljon?

THL:n sivuilla lukee näin: "Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää, yleisimmin oireet ilmaantuvat noin 4–5 päivää tartunnasta."

Lähde: Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset - THL (Kohta "Mikä on COVID-19-taudin itämisaika?"

 

[Sistis]

Luettuani uutisen eniten huvitti tuo Jyri J taskila, joka lähinnä toivoo sitä, että tuplarokotetutkin pitäisi laittaa karanteeniin.

Ilmeisesti hän viittasi tapauksiin, jossa tuplarokotettu todistetusti sairastuu? Silloin karanteeni on minusta ihan perusteltu, ainakin oireiden ajaksi. Tai eristyksestäkö tuossa jo puhutaan...

Itse tiedän tapauksen, jossa kertaalleen rokotettu henkilö on nyt karanteenissa. Syynä se, että hän oli altistunut kahteen kertaan rokotetulle henkilölle, jolla todettiin sittemmin tartunta. Sitä en taas tiedä, että miten tämä rokotettu oli saanut tartuntansa selville, kun ymmärtääkseni kahteen kertaan rokotettuja ei oletusarvoisesti edelleenkään testata. Olisiko altistunut ja saanut sitten oireita?

Itse olen pohtinut sitä, että olisiko kaikkein parasta saada tuo tartunta noin kuukausi toisen rokotteen jälkeen? Tai omassa tapauksessani kaksi, koska marraskuu on paska kuukausi muutenkin... Tauti on kaikella todennäköisyydellä hyvin lievä, ja samalla saisi delta-varianttia kohtaan vastustuskyvyn pitkäksi aikaa... ja karanteenia ei tarvitsisi pitkään aikaan enää pelätä...

 

[Sistis]

Kaikkien aikojen syyllisten eli huuhkajien peleissä kävijöiden omassa tautiseurannasta itselleni pisti silmään, että usealla taudin saaneella korona todettiin vasta yli 10 päivää altistumisesta. Onko tämä Delta muuttanut itämisaikaa ja, jos on niin kuinka paljon?

Ymmärtääkseni konsensus on ollut, että se on lyhentänyt sitä. Kokkolan kevätryppään yhteydessä puhuttiin nimenomaan siitä, että oireet alkoivat paljon aiempaa aikaisemmin.

Vaan mitenhän lienee rokotetuilla? Voisiko heillä tuo aika altistumisesta oireisiin olla pidempi? Useinhan aiemmin puhuttiin niin, että oireet alkavat yleensä 3-5 päivää altistumisesta ja saavuttavat huippunsa 5-7 päivän kuluttua. Olisiko rokotetuilla niin, että oireet tulevat esiin vasta silloin kun tauti on lähempänä huippuaan (eli käsittääkseni virusmäärä kehossa on tuolloin korkeimmillaan)?

 

[Myyrä]

Ilmeisesti hän viittasi tapauksiin, jossa tuplarokotettu todistetusti sairastuu? Silloin karanteeni on minusta ihan perusteltu, ainakin oireiden ajaksi. Tai eristyksestäkö tuossa jo puhutaan...

Silloinhan ollaan eristyksissä. Ei kaiketi siihen vaikuta, onko saanut 0, 3 tai 5 rokotetta?

Vähän tuo Jyrin lausunto tuossa oli epäselvä, mutta tulkitsin että haluisi tuplarokotetutkin tähän altistuskaranteenirangaistukseen.Tätä tulkintaa tukee ainakin se, että tuossa puhuttiin arantweniohjeistuksista, ja sitten se, että tuomiopäivän pasuuna Esa Rintala (joka tosin viime aikoina on ollut välillä oudosti myös järjissään töissä) toteaa näin

– Kyllähän tämä käytäntö on tähdännyt siihen, että kaksi rokotusta suojaa tartunnalta. Meidän käytännöiltä putoaisi pohja pois, jos päätettäisiin, että aina joutuu karanteeniin, vaikka olisi rokotettukin.

Vaan mitenhän lienee rokotetuilla? Voisiko heillä tuo aika altistumisesta oireisiin olla pidempi? Useinhan aiemmin puhuttiin niin, että oireet alkavat yleensä 3-5 päivää altistumisesta ja saavuttavat huippunsa 5-7 päivän kuluttua. Olisiko rokotetuilla niin, että oireet tulevat esiin vasta silloin kun tauti on lähempänä huippuaan (eli käsittääkseni virusmäärä kehossa on tuolloin korkeimmillaan)?

Eikö tämä olisi aika looginen hypoteesi?

 

[Sistis]

Silloinhan ollaan eristyksissä. Ei kaiketi siihen vaikuta, onko saanut 0, 3 tai 5 rokotetta?

Vähän tuo Jyrin lausunto tuossa oli epäselvä, mutta tulkitsin että haluisi tuplarokotetutkin tähän altistuskaranteenirangaistukseen.Tätä tulkintaa tukee ainakin se, että tuossa puhuttiin arantweniohjeistuksista, ja sitten se, että tuomiopäivän pasuuna Esa Rintala (joka tosin viime aikoina on ollut välillä oudosti myös järjissään töissä) toteaa näin

– Kyllähän tämä käytäntö on tähdännyt siihen, että kaksi rokotusta suojaa tartunnalta. Meidän käytännöiltä putoaisi pohja pois, jos päätettäisiin, että aina joutuu karanteeniin, vaikka olisi rokotettukin.

Minä taas tulkitsen tuon Rintalan lauseen juuri päinvastoin. Hän nimenomaan ei näe järkeväksi sitä, että kahteen kertaan rokotettuja määrättäisiin automaattisesti altistumisen jälkeen karanteeniin.

 

[rinne]

Ykkösprioriteetti on suojella ihmishenkiä ja terveyttä, olivat kyseessä olevat henkilöt sitten tehneet mitä päätöksiä hvyänsä.

Sen jälkeen tulee sitten näitä taloudellisia ja sosiaalisia intressejä.

Miksi yrittää väkisin tehdä tällainen yliyksinkertaistus? Ei se toimi, kun muuttujia on niin paljon. Korona on niistä muuttujista yksi, kieltämättä suuri sellainen. Mutta ei päätöksiä voi silti tehdä vain koska korona, ei vaikka terveys olisi ykkösprioriteetti. Eivät taloudelliset tai sosiaaliset intressit ole irti ihmisten terveydestä, ne vaikuttavat aivan suoraan ihmisten henkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen. Taloudellinen epävarmuus aiheuttaa huolta, mielenterveydellisiä haasteita. Sosiaalisten rakenteiden rampauttaminen heijastelee mielenterveyden haasteina (vrt. opiskelijoiden uupuminen esimerkiksi).

Ulkopuolelta on helppo huudella, kuinka tunti tai pari ravintoloiden aukioloajoissa ei tunnu missään. Ei se varmasti kuluttajille tunnukaan. Mutta se aivan varmasti tuntuu niille työntekijöille, jotka eivät pääse normaaleille palkoille, koska työtunteja ei ole. Se tuntuu niille yrittäjille, jotka joutuvat koko ajan jotain uutta keksimään pitääkseen yrityksensä pinnalla ja työntekijänsä palkan syrjässä kiinni. Karua on, että mitään mahdollisuutta ennakointiin ei yrittäjillä ole vieläkään. Rajoituspäätökset pusketaan läpi päivän tai parin varoajoin. Jos tuo jatkuva soutamisen ja huopaamisen aiheuttama epävarmuus ei näy työntekijöiden ja yrittäjien henkisessä hyvinvoinnissa, niin aika yllättynyt olen. Taloudellinen vakaus on kuitenkin tärkeä peruskivi ihmisten elämässä, sen järkkyminen heijastelee heti henkiseen hyvinvointiin. Sama koskee sosiaalisia suhteita, jonka voi todeta esim opiskelijapiirejä kuuntelemalla.

Elämä jatkuu, vaikka koronatartuntoja tullee jatkossakin. Joku suhteellisuudentaju pitää rajoituksissa olla mukana. Ei ihmisten elämää voida rajata varmuuden vuoksi. Joku validi syy pitää olla. 0 koronatartuntaa ei voi olla se tavoitetila, koska suhteellisen kevyilläkin rajoituksilla aiheutetaan jatkuvasti ongelmia toisaalla. Sairaanhoidon kapasiteetin riittävyyden turvaaminen oli hyvä perustelu, mutta se on näemmä unohdettu jo kauan sitten....

 

[Myyrä]

Minä taas tulkitsen tuon Rintalan lauseen juuri päinvastoin. Hän nimenomaan ei näe järkeväksi sitä, että kahteen kertaan rokotettuja määrättäisiin automaattisesti altistumisen jälkeen karanteeniin.

Noin minäkin sen tulkitsen, ei kai sitä muulla tavoin voikaan tulkita. Mutta siis sen perusteella tulkitsen, että Jyri puhui myös samasta asiasta, mutta oli eri mieltä.

 

[Sistis]

Joku validi syy pitää olla. 0 koronatartuntaa ei voi olla se tavoitetila, koska suhteellisen kevyilläkin rajoituksilla aiheutetaan jatkuvasti ongelmia toisaalla. Sairaanhoidon kapasiteetin riittävyyden turvaaminen oli hyvä perustelu, mutta se on näemmä unohdettu jo kauan sitten....

Nolla tartuntaa ei ole realismia, eikä se siksi ole ollut tavoitetila missään virallisissa puheissa.

Sairaalahoidon kapasiteetin turvaaminen on varmasti edelleen mielessä, ja onneksi asiantuntijat ovat jo jonkin aikaa olleet sitä mieltä, että siinä on onnistuttu, ja rajoituksia ei oikein voi perustella enää pelkillä tartuntamäärillä. Ymmärtääkseni syitä sille, miksi rajoituksilla vielä spekuloidaan, ja niitä vielä pannaan täytäntöön, on kaksi:

1. On vielä pelko, että tartunnat leviävät myös vanhemmissa ikäluokissa. Nyt painopiste 20-30 -vuotiaat, mutta 40-60 -vuotiaiden keskuudessakin tartunnat ovat nousussa. Kai joku skenaario vielä viittaa siihen, että tartunnat voisivat nousta vielä sen verran, että sairaaloihin virtaisi liikaa potilaita, mikä hidastaisi muun hoitojonon purkamista.

2. Koetaan, että päästään kokonaisuuden kannalta parempaan lopputulokseen, jos mahdollisimman kevyillä rajoituksilla saadaan pysäytettyä tartuntojen kasvu tai jopa painettua ne laskuun. Rokotteet kuitenkin painavat tartunnat selvään laskuun 1-3 kuukauden aikana, todennäköisimmin syyskuussa. Mitä pidemmälle tämä kasvu jatkuu, sitä kauemmin menee myös laskussa.

 

[Walrus21]

Miksi yrittää väkisin tehdä tällainen yliyksinkertaistus? Ei se toimi, kun muuttujia on niin paljon. Korona on niistä muuttujista yksi, kieltämättä suuri sellainen. Mutta ei päätöksiä voi silti tehdä vain koska korona, ei vaikka terveys olisi ykkösprioriteetti. Eivät taloudelliset tai sosiaaliset intressit ole irti ihmisten terveydestä, ne vaikuttavat aivan suoraan ihmisten henkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen. Taloudellinen epävarmuus aiheuttaa huolta, mielenterveydellisiä haasteita. Sosiaalisten rakenteiden rampauttaminen heijastelee mielenterveyden haasteina (vrt. opiskelijoiden uupuminen esimerkiksi).

Totta kai näiden välillä on tasapainottelua. Käytännössä se näkyy siinä, että tälläkin hetkellä sallitaan mm. futisotteluita ja festivaaleja.

Ulkopuolelta on helppo huudella, kuinka tunti tai pari ravintoloiden aukioloajoissa ei tunnu missään. Ei se varmasti kuluttajille tunnukaan. Mutta se aivan varmasti tuntuu niille työntekijöille, jotka eivät pääse normaaleille palkoille, koska työtunteja ei ole.

Ei minulla ole tähän muuta ratkaisua kuin sosiaaliturva ja hakeutuminen muihin töihin, kunnes tilanne tasoittuu. Tokikaan ei kaikilla mahdollista (esim. yrittäjät).

Jos tuo jatkuva soutamisen ja huopaamisen aiheuttama epävarmuus ei näy työntekijöiden ja yrittäjien henkisessä hyvinvoinnissa, niin aika yllättynyt olen. Taloudellinen vakaus on kuitenkin tärkeä peruskivi ihmisten elämässä, sen järkkyminen heijastelee heti henkiseen hyvinvointiin. Sama koskee sosiaalisia suhteita, jonka voi todeta esim opiskelijapiirejä kuuntelemalla.

Varmasti jollain tasolla tuntuu. Ei se silti tarkoita, että edessä olisi kansallinen katastrofi tai että kaikista korona-toimista luopuminen olisi parempi vaihtoehto.

Elämä jatkuu, vaikka koronatartuntoja tullee jatkossakin. Joku suhteellisuudentaju pitää rajoituksissa olla mukana. Ei ihmisten elämää voida rajata varmuuden vuoksi. Joku validi syy pitää olla. 0 koronatartuntaa ei voi olla se tavoitetila, koska suhteellisen kevyilläkin rajoituksilla aiheutetaan jatkuvasti ongelmia toisaalla. Sairaanhoidon kapasiteetin riittävyyden turvaaminen oli hyvä perustelu, mutta se on näemmä unohdettu jo kauan sitten....

Missä on esitetty tällainen nollan tartunnan tavoite?

Tuskin missään. Koko kesä on vedetty ihan minimirajoitteilla. Syksystä voi olla että pari kuukautta menee vielä hissukseen, mutta lokakuuhun mennessä rokotekattavuus paranee, ja sitten niistäkin luovuttaneen.

Kapasiteetin riittävyys oli aiemmin se primääri syy, mutta on niitä muitakin syitä. Esim. long covid, joka näköjään iskee myös nuoriin ja josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, jotta voitaisiin ottaa löysin rantein.

 

[Sistis]

Eikö tämä olisi aika looginen hypoteesi?

Hypoteesina se on ainakin maallikon logiikan mukainen. Mutta mielenkiintoista olisi tietää, että onko tiede tästä mitään mieltä. Pelkkä logiikka on ennenkin pettänyt koronan kanssa. Juuri nyt tutkijoita ihmetyttää ympäri maailman se, miksi Intian epidemia hiipui yhtäkkiä, ja miksi Britanniassa käyrät sojottavat alamäkeen. Tai näin kerrottiin uutisessa, jonka luin tänään.

 

[Via Dolorosa]

Over and out.

Linkki: https://twitter.com/JP_Latti/status/1421421313198071809?s=19

 

[Janne kulmilta]

Kapasiteetin riittävyys oli aiemmin se primääri syy, mutta on niitä muitakin syitä. Esim. long covid, joka näköjään iskee myös nuoriin ja josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, jotta voitaisiin ottaa löysin rantein.

Ok. Jatketaan tätä vuoteen 2030 niin voidaan olla varmoja. Taikaseinästä rahaa siihen saakka tarvitseville.

 

[YamahaGPR]

Saattaahan se olla, että käytäntö muuttuu ja karanteeni onkin jatkossa 13 vuorokautta. ;)

14 vrk tai jatkossa kaksi viikkoa.

 

[TrafficIsland]

Rokotteet kuitenkin painavat tartunnat selvään laskuun 1-3 kuukauden aikana, todennäköisimmin syyskuussa. Mitä pidemmälle tämä kasvu jatkuu, sitä kauemmin menee myös laskussa.

Onko tämä vain maallikkovirologi Sistiksen arvio, vai onko tälle jotain asiantuntija-arviota tueksi?

Jos oletetaan, että nykyiseen testauskäytäntöön ei tehdä muutoksia ja rajoitukset pysyvät nykyisellään (eli käytännössä vain ravintoloiden aukioloaikaa rajataan), niin minun on kyllä hieman vaikea nähdä, että rokotteet toisivat syyskuussa tai edes lokakuussa mitään käännettä. Rokotteita annetaan tasaiseen tahtiin, mutta miksi niiden antama apu näkyisi juuri syksyllä? Tuolloin vaakakupin toisessa päässä painaa kuitenkin vahvasti se, että koulut, lastentarhat ja korkeakoulut alkavat pyöriä normaalisti, ainakin tätä varmaankin lähdetään yrittämään. Ja alaikäisiä ei millään muotoa ole kattavasti rokotettu. Se taas tuo tartuntamääriin oman ulottuvuutensa, jota nyt ei ole lainkaan. Toisaalta ihmiset alkavat siirtyä terasseilta ja ulkoilmakokoontumisista sisätiloihin tapaamaan toisiaan, eikä sekään kai lähtökohtaisesti hyvä asia ole viruksen leviämisen kannalta. Pahoin pelkään, että syksyllä tullaan haikailemaan nykyisten 600-800 tartuntamäärien perään. Tai vaihtoehtoisessa (=huonommassa) skenaariossa tuolloin on taas isketty rajoituksia päälle ravintoloihin, aikuisten harrastuksiin tai jopa kouluihin.

 

[Juhaht]

Voisko vaan unohtaa jo ne tartunnat? Mitä niiden seuraaminen palvelee?

 

[Flonaldo]

Itse olen aika vahvasti @TrafficIsland linjoilla. Jokainen prosentti rokotesuojaa toki vähentää tartunnalle alttiiden populaatiota. Mutta sitä altista jengiä tulee olemaan koko talven yli todella, todella paljon.

Nyt ihmiset ovat tosiaan lomilla, koulut ja opistot kiinni, sisäharrastukset tauolla. Ollaan paljon ulkoilmassa, ja ainakin osalla myös kontaktien määrät rajoittuvat pienempään joukkoon ihmisiä. Yksi mielenkiintoinen kysymys on mitä tapahtuu etätöiden suhteen syksyllä. Nyt isoja joukkoja on ollut lähes eksklusiivisesti etänä ja luulen tässä pikkuhiljaa tapahtuvan muutosta.

Mahdoton mallinnettava muuttuja on sitten suomalaisten kollektiivinen käyttäytyminen. Saavatko isot tartuntaluvut jengin jäämään isoissa määrin kotiin ja sitä kautta itsestään alkavat laskea niitä lukuja? Vai missä vaiheessa se käytös alkaa palautua normaaliksi? Tähän vaikuttaa tietysti mitä hallitus nyt lopulta päättää uudeksi linjakseen.

En näe tässä tapahtuvan kuin korkeintaan jotain pientä tasaantumista - kunnes sitten nuo kaikki toiseen suuntaan vaakakupissa painavat tekijät kääntävät ne tartuntaluvut jälleen kasvuun, vaikka rokoteaste kasvaakin.

 

[Adonis]

Voisko vaan unohtaa jo ne tartunnat? Mitä niiden seuraaminen palvelee?

Niin ja kuinka kauan niitä pitää julkaista, hamaan tappiin asti? Itse ihmettelen sitä, miksi niitä pitää julkaista joka vitun päivä. Kaikki jo tiedetään koronan olemassaolo ja kuinka siltä suojaudutaan/vähennetään riskiä saada tartunta. Ymmärrän, että ammattihenkilöstön ja asioista päättävien pitää olla selvillä tartuntaluvuista, mutta ei tavallinen sukankuluttaja tee noilla luvuilla yhtään mitään. Vai käyttäytyykö teistä joku eri tavalla silloin, jos päivän luku on 100 vs 700?

 

[Sistis]

Onko tämä vain maallikkovirologi Sistiksen arvio, vai onko tälle jotain asiantuntija-arviota tueksi?

Jos oletetaan, että nykyiseen testauskäytäntöön ei tehdä muutoksia ja rajoitukset pysyvät nykyisellään (eli käytännössä vain ravintoloiden aukioloaikaa rajataan), niin minun on kyllä hieman vaikea nähdä, että rokotteet toisivat syyskuussa tai edes lokakuussa mitään käännettä. Rokotteita annetaan tasaiseen tahtiin, mutta miksi niiden antama apu näkyisi juuri syksyllä? Tuolloin vaakakupin toisessa päässä painaa kuitenkin vahvasti se, että koulut, lastentarhat ja korkeakoulut alkavat pyöriä normaalisti, ainakin tätä varmaankin lähdetään yrittämään. Ja alaikäisiä ei millään muotoa ole kattavasti rokotettu.

En tiedä asiantuntijoista, mutta heidän viime keväänä käyttämänsä malli taisi katsoa vain nykyistä kasvuvauhtia ja olettaa sen jatkuvan sellaisenaan. Muistaakseni 11 000 tartuntaa vuorokaudessa oli joku ennustus.

No, kyllä uutisissa on puhuttu tuosta syys- ja lokakuusta. Mutta myönnettäköön, että eipä se kai ole suuremmin liittynyt tartuntojen määrään, vaan siihen, miten rajoituksia voidaan purkaa.

Perusteluni sille, miksi uskon tilanteen paranevan syksyllä, on matematiikka.

Jos oletetaan, että vastustuskyky rokotteista kehittyy noin kahdessa viikossa (17.7. ykköspiikkien osuus n. 65% ja kakkospiikkien n. 28%), ja yhden rokotteen suoja oireellista tartuntaa vastaan on 35% ja kahden 79% (THL:n pari viikkoa sitten kertomat), niin nyt rokotesuoja olisi suunnilleen seuraavaa: 0.35*(0.65-0.28) + 0.79*0.28 = 0.35. Eli tässä vaiheessa rokotteet estävät laskennallisesti noin 35% tartunnoista.

Kahdessa kuukaudessa tapahtuu selkeä muutos. Tällä nykyisellä rokorusvauhdilla laskeskelin, että syyskuun puolivälissä (15.9.) meillä olisi rokotettu 74% kertaalleen ja 59% kahdesti. Syyskuun lopussa rokotteet estäisivät laskennallisesti jo 0.35*(0.74-0.59) + 0.79*0.59 = 0.52, eli 52% tartunnoista.

Tällä hetkellä kasvuvauhdin perusteella R-luku on noin 1.2-1.3. Syyskuun lopussa se olisi laskennallisesti (35/52) * 1.2...1.3 = 0.81...0.88, mikä merkitsee jo varsin voimakasta hiipumista.

Toki tuo, mitä mainitset, on varmasti totta. Ja on vaikea tietää, miten nuo vaikuttavat itsessään kasvuvauhtiin. Keskeisintä tulee olemaan se, että miten rokotteet etenevät niissä ikäluokissa, jossa tauti jyllää tällä hetkellä, ja niissä arvioisin, että tuo vaikutus tartuntalukuun on vielä tuota suurempi.

Mutta on toki mahdollista, että joku "musta joutsen" saapuu, ja vaikuttaa tartuntalukua nostavasti, ja estää tuon skenaarion toteutumisen. Aika näyttää.

Mainitaan loppuun, että sanoin keväällä laskun alkaessa, että tauti hiipuu meillä heinäkuun aikana hyvin vähiin rokotusasteen kasvaessa. No, kuten huomataan, niin varsin pieleen meni maallikkovirologin pätevyydelläkin.

 

[douppi]

...Rokotteita annetaan tasaiseen tahtiin, mutta miksi niiden antama apu näkyisi juuri syksyllä?

Tähän doupatulta virologilta helppo vastaus:
Siksi koska syksyllä enemmän liikkuvammat ihmiset (työikäiset) ovat saaneet 2.rokotteen, joka monen tutkimuksen mukaan nostaa suojan vakavampaa tautimuotoa vastaan n.35%...85%:iin.

Ja koska nuoremmilla (kun jopa keski-ikäiset) ne oireet ovat vaan yksinkertaisesti niin paljon lievempiä, niin sairaalamäärien pysyessä pienehkönä, voi syksy olla se juttu. Tottakai koko ajan sanottu että sittekun ja sittekun, mutta rokotukset on olleet vasta nyt, siis toiset, niin vaikea sitä edistystä on tapahtua ennen noita. Sen laumasuojan ilman rokotteita nyt voi kyllä mun mielestä tunkea jonnekin, missä on vähemmän valoa.

 

[Hexa]

Jos oletetaan, että nykyiseen testauskäytäntöön ei tehdä muutoksia ja rajoitukset pysyvät nykyisellään (eli käytännössä vain ravintoloiden aukioloaikaa rajataan), niin minun on kyllä hieman vaikea nähdä, että rokotteet toisivat syyskuussa tai edes lokakuussa mitään käännettä. Rokotteita annetaan tasaiseen tahtiin, mutta miksi niiden antama apu näkyisi juuri syksyllä? Tuolloin vaakakupin toisessa päässä painaa kuitenkin vahvasti se, että koulut, lastentarhat ja korkeakoulut alkavat pyöriä normaalisti, ainakin tätä varmaankin lähdetään yrittämään. Ja alaikäisiä ei millään muotoa ole kattavasti rokotettu. Se taas tuo tartuntamääriin oman ulottuvuutensa, jota nyt ei ole lainkaan. Toisaalta ihmiset alkavat siirtyä terasseilta ja ulkoilmakokoontumisista sisätiloihin tapaamaan toisiaan, eikä sekään kai lähtökohtaisesti hyvä asia ole viruksen leviämisen kannalta. Pahoin pelkään, että syksyllä tullaan haikailemaan nykyisten 600-800 tartuntamäärien perään. Tai vaihtoehtoisessa (=huonommassa) skenaariossa tuolloin on taas isketty rajoituksia päälle ravintoloihin, aikuisten harrastuksiin tai jopa kouluihin.

Syyskuu ja lokakuu tulevat kyllä liian pian. En myöskään usko, että tartunnnat siihen mennessä tulevat merkittävästi laskemaan nykyisestä määrästä, koska kehään tulee muita muuttujia koulujen jälleen alkaessa. Silloin tartunnat tulevat siirtymään enemmän nuoriin ja alaikäisiin, koska heitä ei ole vielä kattavasti rokotettu. Edelleen on myös vahvistamatta STM:n taholta milloin 12-15 vuotiaiden rokotukset alkavat. Jos tartuntoja tulee olemaan huomattavasti opiskelijoiden ja koululaisten parissa, niin on helppo kuvitella jälleen tulevan lisärajoituksia oppilaitoksiin, kuten siirtyminen etäopetukseen.

Tietysti toivoisi, että tämä skenario ei toteutuisi, vaan tartuntojen määrä kääntyisi nopeastikin laskuun nykyisillä toimenpiteillä ja rokotuskatttavuuden lisääntymisellä. Kyse on hienoisesta tasapainottelusta rokotettujen ja rokottamattomien kesken. Vaikka tartuntojen määrän ei pitäisikään enää olla sinällään itseisarvo, niin niin kauan kuin se sitoo terveydenhuollon henkilöstöä testaamiseen ja jäljittämiseen, niin se on pois muun hoidon resursseilta.