Ei noin voida sanoa. Tai toki voi sanoa, mutta se on yksiselitteisesti väärin. Tuollainen skenaario toimisi ainostaan kontrolloidussa ympäristössä missä ei ole yhtään muita muuttujia. Tälläkin hetkellä voisi R-luku nousta sellaisissa paikoissa missä on paljon nuoria rokottamattomia henkilöitä ja saataisiin rumia lukemia aikaan vaikka puolet kansasta olisi rokotettu, emme silti voi sanoa, että jos ei olisi rokotettu niin virus olisi heihinkin levinnyt. Lisäksi edelleen, kukaan ei tiedä tarkalleen nykyisten rokotteiden tehoa. Se vain tiedetään, että 100% se ei varmasti ole.
R-luvulla on nettiväittelyiden kohteena olemisen ohella yksi käytännön merkitys: sen avulla voidaan ennakoida epidemien etenemistä, ja simuloida epidemian etenemistä populaatiossa eri skenaarioissa. Kuten sanoit, simulointi on vaikeaa koska siihen kuuluu tuntemattomia muuttujia tekijöidä. Siksi tilastotieteilijät käyttävät virhemarginaaleja.
R-luku voi baarissa hengailevien rokotettujen nuorten keskuudessa olla illan aikana vaikka 5. Mutta vastaavasti eristyksessä kykkivien rokotettujen mummojen keskuudessa se on 0. Näistä muodostuu joku suljetun ymäristön (tässä tapauksessa Suomen) sisäinen keskiarvo R-luvulle, mitä tilastotieteilijät ja epidemologit käyttävät mallintaessaan epidemien etenemistä koko maassa.
Tähän R-lukuun mitä käytetään epidemian simuloinnissa ja ennustamisessa, rokotukset nimenomaan vaikuttavat. Voidaan simuloida epidemien etenemistä kahdessa eri skenaariossa:
1. Kansaa ei rokoteta. Laitetaan nippu satunnaisia rajoituksia, ja arvioidaa että R-luku on 1.5.
2. Kansasta rokotetaan 50%, ja säilytetään samat rajoitukset. Tällöin R-luku olisi 0.75.
Joten kyllä, rokotukset vaikuttavat em. simuloinneissa suoraan R-lukuun.
edit. Jotta homma olisi näin suoraviivaista, täytyy toki olettaa että kansasta rokotetaan satunnaisella otannalla 50%, rokotuksen teho tulee voimaan heti ja sen teho on 100%. Tietekään näin ei tosielämässä ole, ja siksi vaikutus R-lukuun tosielämässä ei ole näin yksinkertainen. Yhtäkaikki, vaikutus on olemassa.
