Voin. Voitko sinä puolestasi tunnustaa, että näiden mainitsemiesi instanssien työtä on helpottanut paljon ne meidän kulttuurilliset ja asumisväljyyteen liittyvät tekijät? Se olisi meinaan aika epä-älyllistä kieltää tartuntojen leviämiseen noinkin merkittävästi vaikuttavat tekijät.
Ja ääripäitä on niin kuin niitä on aina ollut kaikessa, jotkut sanoo koronaa flunssaksi ja jotkut lenkkeilevät yksin maski päässä. Niitä ei pidä kuitenkaan mennä yleistämään.
Asumisväljyys on aika väljä termi. Tarkoitetaanko sillä m2/asukas, asukasta/asunto, huonetta/asukas, vai jotain muuta?
Pohjoismaista löytyy vertailukelpoista dataa helpoiten, ja kun hallitusten koronataktiikoissakin on ollut sopivasti eroja, niin pysytään ensin pohjolassa. Yksi ratkaiseva tekijä asumisväljyydessä on myös kaupungistumisen aste. Vähäväkinenkin maa voi asua hyvinkin tiiviisti, kuten Islanti. Suomi on tässä keskiverto. (Liite1)
En löydä vertailevaa tilastoa siitä, montako henkeä yhdessä asunnossa asuu vertailtavissa maissa. Mutta kyllähän sen laskisi liitteestä2 Mistään ei selviä, että lasketaanko Suomessa kesä- tai kakkosasuntokäytössä olevat asunnot mukaan lukuun, tai onko laskentatapa sama kaikissa maissa. Suomessa on tuon mukaan eniten asuntoja 1000/kohden, mikä puoltaa näkemystäsi asumisväljyydestä, mutta riittääkö noin pienet erot selittämään epäsuhtaa tartuntojen määrässä? (Liite2)
Asuntojen m2/asukas mittarilla islantilainen asuu ahtaimmin, väljimmin norjalainen, sitten tanskalainen/ruotsalainen.
Erot Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken eivät ole missään suhteessa tartuntojen lukumääriin.
Kulttuurisiin eroihin en ota kantaa, koska niistä ei oikein löydy yhtenäistä vertailupohjaa. Pohjoismaat koen aika homogeenisena alueena, mutta paikallisesti hyvinkin suurin eroin.
Oma näkemykseni on, että Ruotsissa tartunnat pääsivät vuosi sitten leviämään pisimmälle ennen torjuntatoimia.
Perustelen sillä, että Ruotsalaiset matkustaa eniten, sinne matkustetaan eniten, ja tuon virran mukana viruskanta levittäytyi nopeiten juuri Ruotsiin. Hallitus pidättäytyi toimenpiteistä, ja jätti homman lakien mukaan vastuussa oleville virkamiehille.
Ruotsin asumisväljyys/ahtaus ei millään selitä epäsuhtaa tartuntojen määrässä verrokeihin.
Muissa pohjoismaissa on menetelty toisin, ja siellä hallitus on toimillaan rajoittanut tartuntojen määrää verrokkiinsa verrattuna menestyksekkäästi. Eli hallitusten toimet ovat olleet erittäin merkittävässä osassa.
Venäjä on maailman harvimmin asuttuja maita 8as/km2 vs Suomi 18,2as/km2
Väitän, että täyspäinen hallitus olisi pystynyt suojaamaan heitä paremmin, kuin harvaan asuttu maa.
Aasian maat, Oceania, mitkä ovat pärjänneet viruksen kanssa parhaiten, kaikissa hallitusten toimilla on ollut erittäin merkittävä rooli vastatoimissa. USA. Hmmmm...
Mutta onko Suomesta tehnyt Euroopan parhaan tartuntojen rajoittajan asumisväljyys vai hallituksen toimet?
Marisemisen kulttuuri?
Ilman hallituksen rajoitustoimia itse olisin ollut kutakuinkin piittaamatta koko asiasta, kunnes olisin sairastunut.
Väitän että valtaosa väestöstä olisi toiminut samoin.
Mikä siinä on, että tunnustusta on niin helvetin vaikea antaa sinne, minne se kuuluu?