Mielenkiintoisia aikoja. Enenevissä määrin kritiikki rajoituksia kohtaan nousee. Sen havaitsee niin arjessa kuin päättäjienkin ulostuloja lukemalla. Suuri osa kansasta alkaa olla väsynyt rajoituksiin. Enää ei olla valmiita siihen, että kaikki on kielletty vain varmuuden vuoksi. Jotain konkreettisempaa pitäisi rajoitusten tueksi saada. Mielestäni näkökulma on varsin ymmärrettävä. Miksi vaikkapa Veikkausliigan peleihin ei voisi yleisöä ottaa? (Tästä onneksi on jo poikkeuksia havaittavissa Pohjamaalla) Ratina, Bolt ja mitä näitä on... Suomessa on Veikkausliigan yleisömääriin suhteutettuna varsin suuria stadioneja. Tarvittaessa toki voidaan yleisömäärää rajata, jotta turvavälit saataisiin taattua. Mutta olisiko sille kaikissa lajeissa, kaikissa kesän otteluissa edes tarvetta? Ei mielestäni. Suomessa on kesäisin aika paljon ulkoilmassa järjestettäviä urheilutapahtumia, joiden katsojamäärä jää rajalliseksi muutenkin. Sen potentiaalisen katsojamäärän rajaaminen johonkin kuuteen henkeen tuntuu järjettömältä, kun tapahtumapaikoille voisi satoja henkilöitä ottaa ja silti taata metrien turvavälit jokaiselle. Sama koskenee myös esim. osaa musiikkitapahtumista.
Samaan aikaan, kun rajoitukset ovat voimassa ja suuri osa kesän tapahtumista on jo peruttu, esim. Nelonen Media Live ehti viikolla jo kanavissaan viestimään, että festarikesä ei olisi täysin menetetty. Pyrkivät 11 festaria järjestämään vaihtelevin sovelluksin. Mukana varsin suuriakin festareita Himoksen Juhannuksesta lähtien jonkinlaisin rajauksin. Jotain Tammerfestiä sitten yrittävät jo normaalijärjestelyin... Heidän kannaltaan varmaan suotavaa olisi, että hallituksessa / Aveissa saadaan niitää linjauksia jatkosta nopeasti aikaan.
Silti ei vieläkään tunnu siltä, että kaikki olisivat yhteiskunnan aukeamisen takana, eivät kaikki kansastakaan. Voidaan puhua trolleista ja varmasti niitä keskustelupalstoilla näkyykin. Mutta ei se nähdäkseni vain trollausta ole. Osa ihmisistä tuntuu olevan ihan OK nykytilanteen kanssa, kun odotellaan tartujen tippuvan nolliin. Aidosti osa ihmisistä tuntuu edelleen lukevan otsikoita kuin piru raamattua. Ei huomioida mitään otsikoiden maalaamaa kuvaa enempää. Ei huomioida, että tilanne sairaaloissa on muuttunut. Ei huomioida, että rokotukset muuttavat tilannetta. Ei huomioida, että korona on todennäköisesti tullut jäädäkseen. Jotenkin tuntuu, että viimeisen reilun vuoden rummutus on jättänyt jälkensä alitajuntaan osalle ihmisistä. Tuomiopäivän pasuunoiden ääni on ollut kova. Nyt osa kansasta odottaa sitä 0-tartuntojen aikaa ennen paluuta normaaliin... Surullista sinänsä.
Mielenkiintoista on aikanaan nähdä, että miten ihmiset suhtautuvat rajoitusten jälkeiseen aikaan. Osa ihmisistä lähtee varmasti liikkeelle heti, kun urheilutapahtumat, kulttuuritarjonta ja vaikka keikat avautuvat. Osan varovaisempi suhtautuminen jatkunee. Eivät kaikki palanne tapahtumiin koronaa edeltävän ajan tapaan, eivät ainakaan heti. Rajoituksia tai ei. Mutta se mahdollisuus pitäisi nähdäkseni ihmisille jo tarjota. Vaikka sitten jossain määrin rajoitetuin yleisömäärin alkuun. Nykyiselle linjalle ei enää perusteita ole. Ei voida pitää yritysten toimintaa jumissa loputtomiin vain varmuuden vuoksi. Pelkät tartunnat tai altistumisten määrä ovat huonoja mittareita. Jos rokotusten avulla aletaan hiljalleen pääsemään tilanteeseen, jossa korona on influenssan tapainen, niin eikö suhtautumistakin pitäisi siihen suuntaan alkaa viilaamaan