Pitäisi tietää vielä vähän enemmän uusien potilaiden määristä, sairaalassaolevien potilaiden määrän käyttäytymisen pitäisi periaatteessa käyttäytyä laskussa ja nousussa eri tavoin riippuen sairaalajaksojen pituudesta, viime keväänä maalis-huhtikuussa vedettiin varmasti lyhyessä ajassa kovana piikkinä todella kovia tautimääriä vaikkei voida tietää mutta vaikkei sulku sinänsä ollutkaan tiukimmasta päästä ihmiset muuttivat käyttäytymistään rajusti.
Totta. Olisi helpointa tilastoida, jos kerrottaisiin, montako potilasta sairaalaan on kulloinkin otettu, ja kuinka paljon sieltä on päästy pois. Nythän tilastoista nähdään vain nettovaikutus.
Itse olen todennut, että nyt käytettävissä olevalla datalla on kuitenkin löydettävissä varsin hyvä korrelaatio, kun verrataan kahden viikon aikana sairastuneiden määrän kehitystä sairaalassa olijoiden vastaavaan. Ainoa ero on, että sairaalassa olijoiden määrä reagoi viikon viiveellä ensimmäiseen. Ensimmäinen luku antaa minusta kohtuullisen kuvan sairaiden määrästä. Ja kun sairaalaan joudutaan keskimäärin viikon sairastelun jälkeen, viikon viive käyrissä selittyy sillä.
ja tuolla skaalauksella tautimäärät putosivat myös todella nopeasti, eikä tuossa mitään erityisen suurta sairastaneiden massaa tulisi tuollakaan tavalla laskettuna. Mutta luvut nousevat kuitenkin loogisemmalle tasolle. Ja samalla löydetään selitys sille, miksi tilastollisesti virus vaikutti keväällä paljon vaarallisemmalta niille, ketkä sen sairastivat.
Helsinki löi ensin tilanteen siihen että kaikille joilla on jotain oireita tarjotaan testiä mutta toki vei aikaa että jengi lähti tähän mukaan. Muu Suomi seurasi perässä. Toisaalta koska Uusimaa oli epidemian keskus koko ajan, ehkä ylipäänsä vertailukelpoisinta dataa olisi vertailla uudenmaan tai HUSsin lukuja, muualla Suomessa ei voida sanoa viime keväänä oikeastaan olleen merkittävää epidemiaa.
Hyvä ystäväni työskentelee lääkärinä keskussairaalassa, ja on ollut koko epidemian ajan koronapotilaita hoitamassa. En mainitse sairaanhoitopiiriä, mutta sen voin mainita, että kyse ei ole HUS:sta. Olen hänen kanssaan keskustellut tästä testaamisesta, ja hän on myös todennut, että keväällä ja alkukesästä testattiin vain vakavimmat tapaukset, mutta tilanne parani asteittain kesän aikana. Hän ei toki ole absoluuttinen totuus, mutta kertomus on linjassa noiden tilastojen kanssa.
Ei tietenkään voida sanoa että joku tietty päivä teki kaikesta vertailukelpoista mutta ettei kesän kynnyksellä luvut olisi mitenkään vertailukelpoisia ja että silloin olisi jotenkin helvetisti ollut niitä mystisiä piilotartuntoja niin ei, ei ollut. Varmaan nykyään tai syksylläkin jengi meni pikkuflunssissa paremmin testeihin kuin tuolloin mutta toisaalta kuinka monta koronatapausta siinä nyt olisi muutenkaan tullut vastaan?
Epidemia oli kesän korvilla niin rajussa laskussa, ettei tuo skaalauskaan tuo mitään suurta massaa sairastuneita. Virallisesti viime toukokuussa tartuntoja tuli näemmä 1864, eli noin 60 vuorokaudessa. Tuolla skaalauksella sain niitä 4746, eli 153 vuorokaudessa. Tällä hetkellä niitä tulee noin 200 vuorokaudessa.
Viime vuonna virallisten tilastojen mukaan tuli noin 36000 sairastunutta. Tuolla skaalauksella taas noin 55000, ja ero selittyy suurilta osin maalis- ja huhtikuulla. Touko- ja kesäkuulla ero oli vielä jonkinlainen, mutta sen jälkeen hyvin merkityksetön.
Hoidon kehittyminen ei varmaan vähennä sairaaloihin saapuvien potilaiden määrää mutta lyhentää hoitojaksoja mikä sitten erityisesti jyrkässä laskussa näkyisi hyvin tilastossa. Lisäksi kun muistamme että syksyn aikanakin jossain kohti tuo 2,5% ei enää pitänyt paikkaansa johon sitten selitykseksi tarjottiin että nuoria testataan niin paljon niin olisiko keväällä myös käynyt niin että sairastaneissa oli enemmän keski-ikäistä, tai ylipäätään sanotaan vaikka 40+ jengiä joilla ne hiihtolomareissaamiset jne on tavallisempaa kuin köyhillä nuorilla ja kun muutenkin silloin vielä kaikenlaisia syntymäpäiviä ja naistenpäivänkonsertteja, missä vanhempi väki levitti tautia keskuudessaan harrastettiin enemmän niin jos myös jossain määrin kyse on että epidemian painopiste väestöpyramidissa oli erilainen? No, ei voi tietää.
Noissa sairaalaluvuissa tuli selkeää pudotusta ainakin joskus talvella, kun tehtiin muutama isompi massatestaus kouluissa. En muista, että tehtiinkö sellaisia syksyllä. Ainakin jossain kohdassa oli tilanteita, joissa vanhempia ihmisiä sairastui hetken ajan vähän enemmän, ja se näkyi hetkellisesti pienenä nousuna sairaalaluvuissa. En kuitenkaan usko tuon selittävän noita eroja, koska suhteellisesti nuo erot ovat niin suuret..
Mutta lähinnä mihinkään massiivisiin piilotartuntoihin silloin kun tautimäärät sinne aika alas painettiin en vaan jaksa uskoa, silloin tauti tukahdutettiin, nyt ei mutta eipä ole samanlaista tarvettakaan.
Ei niitä massiivisesti olekaan. Suhteellisesti kyllä, mutta kun sairastuneita on vähän, suuremmallakaan suhteellisella erolla absoluuttinen ero ei ole mitenkään suuri.
Minä jo pääsiäisviikolla angiinan saatuani kävin kurkkuani näyttämässä ja lääkäri sit kysy että haluunko myös koronatestin, ei hän usko että se on sitä mutta nyt me tarjotaan kaikille. Kyllä jo niinä viikkoina monet kaveritkin kävi koronatesteissä kaikenlaisista lenssuista, positiivisia ei tainnut sillon oikeen kukaan tuttu saada, syksyn aikana sitten kyllä kovin monetkin.
Näissä on varmasti eroja. Itse taas tiedän useammankin henkilön, joka maalis- ja huhtikuussa yritti testeihin, mutta vastaus oli, ettei testiä tehdä. Toukokuussahan tuo jo parani, mikä näkyikin tuon sairaalaan joutumisen "tilastollisen todennäköisyyden" putoamisena.
Koronakartta tökkii nyt meikäläisellä, mutta yritän jossain kohdassa katsoa, minkälaiset nuo positiivisten testien osuudet olivat tuolloin. Pitää katsoa myöhemmin. Veikkaan, että melko korkeat.
www.ess.fi
www.is.fi