Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

[Ann Arbor]

SJK:lle pisteet! Valitettavasti Helsingistä en kerkeä paikan päälle, mutta hengessä mukana 10/10.

 

[Sistis]

Tšekissä on tehty aivan huikea suoritus koronatoimissa. Maaliskuun alussa tartuntoja tuli viikkokeskiarvolla yli 12 000 vuorokaudessa. Nyt luku on enää reilu 800. Noin kahdessa ja puolessa kuukaudessa tartunnat ovat pudonneet lähes 95%. Suunnilleen yhtä nopea suoritus kuin Israelilta.

Ensimmäisen annoksen rokotteista on saanut Tšekissä ilmeisesti noin 32% ihmisistä, joten rokotusaste on pienempi kuin Suomessa, joten rokotteet eivät selitä kuin osan tartuntojen putoamisesta. Maassa on virallisten tilastojen mukaan noin 15% sairastanut koronan, ja todellisuudessa vielä paljon useampikin, joten noiden yhteisvaikutus varmasti selittää tästä ison osan.

edit: ilmaantuvuusluku on tuolla nyt samaa luokkaa kuin Suomessa huhtikuun alussa.

 

[jiihoo]

https://pbs.twimg.com/media/E1IB78GX0AITS0C?format=jpg&name=large

Maski näyttää juuri niin toimivalta vehkeeltä kuin tässä on pitkään puhuttu.

Sen siitä saa, kun lähdetään ilman mitään tieteellistä näyttöä tekemään päätöksiä pienen joukon huutaessa. Suomessahan tämän asian aluksi todettiin olevan juuri näin, mutta sitten päättäjien pää ei enää kestänyt ulkopuolelta tulevaa huutoa.

Ja ennen kuin joku aloittaa; yksilötason laboratoriotutkimus ei ole väestötason käyttötutkimus.

Tämä asia ja tämä viesti pulpahti tänään mieleen, kun aurinkoisen beach volley -päivän päätteeksi ajelin kauppaan ja muistin vasta kaupan ovella, että ai niin, se maski jäi autoon. No pakkohan se oli hakea sieltä, että kaikki menee nätisti ja rauha ihmisten mielissä säilyy, vaikka se melko turhalta tuntuikin.

Joka tapauksessa nuo linkittämäsi käyrät ovat todella mielenkiintoisia ja niistähän voisi vaikka äkkiseltään päätellä, että maskien käyttö kansan keskuudessa jopa edistää taudin leviämistä. Todellisuudessa varmaan vaikutusta on myös sillä, että näissä osavaltioissa, joissa maskipakko/suositus on poistettu maaliskuun jälkeen, on ollut keskimäärin parempi tilanne muutenkin. Pitäisi tutkia taustoja enemmän, että voisi vetää johtopäätöksiä paremmin.

Yritin Googlata myös uutisia aiheesta, mutta äkkiseltään en löytänyt mitään osuvaa. Linkkaa toki tänne, jos tuosta Jenkkien vertailusta löytyy joku asiallinen artikkelikin jostain tuon kuvan lisäksi! Aihe on kiinnostava.

 

[Huppu]

Tässä se mitä itsekkin ajattelen.

1. Vuoden takaiset tartuntaluvut eivät millään tavalla verrannollisia tämän hetken lukuihin - silti rajoituksia perustellaan korkeammalla tartuntamäärällä.

Vaikka jotain maaliskuun lukuja on aivan turha tutkia niin touko-kesäkuun vaihteessa oltiin kyllä jo erittäin vahvasti oltu jo jonkin aikaa siinä pisteessä että kaikki joilla on oireita pääsee testeihin, sen suhteen alkaa olla täysin turhaa väittää vertailukelvottomuudesta.

Sen sijaan kaiken muun suhteen, etupäässä rokotukset, tilanne on jo niin erilainen että alkaa olla kyseenalaista onko oikeastaan millekään rajoituksille enää mitään tosiasiallisia perusteita, eli voiko tautia enää pitää influenssaa vaarallisempana. No, ehkä edelleen rokottamattomien joukko on liian suuri siihen että aivan kaikki rajoitukset voisi purkaa mutta kyllä nyt rajoittaminen on aivan liiallista.

 

[Sistis]

Vaikka jotain maaliskuun lukuja on aivan turha tutkia niin touko-kesäkuun vaihteessa oltiin kyllä jo erittäin vahvasti oltu jo jonkin aikaa siinä pisteessä että kaikki joilla on oireita pääsee testeihin, sen suhteen alkaa olla täysin turhaa väittää vertailukelvottomuudesta.

Esitän osittain eriävän mielipiteeni, sillä oma muistikuvani on, että vasta loppukesästä testeihin päästiin hyvin koko maassa. Jos mittarina käytetään sitä, minkä verran todetuista tautitapauksista päätyi sairaalaan, niin lukemissa on selvä ero. Laskukaavana on käytetty sairaalapotilaiden määrää suhteessa kahden viikon aikana todettuihin tapauksiin, mutta siten, että vertailussa sairaalapotilaita verrataan viikon viiveellä, koska medissa on toisinaan mainittu, että tauti vie keskimäärin viikon kuluttua sairaalaan.

Suunnilleen lokakuun alusta marraskuun puoliväliin tuo suhdeluku oli noin 2.5% (+/- 0.5 prosenttiyksikköä). Marraskuun ihan lopussa tuli pieni nousu, ja sitten joulukuun alkupuolella sairaalapotilaiden tilastointitapaa muutettiin, jonka jälkeen nuo eivät olleet enää vertailukelpoisia.

Mitä nuo lukemat olivat sitten aiemmin? Tässä listaa:
- Maaliskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin tuo oli noin 20-25%. Koska testit painottuivat vakaviin tapauksiin, todennäköisesti tapauksia oli oikeasti noin 8-10 -kertainen määrä.
- Huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun sairaalassa oli noin 10% diagnosoiduista. Tuon perusteella noin 1/4 tapauksista diagnosoitiin.
- Kesäkuun alussa kapasiteetti parani edelleen. Aina elokuun alkuun sairaalassa oli noin 5% diagnosoiduista tapauksista. Eli tuon peusteella ehkä noin 1/2 tapauksista jäi kiinni.
- Elokuusta lokakuun alkuun tuo prosentti laski tuonne noin 2.5%:n pintaan, eli kapasiteetti saavutti silloin täyden mittansa.

Nuo vertailuluvut siis kertovat, minkä verran suunnilleen olisi diagnosoitu, jos kapasiteetti olisi ollut loppuvuoden tasolla. Sitä ei vieläkään tiedetä, että kuinka iso osa nykykapasiteetilla jää diagnosoimatta.

Muistissa on myös, että kun elokuussa alkoi jonkinlainen tiukempi flunssaepidemia, testeihin pääsy vaikeutui selvästi. Monin paikoin ihan kaikkein lievimpiä tapauksia ei edes päässyt hetkeen testeihin. Tämäkin kielii siitä, että kapasiteetti ei ollut samalla tasolla kuin nykyään.

Eli sanoisin edelleen, että vuoden takaiset luvut eivät ole vertailukelpoisia. Skaalasin ne joskus huvikseni tuon sairaalaprosentin perusteella sellaisiksi, minkälaisia ne olisivat olleet "nykykapasiteetilla" tuolla oletuksella. Sain viime vuoden ilmaantuvuusluvun huipuksi noin 140 (9.4.), kun virallisten tietojen mukaan huippu olisi ollut 34 (18.4., ero päiväyksessä selittyy juuri skaalauksella). Tänä keväänä huippu oli 173.6 (21.3.).

Tänään ilmaantuvuusluku on laskujeni mukaan 51.5. Vuosi sitten virallisten tilastojen mukaan se oli 14.9, ja tuolla skalaauksellani 36.1.

En sano noiden omien laskuharjoitukseni olevan mitään muuta kuin pientä spekulointia todellisesta tilanteesta. Mutta tuo sairaalassa olijoiden korkea osuus kertoo siitä, että todella paljon lievimpiä tapauksia jäi diagnosoimatta. Vaikka koronan hoito on kehittynyt valtavasti vuodessa, ei se tietääkseni vieläkään käytännössä estä kotona hoidettavaa tautia pahenemasta sairaalahoitoa vaativaksi. Sen sijaan sairaalahoito on kehittynyt huomattavasti, ja sillä vältetään nyt paljon sitä, että sairaus kehittyy tehohoitoa vaativaksi. Viime keväänä pahimmillaan noin 40% sairaalapotilaista joutui tehohoitoon. Nyt luku on vaihdellut 10-20% välillä.

 

[Iisoppi]

Kiitos! Tämä uutinen oli mennyt ohi minulta. Jäin siihen käsitykseen, että alkuun vain uutisoitiin, että sairaalahoitoon oli joutunut myös rokotettuja. Aina oppii uutta.

Kyllähän tästä koronasta uutista riittää ettei ihme ettei kaikkea voi muistaa. Täällä päin (asun Lahdessa) ollaan vitsailtu että ei niistä Päijät-soten luvuista kannata ottaa paineita kun sairaat makaa jo valmiiksi sairaalassa eikä pompi kansan joukossa tartuttamassa... vaikka pieni osa niistä (kaikista) tartunnoista on ollut ns. osastotartuntoja.

 

[heketsu88]

Suomen uudet 121 ilmoitettua koronavirustartuntaa jakaantuivat seuraavasti:

Helsinki ja Uusimaa 65
Helsinki 33
Vantaa 13
Espoo 12
Kerava 1
Nurmijärvi 3
Porvoo 1
Sipoo 1
Siuntio 1

Varsinais-Suomi 6
Turku 5
Raisio 1

Pirkanmaa 6
Tampere 2
Kangasala 1
Akaa 1
Parkano 1
Pälkäne 1

Pohjois-Pohjanmaa 8
Oulu 2
Kalajoki 3
Nivala 3

Keski-Pohjanmaa 8
Kokkola 6
Kannus 2

Päijät-Häme 4
Lahti 4

Kanta-Häme 9
Hämeenlinna 3
Riihimäki 2
Janakkala 4

Satakunta 5
Rauma 3
Kokemäki 2

Kymenlaakso 5
Kouvola 1
Kotka 4

Etelä-Savo 1
Mikkeli 1

Pohjois-Karjala 2
Joensuu 1
Kitee 1

Länsi-Pohja 1
Tornio 1

Kainuu 1
Suomussalmi 1

 

[DAF]

Esitän osittain eriävän mielipiteeni, sillä oma muistikuvani on, että vasta loppukesästä testeihin päästiin hyvin koko maassa. Jos mittarina käytetään sitä, minkä verran todetuista tautitapauksista päätyi sairaalaan, niin lukemissa on selvä ero.

Ainakin HUS-alueella vielä elokuussa oli hyvin vaikea saada testiaikaa, viipeet olivat 3-4 päivää, Helsingissä jopa lähelle viikkoa. Sitten lähti infra parantumaan ja toisaalta lasten turhaa testaamista vähennettiin.

 

[Sistis]

Hyvät lukemat. Toki hyvin hiljaista monen maakunnan osalta, joten keräilyerille on mahdollisuus, mutta niin se menee usein sunnuntaisin. Ilmaantuvuusluku on jo alle 51, eli tuo maaginen raja on entistä lähempänä. Varsinais-Suomessa on tultu todella rajusti alas, sillä siellä ilmaantuvuusluku on laskujeni (virheet mahdollisia) mukaan nyt 64.9, kun vain kaksitoista vuorokautta aiemmin se oli yli sadan, mistä kiitos Salon ryppäälle.

 

[Sistis]

Ainakin HUS-alueella vielä elokuussa oli hyvin vaikea saada testiaikaa, viipeet olivat 3-4 päivää, Helsingissä jopa lähelle viikkoa. Sitten lähti infra parantumaan ja toisaalta lasten turhaa testaamista vähennettiin.

Elokuun alkupuolella alkoi olla todella paljon flunssaa. Muistan, että avovaimo kävi flunssan takia testissä muutamapäivä ennen kesälomaamme, joka taisi alkaa elokuun toisella viikolla. Hän sai onneksi ajan samalle päivälle ja negatiivinen tulos tuli muistaakseni kolmessa päivässä testin jälkeen, joten loma pystyttiin alkamaan suunnitellussa aikataulussa, etenkin kun hän ehti jo toipua, ja itse vältin tuolta pöpöltä. Seurasimme tilannetta uutisotsikoista, ja mieleen jäi se, että jos hän olisi sairastunut paria päivää myöhemmin, testiin pääsyä olisi joutunut odottamaan parikin vuorokautta ja tulosta kauemmin, ja tilanne paheni vielä seuraavalla viikolla entisestään.

Koronakartastakin voi päätellä paljon testimääristä: Experience

 

[axe]

Ja sitten todistettiin että rokotteet "yllättäen" toimivat Intiankin muunnosta vastaan. Next please, veitsenterä tylstyy uhkaavasti.

 

[Myyrä]

Ja sitten todistettiin että rokotteet "yllättäen" toimivat Intiankin muunnosta vastaan. Next please, veitsenterä tylstyy uhkaavasti.

Yllätys. Mutta ensi viikolla tulee taas seuraava variantti, josta kohkataan ja epäillään, että rokotteet eivät siihen pure. Ja sen jälkeen sitten taas seuraava variantti. Yhtä varmasti kuin se, että yön jälkeen tulee aamu.

 

[Clubittaja]

Yllätys. Mutta ensi viikolla tulee taas seuraava variantti, josta kohkataan ja epäillään, että rokotteet eivät siihen pure. Ja sen jälkeen sitten taas seuraava variantti. Yhtä varmasti kuin se, että yön jälkeen tulee aamu.

Ja viikon jälkeen ensi viikko.

 

[Huppu]

Esitän osittain eriävän mielipiteeni, sillä oma muistikuvani on, että vasta loppukesästä testeihin päästiin hyvin koko maassa. Jos mittarina käytetään sitä, minkä verran todetuista tautitapauksista päätyi sairaalaan, niin lukemissa on selvä ero. Laskukaavana on käytetty sairaalapotilaiden määrää suhteessa kahden viikon aikana todettuihin tapauksiin, mutta siten, että vertailussa sairaalapotilaita verrataan viikon viiveellä, koska medissa on toisinaan mainittu, että tauti vie keskimäärin viikon kuluttua sairaalaan.

Suunnilleen lokakuun alusta marraskuun puoliväliin tuo suhdeluku oli noin 2.5% (+/- 0.5 prosenttiyksikköä). Marraskuun ihan lopussa tuli pieni nousu, ja sitten joulukuun alkupuolella sairaalapotilaiden tilastointitapaa muutettiin, jonka jälkeen nuo eivät olleet enää vertailukelpoisia.

Mitä nuo lukemat olivat sitten aiemmin? Tässä listaa:
- Maaliskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin tuo oli noin 20-25%. Koska testit painottuivat vakaviin tapauksiin, todennäköisesti tapauksia oli oikeasti noin 8-10 -kertainen määrä.
- Huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun sairaalassa oli noin 10% diagnosoiduista. Tuon perusteella noin 1/4 tapauksista diagnosoitiin.
- Kesäkuun alussa kapasiteetti parani edelleen. Aina elokuun alkuun sairaalassa oli noin 5% diagnosoiduista tapauksista. Eli tuon peusteella ehkä noin 1/2 tapauksista jäi kiinni.
- Elokuusta lokakuun alkuun tuo prosentti laski tuonne noin 2.5%:n pintaan, eli kapasiteetti saavutti silloin täyden mittansa.

Nuo vertailuluvut siis kertovat, minkä verran suunnilleen olisi diagnosoitu, jos kapasiteetti olisi ollut loppuvuoden tasolla. Sitä ei vieläkään tiedetä, että kuinka iso osa nykykapasiteetilla jää diagnosoimatta.

Muistissa on myös, että kun elokuussa alkoi jonkinlainen tiukempi flunssaepidemia, testeihin pääsy vaikeutui selvästi. Monin paikoin ihan kaikkein lievimpiä tapauksia ei edes päässyt hetkeen testeihin. Tämäkin kielii siitä, että kapasiteetti ei ollut samalla tasolla kuin nykyään.

Eli sanoisin edelleen, että vuoden takaiset luvut eivät ole vertailukelpoisia. Skaalasin ne joskus huvikseni tuon sairaalaprosentin perusteella sellaisiksi, minkälaisia ne olisivat olleet "nykykapasiteetilla" tuolla oletuksella. Sain viime vuoden ilmaantuvuusluvun huipuksi noin 140 (9.4.), kun virallisten tietojen mukaan huippu olisi ollut 34 (18.4., ero päiväyksessä selittyy juuri skaalauksella). Tänä keväänä huippu oli 173.6 (21.3.).

Tänään ilmaantuvuusluku on laskujeni mukaan 51.5. Vuosi sitten virallisten tilastojen mukaan se oli 14.9, ja tuolla skalaauksellani 36.1.

En sano noiden omien laskuharjoitukseni olevan mitään muuta kuin pientä spekulointia todellisesta tilanteesta. Mutta tuo sairaalassa olijoiden korkea osuus kertoo siitä, että todella paljon lievimpiä tapauksia jäi diagnosoimatta. Vaikka koronan hoito on kehittynyt valtavasti vuodessa, ei se tietääkseni vieläkään käytännössä estä kotona hoidettavaa tautia pahenemasta sairaalahoitoa vaativaksi. Sen sijaan sairaalahoito on kehittynyt huomattavasti, ja sillä vältetään nyt paljon sitä, että sairaus kehittyy tehohoitoa vaativaksi. Viime keväänä pahimmillaan noin 40% sairaalapotilaista joutui tehohoitoon. Nyt luku on vaihdellut 10-20% välillä.

Pitäisi tietää vielä vähän enemmän uusien potilaiden määristä, sairaalassaolevien potilaiden määrän käyttäytymisen pitäisi periaatteessa käyttäytyä laskussa ja nousussa eri tavoin riippuen sairaalajaksojen pituudesta, viime keväänä maalis-huhtikuussa vedettiin varmasti lyhyessä ajassa kovana piikkinä todella kovia tautimääriä vaikkei voida tietää mutta vaikkei sulku sinänsä ollutkaan tiukimmasta päästä ihmiset muuttivat käyttäytymistään rajusti.

Helsinki löi ensin tilanteen siihen että kaikille joilla on jotain oireita tarjotaan testiä mutta toki vei aikaa että jengi lähti tähän mukaan. Muu Suomi seurasi perässä. Toisaalta koska Uusimaa oli epidemian keskus koko ajan, ehkä ylipäänsä vertailukelpoisinta dataa olisi vertailla uudenmaan tai HUSsin lukuja, muualla Suomessa ei voida sanoa viime keväänä oikeastaan olleen merkittävää epidemiaa.

Ei tietenkään voida sanoa että joku tietty päivä teki kaikesta vertailukelpoista mutta ettei kesän kynnyksellä luvut olisi mitenkään vertailukelpoisia ja että silloin olisi jotenkin helvetisti ollut niitä mystisiä piilotartuntoja niin ei, ei ollut. Varmaan nykyään tai syksylläkin jengi meni pikkuflunssissa paremmin testeihin kuin tuolloin mutta toisaalta kuinka monta koronatapausta siinä nyt olisi muutenkaan tullut vastaan?

Hoidon kehittyminen ei varmaan vähennä sairaaloihin saapuvien potilaiden määrää mutta lyhentää hoitojaksoja mikä sitten erityisesti jyrkässä laskussa näkyisi hyvin tilastossa. Lisäksi kun muistamme että syksyn aikanakin jossain kohti tuo 2,5% ei enää pitänyt paikkaansa johon sitten selitykseksi tarjottiin että nuoria testataan niin paljon niin olisiko keväällä myös käynyt niin että sairastaneissa oli enemmän keski-ikäistä, tai ylipäätään sanotaan vaikka 40+ jengiä joilla ne hiihtolomareissaamiset jne on tavallisempaa kuin köyhillä nuorilla ja kun muutenkin silloin vielä kaikenlaisia syntymäpäiviä ja naistenpäivänkonsertteja, missä vanhempi väki levitti tautia keskuudessaan harrastettiin enemmän niin jos myös jossain määrin kyse on että epidemian painopiste väestöpyramidissa oli erilainen? No, ei voi tietää.

Mutta lähinnä mihinkään massiivisiin piilotartuntoihin silloin kun tautimäärät sinne aika alas painettiin en vaan jaksa uskoa, silloin tauti tukahdutettiin, nyt ei mutta eipä ole samanlaista tarvettakaan.

Ainakin HUS-alueella vielä elokuussa oli hyvin vaikea saada testiaikaa, viipeet olivat 3-4 päivää, Helsingissä jopa lähelle viikkoa. Sitten lähti infra parantumaan ja toisaalta lasten turhaa testaamista vähennettiin.

Minä jo pääsiäisviikolla angiinan saatuani kävin kurkkuani näyttämässä ja lääkäri sit kysy että haluunko myös koronatestin, ei hän usko että se on sitä mutta nyt me tarjotaan kaikille. Kyllä jo niinä viikkoina monet kaveritkin kävi koronatesteissä kaikenlaisista lenssuista, positiivisia ei tainnut sillon oikeen kukaan tuttu saada, syksyn aikana sitten kyllä kovin monetkin.

 

[BitterX]

Tšekissä on tehty aivan huikea suoritus koronatoimissa. Maaliskuun alussa tartuntoja tuli viikkokeskiarvolla yli 12 000 vuorokaudessa. Nyt luku on enää reilu 800. Noin kahdessa ja puolessa kuukaudessa tartunnat ovat pudonneet lähes 95%. Suunnilleen yhtä nopea suoritus kuin Israelilta.

Ensimmäisen annoksen rokotteista on saanut Tšekissä ilmeisesti noin 32% ihmisistä, joten rokotusaste on pienempi kuin Suomessa, joten rokotteet eivät selitä kuin osan tartuntojen putoamisesta. Maassa on virallisten tilastojen mukaan noin 15% sairastanut koronan, ja todellisuudessa vielä paljon useampikin, joten noiden yhteisvaikutus varmasti selittää tästä ison osan.

edit: ilmaantuvuusluku on tuolla nyt samaa luokkaa kuin Suomessa huhtikuun alussa.

Kyse on kaiketi rokotusten ja koronan selvän vuodenaikavaihtelun yhteisvaikutuksesta Euroopassa. Koko Keski-Euroopassa tartuntamäärät ovat suorastaan vapaapudotuksessa siitä huolimatta, että rajoituksia lähinnä löysätään.

Tämä sama tulee tapahtumaan Suomessa aivan lähiviikkoina - Suomessahan kevät on 3-4 viikkoa perässä Keski-Eurooppaa.

 

[Sistis]

Tämä sama tulee tapahtumaan Suomessa aivan lähiviikkoina - Suomessahan kevät on 3-4 viikkoa perässä Keski-Eurooppaa.

Niin tulee, ja myös ihan siksi, että rokotusaste on jo varsin kattava, ja etenee vauhdilla nuorempiin ikäluokkiin. Veikkaan, että tällä hetkellä Suomessa rokotteet estävät noin yhden tartunnan neljästä, ja kun taas nyt tänään piikit saaneille kehittyy vastustuskyky, tartunnoista estyisi noin kolmannes. Tällä on valtava merkitys R-luvulle.

Olen tehnyt saman havainnon seuraamistani Euroopan maista. Laajalla rintamalla tullaan kovaa vauhtia alas. Tšekin vauhdissa ei ihan olla, mutta kovaa kyytiä silti tullaan muuallakin.

 

[nummenkallio]

Minulla on iPhonen altistuslokissa näkynyt nyt ainakin viisi päivää yksi avainosuma jokaisessa tarkistuksessa. Koronavilkku ei ole kuitenkaan välähtänyt, joten osuma ei ole ollut ihan lähellä, enkä ole reagoinut asiaan mitenkään. Tarkoittaakohan tämä sitä, että jollain naapurilla on korona? Asun siis kerrostalossa.

Vaikea olisi kuvitella, että nuo osumat olisivat erillisiä, kun niitä on ollut nyt sen viisi päivää putkeen ja aina vain se yksi. En ole viime päivinä edes juuri liikkunut sellaisissa paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Itse en ainakaan keksi mitään muuta selitystä kuin sen, että kyseessä on naapuri.

 

[ML17]

Jännä nähdä, miten matalalle tapaukset nyt menevät, kun rokotekattavuus lähenee sitä 60 prosenttia. Israel ja Britit ovat saaneet tartunnat hyvin matalalle, vaikka molemmissa on ollut valtavasti huonompi tilanne kuin Suomessa. Kun täällä ei ennen rokotuksiakaan ole ollut paljon tartuntoja, niin tilanne voi mennä nopeasti todella hyväksi.

 

[Sistis]

Pitäisi tietää vielä vähän enemmän uusien potilaiden määristä, sairaalassaolevien potilaiden määrän käyttäytymisen pitäisi periaatteessa käyttäytyä laskussa ja nousussa eri tavoin riippuen sairaalajaksojen pituudesta, viime keväänä maalis-huhtikuussa vedettiin varmasti lyhyessä ajassa kovana piikkinä todella kovia tautimääriä vaikkei voida tietää mutta vaikkei sulku sinänsä ollutkaan tiukimmasta päästä ihmiset muuttivat käyttäytymistään rajusti.

Totta. Olisi helpointa tilastoida, jos kerrottaisiin, montako potilasta sairaalaan on kulloinkin otettu, ja kuinka paljon sieltä on päästy pois. Nythän tilastoista nähdään vain nettovaikutus.

Itse olen todennut, että nyt käytettävissä olevalla datalla on kuitenkin löydettävissä varsin hyvä korrelaatio, kun verrataan kahden viikon aikana sairastuneiden määrän kehitystä sairaalassa olijoiden vastaavaan. Ainoa ero on, että sairaalassa olijoiden määrä reagoi viikon viiveellä ensimmäiseen. Ensimmäinen luku antaa minusta kohtuullisen kuvan sairaiden määrästä. Ja kun sairaalaan joudutaan keskimäärin viikon sairastelun jälkeen, viikon viive käyrissä selittyy sillä.

ja tuolla skaalauksella tautimäärät putosivat myös todella nopeasti, eikä tuossa mitään erityisen suurta sairastaneiden massaa tulisi tuollakaan tavalla laskettuna. Mutta luvut nousevat kuitenkin loogisemmalle tasolle. Ja samalla löydetään selitys sille, miksi tilastollisesti virus vaikutti keväällä paljon vaarallisemmalta niille, ketkä sen sairastivat.

Helsinki löi ensin tilanteen siihen että kaikille joilla on jotain oireita tarjotaan testiä mutta toki vei aikaa että jengi lähti tähän mukaan. Muu Suomi seurasi perässä. Toisaalta koska Uusimaa oli epidemian keskus koko ajan, ehkä ylipäänsä vertailukelpoisinta dataa olisi vertailla uudenmaan tai HUSsin lukuja, muualla Suomessa ei voida sanoa viime keväänä oikeastaan olleen merkittävää epidemiaa.

Hyvä ystäväni työskentelee lääkärinä keskussairaalassa, ja on ollut koko epidemian ajan koronapotilaita hoitamassa. En mainitse sairaanhoitopiiriä, mutta sen voin mainita, että kyse ei ole HUS:sta. Olen hänen kanssaan keskustellut tästä testaamisesta, ja hän on myös todennut, että keväällä ja alkukesästä testattiin vain vakavimmat tapaukset, mutta tilanne parani asteittain kesän aikana. Hän ei toki ole absoluuttinen totuus, mutta kertomus on linjassa noiden tilastojen kanssa.

Ei tietenkään voida sanoa että joku tietty päivä teki kaikesta vertailukelpoista mutta ettei kesän kynnyksellä luvut olisi mitenkään vertailukelpoisia ja että silloin olisi jotenkin helvetisti ollut niitä mystisiä piilotartuntoja niin ei, ei ollut. Varmaan nykyään tai syksylläkin jengi meni pikkuflunssissa paremmin testeihin kuin tuolloin mutta toisaalta kuinka monta koronatapausta siinä nyt olisi muutenkaan tullut vastaan?

Epidemia oli kesän korvilla niin rajussa laskussa, ettei tuo skaalauskaan tuo mitään suurta massaa sairastuneita. Virallisesti viime toukokuussa tartuntoja tuli näemmä 1864, eli noin 60 vuorokaudessa. Tuolla skaalauksella sain niitä 4746, eli 153 vuorokaudessa. Tällä hetkellä niitä tulee noin 200 vuorokaudessa.

Viime vuonna virallisten tilastojen mukaan tuli noin 36000 sairastunutta. Tuolla skaalauksella taas noin 55000, ja ero selittyy suurilta osin maalis- ja huhtikuulla. Touko- ja kesäkuulla ero oli vielä jonkinlainen, mutta sen jälkeen hyvin merkityksetön.

Hoidon kehittyminen ei varmaan vähennä sairaaloihin saapuvien potilaiden määrää mutta lyhentää hoitojaksoja mikä sitten erityisesti jyrkässä laskussa näkyisi hyvin tilastossa. Lisäksi kun muistamme että syksyn aikanakin jossain kohti tuo 2,5% ei enää pitänyt paikkaansa johon sitten selitykseksi tarjottiin että nuoria testataan niin paljon niin olisiko keväällä myös käynyt niin että sairastaneissa oli enemmän keski-ikäistä, tai ylipäätään sanotaan vaikka 40+ jengiä joilla ne hiihtolomareissaamiset jne on tavallisempaa kuin köyhillä nuorilla ja kun muutenkin silloin vielä kaikenlaisia syntymäpäiviä ja naistenpäivänkonsertteja, missä vanhempi väki levitti tautia keskuudessaan harrastettiin enemmän niin jos myös jossain määrin kyse on että epidemian painopiste väestöpyramidissa oli erilainen? No, ei voi tietää.

Noissa sairaalaluvuissa tuli selkeää pudotusta ainakin joskus talvella, kun tehtiin muutama isompi massatestaus kouluissa. En muista, että tehtiinkö sellaisia syksyllä. Ainakin jossain kohdassa oli tilanteita, joissa vanhempia ihmisiä sairastui hetken ajan vähän enemmän, ja se näkyi hetkellisesti pienenä nousuna sairaalaluvuissa. En kuitenkaan usko tuon selittävän noita eroja, koska suhteellisesti nuo erot ovat niin suuret..

Mutta lähinnä mihinkään massiivisiin piilotartuntoihin silloin kun tautimäärät sinne aika alas painettiin en vaan jaksa uskoa, silloin tauti tukahdutettiin, nyt ei mutta eipä ole samanlaista tarvettakaan.

Ei niitä massiivisesti olekaan. Suhteellisesti kyllä, mutta kun sairastuneita on vähän, suuremmallakaan suhteellisella erolla absoluuttinen ero ei ole mitenkään suuri.

Minä jo pääsiäisviikolla angiinan saatuani kävin kurkkuani näyttämässä ja lääkäri sit kysy että haluunko myös koronatestin, ei hän usko että se on sitä mutta nyt me tarjotaan kaikille. Kyllä jo niinä viikkoina monet kaveritkin kävi koronatesteissä kaikenlaisista lenssuista, positiivisia ei tainnut sillon oikeen kukaan tuttu saada, syksyn aikana sitten kyllä kovin monetkin.

Näissä on varmasti eroja. Itse taas tiedän useammankin henkilön, joka maalis- ja huhtikuussa yritti testeihin, mutta vastaus oli, ettei testiä tehdä. Toukokuussahan tuo jo parani, mikä näkyikin tuon sairaalaan joutumisen "tilastollisen todennäköisyyden" putoamisena.

Koronakartta tökkii nyt meikäläisellä, mutta yritän jossain kohdassa katsoa, minkälaiset nuo positiivisten testien osuudet olivat tuolloin. Pitää katsoa myöhemmin. Veikkaan, että melko korkeat.

 

[Sistis]

Komeasti on tuo Kokkolan seudun rypäs rauhoittumassa. Enää kahdeksan tartuntaa, eli kova pudotus viikon takaiseen (21). Ja tartunnat yleisesti laskussa. Viisi päivää, ja viikkokeskiarvo on tullut 25% alas.

 

[BigRedCat]

https://pbs.twimg.com/media/E1IB78GX0AITS0C?format=jpg&name=large

Maski näyttää juuri niin toimivalta vehkeeltä kuin tässä on pitkään puhuttu.

Sen siitä saa, kun lähdetään ilman mitään tieteellistä näyttöä tekemään päätöksiä pienen joukon huutaessa. Suomessahan tämän asian aluksi todettiin olevan juuri näin, mutta sitten päättäjien pää ei enää kestänyt ulkopuolelta tulevaa huutoa.

Ja ennen kuin joku aloittaa; yksilötason laboratoriotutkimus ei ole väestötason käyttötutkimus.

Joku tieteellisen koulutuksen saanut saattaisi kysäistä että mikähän sen kausaalisuuden suunta on. Huonompi epidemiatilanne -> maskisuositus, vai maskisuositus -> huonompi epidemiatilanne? Väestötason tutkimukset ovat/ovat olleet tilastolliselta voimaltaan niin surkeita ettei niissä voitaisi edes periaatteessa havaita merkitsevää todellista vaikutusta, vaikka sellainen olisi huomattavakin. Toki jos tällaisista pikkujutuista ei välitä ja on alusta asti "tiennyt" ettei maskeista ole mihinkään, niin mitäpä siihen sanoa.

 

[Clubittaja]

Joku tieteellisen koulutuksen saanut saattaisi kysäistä että mikähän sen kausaalisuuden suunta on. Huonompi epidemiatilanne -> maskisuositus, vai maskisuositus -> huonompi epidemiatilanne? Väestötason tutkimukset ovat/ovat olleet tilastolliselta voimaltaan niin surkeita ettei niissä voitaisi edes periaatteessa havaita merkitsevää todellista vaikutusta, vaikka sellainen olisi huomattavakin. Toki jos tällaisista pikkujutuista ei välitä ja on alusta asti "tiennyt" ettei maskeista ole mihinkään, niin mitäpä siihen sanoa.

Edelleenkään ei ole

1) yhtään akateemista tutkimusta, jossa todettaisiin maskien olevan selkeästi hyödyllisiä väestötasolla

2) yhtään esimerkkiä mistään päin maailmaa, jossa selvästi nähtäisiin maskien käytön vähentävän tartuntoja


Toki jos ei tällaisista pikkujutuista välitä ja on päättänyt maskien olevan taika-amuletti, niin mitäpä siihen sanoa. Toiset pitävät rokotteita 5g-siruina ja kolmannet vannovat tukahdutukseen.

 

[Sistis]

Yllätys. Mutta ensi viikolla tulee taas seuraava variantti, josta kohkataan ja epäillään, että rokotteet eivät siihen pure. Ja sen jälkeen sitten taas seuraava variantti. Yhtä varmasti kuin se, että yön jälkeen tulee aamu.

Mielestäni tähän Intian varianttiin on suhtauduttu aika rauhallisesti ehkä Britannian päättäjien lausuntoja ja muutamia median kohuotsikoita lukuun ottamatta. Asiantuntijoilla on pitkään jo ollut se käsitys, että rokotteet tehoavat todennäköisesti varsin hyvin tähänkin varianttiin, koska niin ne ovat tehneet aiempienkin osalta. Mutta koska tätä ei oltu vielä ehditty varmistaa, media on toisinaan alleviivannut tätä, että rokotteiden tehoa ei vielä tiedetä - se on vain jätetty kertomatta, että sitä ei ole missään kohtaa oletettu, etteivät ne tehoaisi. Valikoitu ilmaisu myy paremmin.

 

[BigRedCat]

Edelleenkään ei ole

1) yhtään akateemista tutkimusta, jossa todettaisiin maskien olevan selkeästi hyödyllisiä väestötasolla

2) yhtään esimerkkiä mistään päin maailmaa, jossa selvästi nähtäisiin maskien käytön vähentävän tartuntoja


Toki jos ei tällaisista pikkujutuista välitä ja on päättänyt maskien olevan taika-amuletti, niin mitäpä siihen sanoa. Toiset pitävät rokotteita 5g-siruina ja kolmannet vannovat tukahdutukseen.

Epäilemättä menee pulushakiksi mutta kommentoidaan nyt silti jos joku kriittisesti ajatteleva ei ole lyönyt mielipidettään lukkoon etukäteen. Minulla ei ole mitään fiksaatiota maskien toimimiseen siinä mielessä, että uskon kyllä tieteelliseen menetelmään tässäkin. Kaikkiin älyvapaisiin tulkintoihin siitä sen sijaan en. On ihan mahdollista että maskien hyöty on häviävän pieni (joskaan en pidä sitä todennäköisenä). Mutta se, että sinä esität kausaalisuuden väärin päin kääntäen tulkinnan, jossa vieläpä on kyse kulttuurillisesti sangen voimakkaasti riippuvaisesta maskisuosituksesta ja sen tehokkuudesta, ei maskien käytön tehokkuudesta.

Noudattavatko suomalaiset keskimäärin suosituksia tunnollisemmin kuin jenkit, kyllä vai ei? Ovatko hankalamman epidemiatilanteen alueet todennäköisemmin ottamassa käyttöön maskisuosituksia, kyllä vai ei? Onko suositus sama kuin itse asia, esim. suositus terveellisistä elämäntavoista vs. terveelliset elämäntavat? Ihan jo näillä parilla itsestäänselvällä kriittisellä huomiolla koko pointtisi katoaa aivan täydellisesti.

Varmaan ilmestyt ilmastonmuutoksen edetessä asianomaisiin ketjuihin julistamaan kuinka ilmastotoimet oikeastaan lisäävät lämpenemistä.

1) yhtään akateemista tutkimusta, jossa todettaisiin maskien olevan selkeästi hyödyllisiä väestötasolla

Onko tämä joku vitsi? Onhan tutkimuksia ollut puolesta ja vastaan jo tovin. Nyt on lähinnä kyse siitä, mitä kussakin tutkimusasetelmassa on edes mahdollista saada selville ja miten nämä asettuvat kokonaiskuvan kannalta. Esimerkiksi tässä on Lancetissa julkaistu tuoreehko tutkimus, jossa mielenkiintoisia havaintoja Yhdysvalloista. Maskisuositus ei merkittävästi lisännyt raportoitua maskienkäyttöä, vaan maskienkäyttö lisääntyi trendinomaisesti jo ennen suosituksia. Mitenköhän tämä asettuu sinun "maskia suositelleet vs. ei suositelleet" -vertailun kannalta?

Mask-wearing and control of SARS-CoV-2 transmission in the USA: a cross-sectional study

The widespread reported use of face masks combined with physical distancing increases the odds of SARS-CoV-2 transmission control. Self-reported mask-wearing increased separately from government mask mandates, suggesting that supplemental public health interventions are needed to maximise...

www.thelancet.com

"378 207 individuals responded to the survey between June 3 and July 27, 2020, of which 4186 were excluded for missing data. We observed an increasing trend in reported mask usage across the USA, although uptake varied by geography. A logistic model controlling for physical distancing, population demographics, and other variables found that a 10% increase in self-reported mask-wearing was associated with an increased odds of transmission control (odds ratio 3·53, 95% CI 2·03–6·43). We found that communities with high reported mask-wearing and physical distancing had the highest predicted probability of transmission control. Segmented regression analysis of reported mask-wearing showed no statistically significant change in the slope after mandates were introduced; however, the upward trend in reported mask-wearing was preserved.

The widespread reported use of face masks combined with physical distancing increases the odds of SARS-CoV-2 transmission control. Self-reported mask-wearing increased separately from government mask mandates, suggesting that supplemental public health interventions are needed to maximise adoption and help to curb the ongoing epidemic. "

Tässä iltalukemiseksi alkuvuodelta oleva PNAS:n julkaisema systematic review maskitutkimuksesta:

An evidence review of face masks against COVID-19

The science around the use of masks by the public to impede COVID-19 transmission is advancing rapidly. In this narrative review, we develop an analytical framework to examine mask usage, synthesizing the relevant literature to inform multiple areas: population impact, transmission...

www.pnas.org

Leffler et al. (29) used a multiple regression approach, including a range of policy interventions and country and population characteristics, to infer the relationship between mask use and SARS-CoV-2 transmission. They found that transmission was 7.5 times higher in countries that did not have a mask mandate or universal mask use, a result similar to that found in an analogous study of fewer countries (30). Another study looked at the difference between US states with mask mandates and those without, and found that the daily growth rate was 2.0 percentage points lower in states with mask mandates, estimating that the mandates had prevented 230,000 to 450,000 COVID-19 cases by May 22, 2020 (31).

The approach of Leffler et al. (29) was replicated by Goldman Sachs for both US and international regions, finding that face masks have a large reduction effect on infections and fatalities, and estimating a potential impact on US GDP of 1 trillion dollars if a nationwide mask mandate were implemented (32). Although between-region comparisons do not allow for direct causal attribution, they suggest mask wearing to be a low-risk measure with a potentially large positive impact.
...
Abaluck et al. (34) extend the between-country analyses from a cost perspective, estimating the marginal benefit per cloth mask worn to be in the range from US$3,000 to US$6,000.
...

Overall, population-level studies of the impact of wearing masks suggest that mask use may have been an important driver of differences in SARS-CoV-2 outcomes in different regions. These outcomes are in line with models that predict substantial population level impacts of widespread mask use.


Mutta joo, "ei ole akateemisia tutkimuksia". Mutta tietenkään nämä eivät täytä sinun suuren tieteentuntijan kriteerejä. Toisin kuin vielä vuodenkin jälkeen vertaisarvioimaton eläköityneen proffan tekemä täysin alustaviin ja puutteellisiin aineistoihin nojaava selvitys, joka nyt vain sattui tukemaan sinun näkemystäsi.

Mitä tulee laboratoriotutkimusten vähättelyyn, ymmärrän sen jossain määrin kun mallinnetaan suositusten toimivuutta yms. Ihmiset eivät osaa tai viitsi toimia oikein. Tosin se tuntuu usein johtuvan siitä, että "kun ei tämä kuitenkaan auta". Mutta uskotko, että omena putoaa kohti maan keskipistettä ilman populaatiotutkimuksia? Olisiko niin, että on olemassa sellaisia periaatteita, joista voidaan havaitsemalla ja todentamalla kenties hieman yleistää ja johtaa jonkinlaisia suurella todennäköisyydellä päteviä säännönmukaisuuksia? Kuten että jos virus leviää hengitysteitse aerosolien/pisaroiden välityksellä ja jos maskit estävät näiden leviämistä, maskit tietyin reunaehdoin estävät myös viruksen leviämistä? Vai onko ainoa tapa järjestää Prismoissa ympäri valtakuntaa omenanpudotuskokeita huomioiden myös eri omenalajikkeet?

2) yhtään esimerkkiä mistään päin maailmaa, jossa selvästi nähtäisiin maskien käytön vähentävän tartuntoja

Tästä nyt on turha edes lähteä puhumaan. Monihan ei täällä näe edes rajoituksilla mitään "selviä vaikutuksia" tartuntojen vähentämisessä. Ainakaan meillä Suomessa.

 

[Clubittaja]

Tuo on jo legendaariseksi muodostuneen #masks4all -järjestön henkilöiden melko yksipuolinen tutkimus. Tuo ryhmä on alusta asti ollut niin erikoista viestintää, että oksat pois. Perustuu laboratoriodataan, spekulaatioihin, malleihin ja täysin selektaaviseen tyyliin läpikäytyihin tutkimuksiin; kampanja vedonnut alusta asti täysin tunteisiin - kuten @BigRedCat kirjoituksesta hyvin näkee. Järjestön nimi nyt jo kertoo kaiken oleellisen.

Kannattaa tutustua Cochrane-katsauksiin, jonka pääviesti on lähinnä "mitään varmaa ei voida sanoa mihinkään suuntaan". On ihan ymmärrettävää yksilölle maskia pitää, mutta nämä pakot ja suositukset laittaa koko kansa näitä käyttämään on melkoista diipadaapaa.

Mutta nyt jatkuu, NHL:t. Tämä vääntö ei lopu koskaan.