Mainos

Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 226 958
  • 81 140

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Suosikkijoukkue
IFK
Ei varmasti ainoa oikea. Se on kuitenkin paljon parempi kuin Jari Litmasen tai mikä tahansa muu yksittäinen sairastapaus, joita täällä jaellaan.

Tarkoitin itse sitä, että eikö tässä tapauksessa pitäisi laskea viruksen vaarallisuutta myös sen lapsille aiheuttamien ikuisten sielunvammojen, teinien menetetyn elämän, yhteiskunnan pysähtyneen talouden ja parin muunkin pikkutekijän summana?
Nyt täällä eritellään muutaman mummon kuolema ja kaikki muut vitsaukset erillisiksi toisistaan riippumattomiksi seurauksiksi, ja kirjataan rajoitusten aiheuttamia haittoja ikäänkuin rajoitukset olisivat itsetarkoitus, asetettu vain vituttamaan ihmisiä. Minun nähdäkseni kaikki rajoitustoimien haittavaikutukset ovat koronan aikaansaamia. Vaihtoehtona on antaa viruksen levitä, ja katsella sitten, onko jälki yhtään parempaa. Muutamaa verrokkimaata tarkastellessa; ei ole.
Suomi on selvinnyt tästä savotasta erinomaisesti. Voisiko kuvitella näillä näytöillä, että selviää loppuun asti?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Mikä siinä onkin, että joku toinen ottaa vaikka verinäytteen, ja se ei tunnu oikein miltään ja joku toinen vastaavasti ruhjoo käden kipeäksi pitkäksi aikaa. Herkimmille ihmisille jää helposti kammo tuollaisen ikävän kokemuksen takia.

Älä muuta sano, eka testi jossa kävin, oli ihan napsu, kaksi seuraavaa oli saman ottajan ottamia tuntui vähän vittumoisemmilta ja sunnuntaina neljäs kerta niin oli kyllä maksimoitu vittumaisuuden määrä. Ei se mitään tuskaa ole ja kestää hetken vaan mutta miten voikin olla niin paljon eroa testien ottajissa kun testi on sama. Mitä tuohon lainattuun tulee niin on kokemusta joitain satoja kertoja ja toiset eivät vaan osaa. Se on kumma miten jotkut ottavat verta ilman että sitä neulaa edes tuntee ja toiset onnistuvat sörräämään samaan suoneen päin helevettiä.

Noh, itelle on tehty täydellisen epäonnistuneella puudutuksella luuydinpunktioista lähtien kaikenlaisia neuloilla sörkkimisiä niin tää korona testi on vaan fuck the shit.

En minäkään kyllä ymmärrä ymmärrä miten joku muu voi kertoa miltä se toisesta tuntuu tai miten se pitäisi kokea. Kipuakin koetaan monilla eri tavoin. On hankala asettua toisen nahkaan kun ei voi tietää kuka mitenkin jonkun asian tai kivun ensinnäkin tuntee ja toisekseen miten sen kokee.

Voin kertoa että pienempi poika tuli kipeäksi viime torstaina ja minä sunnuntaina. Minä kävin testissä mutta muksua en vienyt. Jos olisin itse ollut posi niin tietenkin poikakin olisi testattu, mutta en edes sivulauseessa mainunnut poitsun olevan kipeä kun varasin itselle testiaikaa. Ei se täältä kotoa ketään tartuta kuitenkaan.
 
Viimeksi muokattu:

Clubittaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
WHO:n mukaan uusien koronavirustartuntojen määrä laski 17 prosenttia maailmanlaajuisesti viime viikolla. Myös koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat laskussa jo toista viikkoa. Viime viikolla tuli 10 prosenttia pudotusta lukemiin. Global Covid-19 cases declined 17% worldwide last week, WHO says

Tämä on nyt mielenkiintoista seurattavaa. Lockdownit ympäri maailman vaikuttavat isosti, mutta myös esimerkiksi Suomessa sairaalapotilaat ovat pian kaksi kuukautta jatkaneet laskuaan. Toinen aalto lienee tätä menoa taputeltu 4-6 viikossa ja nyt sitten olisi ns. kiire saada rokotteet käteen ennen mahdollista kolmatta aaltoa.

Onko missään statistiikkaa ympäri maailman sairaalassaolijoista?

Tässä USA: The Data

Tiukasti tulee alaspäin yhdessä tartuntojen kanssa. Veikkaisin tahdin kiihtyvän, kun vanhukset ja riskiryhmät saadaan edes jossain määrin rokotettua.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Onhan tätä tullut jo aiemminkin toitotettua, mutta kun nämä koronaviruksen pitkäaikaisvaikutukset aina nousevat pinnalle, niin niistä lienee hyvä aina välillä sananen kirjoittaa.

Kyllä, koronaviruksesta voi tulla ikäviä pidempikestoisia vaikutuksia. Niiden vaivatessa mieltä on kuitenkin hyvä pohtia myös seuraavia asioita:

1. Vaikeat pitkäaikaisvaikutukset vaikuttavat olevan hyvin harvinaisia.

Jonkun verran näkee kirjoitettavan, että "joka viidennessä todetussa koronatartunnassa oireet kestävät yli kuukauden". Mielestäni "yli kuukausi" ei ensinnäkään vielä tarkoita tolkuttoman pitkää aikaa: minulla flunssaoireet usein kestävät yli kolme viikkoa ja olen täälläkin kirjoittanut edellisestä flunssavirustartunnasta, jossa oireet kestivät 5-6 viikkoa. Toisekseen, se että oireet kestävät yli kuukauden, ei ole vielä itsessään kovin hyvä indikaattori vaikeista pitkäaikaisvaikutuksista: jos esimerkiksi makuaisti on koronaviruksen takia heikentynyt kuuden viikon ajan, niin se on tietenkin vittumaista, mutta nähdäkseni tuossa tapauksessa ei voida puhua mistään vaikeista pitkäaikaisvaikutksista, jos kyky maistaa on kuuden viikon jälkeen on taas palautunut normaaliksi.

Tässä uutisten negatiivisuusvinouma ja clickbaiting ovat kyllä vääristäneet hieman todellisuutta. Koronavirukseen liittyvät pitkäaikaisoireet ovat saaneet runsaasti palstatilaa ja siinä vähän on päässyt hämärtymään se, että ylivoimainen valtaosa koronatartunnan saaneista perusterveistä ihmisistä sairastaa taudin pois flunssan tapaan ja "yli kuukauden jatkuvat" oireetkaan eivät vielä itsessään tarkoita mitään hirveää, vaikka yli kuukauden kestävät oireet sinällään vittumaisia ovatkin.

2. Pitkäaikaisvaikutkset ovat mahdollisia monien flunssavirusten yhteydessä

Kovasti vaikuttaa täällä olevan muodissa vähätellä "peruslenssua", mutta - kyllä - peruslenssuvirukset influenssasta puhumattakaan voivat koronan tavoin aiheuttaa pitkäaikaisvaikutuksia kuten esimerkiksi lihasheikkoutta, kuulovaurioita tai keuhkojen alentunutta suoristuskykyä. Myös keuhkokuumeet ja sydänlihastulehdukset ovat mahdollisia.

Koronaviruksessa nämä ovat mahdollisesti todennäköisempiä, mutta perusteita millekään mystifioinnille ei ole. Ehkä kannattaisi siirtyä koronaviruksen ylipelkäämisestä ja mystifioinnista sekä "peruslenssun" vähättelystä sinne välimaastoon: jokaista tartuntatautia kannattaa itsensäkin takia pyrkiä välttämään, koska virus vaikuttaa kehossa aina arvaamattomasti ja sairastaminen on ikävää. Marginaalitodennäköisyyksiä ei kuitenkaan kannata alkaa pelkäämällä pelkäämään. Eihän meidän kannata myöskään pelkäämällä pelätä jokaisella pyöräretkellä kaatumista. Se mikä turvallisuuden lisäämiseksi on arkijärjen mukaisesti ja elämänlaatua kohtuttomasti heikentämättä tehtävissä, kannattaa kuitenkin tehdä niin tartuntatautien välttämisessä, pyöräretkellä kuin niin monessa muussakin arjen asiassa.

***

Edellinen pohdinta siis egoistiselta, jokaiseen itseensä kohdistuvalta kannalta. Vaikka tämä itseensä kohdistuva pohdinta on tietysti myös tärkeää (ainahan se oma napa on kaikista lähimpänä), niin se pitää ehdottomasti erottaa koronaviruksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden yhteiskunnallisten vaikutusten pohdinnasta.

Tarkoitan tällä tiivistettynä sitä, että koronavirustartunnan rajuus - tai sen lyhyet tai pitkät vaikutukset - eivät ole nykyisellä tiedolla millään tavalla relevantti peruste rajoitustoimenpiteille, vaan

Rajoitustoimenpiteiden ainoina tavoitteena tulee olla riskiryhmien hengen suojaaminen sekä terveydenhuollon- ja erikoissairaanhoidon kantokyvyn turvaaminen

Mikäli yhteiskunnallisen toimeliaisuuden rajoittamista aletaan millään tavoin perustelemaan sillä, että koronavirus voi aiheuttaa rajun taudin tai pitkäaikaisia vaikutuksia myös nuorille ja perusterveille ihmisille, eksytään rumasti sinne holhousyhteiskunnan pimeisiin metsiköihin. Siinä vaiheessa, kun akuuttia uhkaa sairaanhoidon kantokyvylle ei enää ole ja riskiryhmät on rokotettu, niin jääköön koronavirustaudin vältteleminen sinne yksilönvapauden- ja vastuun piiriin.

En väitä, että täällä sinänsä kukaan muuta on väittänytkään. Siitä huolimatta keskustelu rajoituksista ja keskustelu taudin vaikutksesta yksilölle tuntuvat jostakin syystä menevän autuaasti sekaisin.

***

On se silti aika mielenkiintoinen, miten joillekin se iskee kovempaa ja jotkut eivät edes välttämättä tiedä sairastaneensa.

On kyllä. Tänään on uutisoitu myös, että Euroopan vanhin ihminen, 116-vuotias ranskalainen nunna, selvisi koronasta eikä edes huomannut sairastavansa. Ehkei se silti oireeton ollut - saattaa olla, että tuossa iässä vain on jo jonkun verran erilaisia vaihtelevia kolotuksia, joihin covid-oireet tässä tapauksessa sekoittuivat.

 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Korona on paha tauti ja jälkioireet voivat olla todella tukalat, mutta nämä yhteiskunnan sulkemisesta seuraavat toimenpiteet voivat silti olla suurempi kokonaishaitta.
Tuskin. Lukuisat maat ovat testaneet rajoituksetonta elämää; lopputulemana on ollut lockdownit, kun virus leviää ja ruuhkauttaa sairaanhoidon.

Tauti, joka tappaa prosentin kymmenesosan kantajistaan, ja silloinkin lähinnä vanhuksia joilla on joka tapauksessa vähemmän vuosia jäljellä. Sitten nämä kaikki yhteiskunnan sulkeisen aiheuttamat lieveilmiöt, lisääntynyt yksinäisyys, nuorten itsetuhoisuus, työttömyys, koulutuksen laadun heikkeneminen, minkälainen hintalappu näille asioille laitetaan? Ei siis euromääräinen hintalappu, vaan ihmishengissä, ja ennenkaikkea laatupainotteisissa menetetyissä elinvuosissa mitattu hintalappu.
Eli logiikkasi on se, että koronaa arvioidaan ihmishengissä, mutta kaikkia muita sosiaalisia ongelmia jollain määrittelemättömällä "hintalapulla".

Miksei Tikkurilan joukkotappeluita käsitellä samalla logiikalla kuin koronaa tässä ketjussa? Jos ihmisiä ei kuole, niin antaa nuorison tapella. Mitä sitten?

Tai vastaavasti, jos halutaan kovasti kauhistella "sosiaalista hintalappua", niin ei muuta kuin osoittamaan dataa näiden asioiden vaikutuksista. Muuten koko homma jää anekdoottien tai veikkailun varaan. Lisäksi on toki huomioitava vaihtoehtoinen skenaario, eli se, että viruksen annetaan levitä vapaasti. Silläkin on kustannuksensa, jotka ovat tod.näk paljon kovemmat.

Se ON äärimmäisen ikävää ja traagista, että ihmisiä kuolee suurissa määrin. Mutta toisaalta nyt pitää myös miettiä miten ihmiset pärjäävät kymmenen vuoden päästä.
Varmasti huomattavasti heikommin, mikäli Suomi ajautuu tilanteeseen, jossa talous ja yhteiskunta pitää sulkea. Se on edelleen se realistinen vaihtoehto, ei mikään "vanhukset kölin alle ja muut jatkaa normaalisti".

Miten se vaikuttaa eliniän odotteeseen, että laitetaan sosiaalinen kanssakäyminen suurelti osin pois päältä, aikuiset eivät pääse harrastamaan tavallisia liikuntaharrastuksiaan tai nuoret syrjäytyvät?
Varmasti jollain tavalla, mutta tuskin yksi harrastukseton vuosi pilaa kovinkaan monen elämää, joka jatkuu keskimäärin noin 80 vuotta.

Miten se vaikuttaa syntyvyyteen, kun nuoret aikuiset eivät pääse tapailemaan?
Nyt on hyvin aikaa lisääntyä.

Uskaltaako kukaan enää lähteä kulttuurialalle töihin, kun tiedetään, että pandemian tullessa pää menee pölkylle alta aikayksikön?
Ala on joka tapauksessa ollut hyvin pirstaloitunut ja epävarma. Ne joita kiinnostaa, harrastavat/tekevät jatkossakin. Yksittäisiä ihmisiä voi siirtyä muille aloille.

Onko meillä 2030-luvulla vielä yhtä terve ja hyvinvoiva kansa kuin tammikuussa 2020?
Sitä on mahdoton sanoa, mutta oma veikkaus on, että eteenpäin mennään.

Ja miksi koronavirus on ainoa vakava uhka, johon myös suhtaudutaan vakavasti?
Ei ole ainoa uhka, johon suhtaudutaan vakavasti.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itsemurhia tai sosiaalisia ongelmia ei pyritä kitkemään draconisilla toimenpiteillä, joilla kajotaan kaikkien ihmisten luovuttamattomiin oikeuksiin. Ja se olisikin hulluutta.
Ei niin, koska ne eivät muodosta uhkaa valtion kyvylle huolehtia perustuslaillisista tehtävistä.

Ei ole pakko lukea, mutta jos ylimitoitetulta pelon lietsonnalta haluaa välttyä, ei voi seurata mitään valtavirtamediaa. Surullista.
Seuraan päivittäin enkä ole havainnut ongelmia. Jos jokin aihealue ei kiinnosta, hyppään yli. Yleisellä tasolla kannustan lukemaan muutakin kuin lööppimediaa.

Kuka on väittänyt tietävänsä asiantuntijoita, virkamiehiä ja poliittista johtoa paremmin? Ovatko asiantuntijat virkamiehet ja poliitikot niin ylivertaisia, että heitä kohtaan ei ole oikeutettua esittää kyseenalaistamista tai kritiikkiä silloin, kun he tekevät päätöksiä, jotka koskevat kaikkia?
Koko ajanhan täällä taivastellaan, miten Krista ja Sanna ei vaan tajuu.

Minun teesini oli ja on: mikään sairaus ei ole leikin asia, mutta mitään sairautta ei voida kitkeä hinnalla millä hyvänsä. Jos olet eri mieltä, ole hyvä ja kerro miksi mainitsemasi "normaali lenssu" pitää kitkeä hinnalla millä hyvänsä ja esitä perustelut.
Normaalia lenssua ei tarvitse kitkeä. Tuntematon, yleisvaarallinen virus sen sijaan kannattaa. Etenkin, kun se saa ihmiset ihan vapaaehtoisesti karttamaan palveluita ja tapaamispaikkoja, mistä koituu negatiivisia seurauksia taloudelle ja hyvinvoinnille.
 
Tartunnat ovat tosiaan olleet suht jyrkässä laskussa viime viikot, vaikka rokotukset ovat alkuvaiheessa. Itse epäilen syyksi WHOn julkilausumaa tammikuun 13 päivältä, jonka mukaan pelkästään positiivinen PCR-testi tulos ei oikeuta toteamaan koronavirusinfektiota, vaan sen toteuttamiseen on tehtävä myös kliininen diagnoosi ja/tai käytettävä kehittyneempää testiä.

WHOn uusi linjaus astui voimaan 13.1, mutta julkaistiin viikkoa myöhemmin, sattumalta samana päivänä, kun Yhdysvaltain uusi presidentti vannoi virkavalansa, eli 20.1.


Tuon jälkeen tartuntamäärät lähtivät laskuun. Sattumaa tai ei.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
2. Pitkäaikaisvaikutkset ovat mahdollisia monien flunssavirusten yhteydessä

Kovasti vaikuttaa täällä olevan muodissa vähätellä "peruslenssua", mutta - kyllä - peruslenssuvirukset influenssasta puhumattakaan voivat koronan tavoin aiheuttaa pitkäaikaisvaikutuksia kuten esimerkiksi lihasheikkoutta, kuulovaurioita tai keuhkojen alentunutta suoristuskykyä. Myös keuhkokuumeet ja sydänlihastulehdukset ovat mahdollisia.

Koronaviruksessa nämä ovat mahdollisesti todennäköisempiä, mutta perusteita millekään mystifioinnille ei ole. Ehkä kannattaisi siirtyä koronaviruksen ylipelkäämisestä ja mystifioinnista sekä "peruslenssun" vähättelystä sinne välimaastoon: jokaista tartuntatautia kannattaa itsensäkin takia pyrkiä välttämään, koska virus vaikuttaa kehossa aina arvaamattomasti ja sairastaminen on ikävää. Marginaalitodennäköisyyksiä ei kuitenkaan kannata alkaa pelkäämällä pelkäämään.

Ensin kiitokset, viestisi oli kokonaisuutena hyvin ansiokas. Etenkin tässä kappaleessa tuo painotus "välimaastosta" on hyvin sanottu. Tuo olisi hyvä periaate, mutta toisinaan keskustelua leimaa tällainen "pioneereille olen fascisti, ja fascisteille pioneeri" -tyylinen vastakkainasettelu, mihin varmaan jokainen ajautuu välillä tahtomattaan mukaan.

Minua itseäni koronaviruksessa huolettaa se, että virus tuntuu vaikuttavan koko elimistöön, ja nämä viime aikoina uutisissa olleet tapaukset, joissa lääkärit ovat kertoneet pitkäaikaisoireita esiintyvän jopa lievän koronan sairastaneilla, ja oireet ovat joissain tapauksissa kestäneet yli puoli vuotta. Minä en ole kuullut sellaisesta, että lieväoireinen influenssa, saatika normiflunssa, aiheuttaisi tuollaisia kuin hyvin harvoin, ja silloin selityksenä on usein sydänlihastulehdus tai krooninen väsymysoireyhtymä. Koronan pitkäaikaisoireisiin liittyvä väsymys ja "aivosumu" voi hyvinkin olla tätä jälkimmäistä, tai ainakin tämän suuntaisia arvioita luin joskus aihetta käsitellleestä artikkelista.

Oma käsitykseni, mikä toki voi olla väärä, on, että koronaviruksessa nuo vakavat jälkioireet eivät ole erityisen yleisiä, mutta ne ovat kuitenkin selvästi yleisempiä kuin influenssan jälkioireena tulevat vastaavat. Influenssan seurauksena voi hyvinkin tulla rajuja jälkitauteja, mutta tällaisia useamman kuukauden mittaisia väsymyksiä tai "aivosumuja" harvemmin tulee. Jos taas tällaisia esiintyy, niin medialla olisi tuhannen taalan paikka tehdä myös näistä tapauksista uutisia, jotta influenssarokotteita otettaisiin enemmän, ja tautiin suhtauduttaisiin asiaan kuuluvalla vakavuudella.

Koronan kohdalla sanoin itse pelkääväni nimenomaan näitä pitkäkestoisia oireita. Minusta riski tälle on pieni, mutta ei kuitenkaan missään nimessä marginaalinen, kuten vaikka kuolemalla tässä iässä. Ja tuollainen krooninen vaiva olisi sen verran vittumainen, että sen vuoksi tauti on syytä ottaa vakavasti. Todennäköisyys pienehkö, vakavuus korkea = merkittävä riski. Ei ehkä punaisella värillä, mutta keltaisella kuitenkin.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Ensin kiitokset, viestisi oli kokonaisuutena hyvin ansiokas. Etenkin tässä kappaleessa tuo painotus "välimaastosta" on hyvin sanottu. Tuo olisi hyvä periaate, mutta toisinaan keskustelua leimaa tällainen "pioneereille olen fascisti, ja fascisteille pioneeri" -tyylinen vastakkainasettelu, mihin varmaan jokainen ajautuu välillä tahtomattaan mukaan.

Minua itseäni koronaviruksessa huolettaa se, että virus tuntuu vaikuttavan koko elimistöön, ja nämä viime aikoina uutisissa olleet tapaukset, joissa lääkärit ovat kertoneet pitkäaikaisoireita esiintyvän jopa lievän koronan sairastaneilla, ja oireet ovat joissain tapauksissa kestäneet yli puoli vuotta. Minä en ole kuullut sellaisesta, että lieväoireinen influenssa, saatika normiflunssa, aiheuttaisi tuollaisia kuin hyvin harvoin, ja silloin selityksenä on usein sydänlihastulehdus tai krooninen väsymysoireyhtymä. Koronan pitkäaikaisoireisiin liittyvä väsymys ja "aivosumu" voi hyvinkin olla tätä jälkimmäistä, tai ainakin tämän suuntaisia arvioita luin joskus aihetta käsitellleestä artikkelista.

Oma käsitykseni, mikä toki voi olla väärä, on, että koronaviruksessa nuo vakavat jälkioireet eivät ole erityisen yleisiä, mutta ne ovat kuitenkin selvästi yleisempiä kuin influenssan jälkioireena tulevat vastaavat. Influenssan seurauksena voi hyvinkin tulla rajuja jälkitauteja, mutta tällaisia useamman kuukauden mittaisia väsymyksiä tai "aivosumuja" harvemmin tulee. Jos taas tällaisia esiintyy, niin medialla olisi tuhannen taalan paikka tehdä myös näistä tapauksista uutisia, jotta influenssarokotteita otettaisiin enemmän, ja tautiin suhtauduttaisiin asiaan kuuluvalla vakavuudella.

Koronan kohdalla sanoin itse pelkääväni nimenomaan näitä pitkäkestoisia oireita. Minusta riski tälle on pieni, mutta ei kuitenkaan missään nimessä marginaalinen, kuten vaikka kuolemalla tässä iässä. Ja tuollainen krooninen vaiva olisi sen verran vittumainen, että sen vuoksi tauti on syytä ottaa vakavasti. Todennäköisyys pienehkö, vakavuus korkea = merkittävä riski. Ei ehkä punaisella värillä, mutta keltaisella kuitenkin.

Täällä kun on kokemusasiantuntijuus rautaa niin olen itse ollut pienen, yskänä ja 37,5 parin päivän kuumeen jälkeen ollut 4 kk "ihan piipussa", ei vaan tullut mieleen soittaa iltapäivälehtiin
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
@El Fitzgerald

Jahas. WHOn uusi linjaus ja USAn uusi presidentti vedetty kaniinina hatusta jo tälläkin foorumilla. Pohdinta on todellisuudessa aika lailla paskaa, sillä kyseessä ei suinkaan ollut mikään uusi linjaus, vaan käytännössä muistutus ohjeiden noudattamisesta. Varsinainen ohje on siis julkaistu jo tukevasti viime vuoden puolella.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Täällä kun on kokemusasiantuntijuus rautaa niin olen itse ollut pienen, yskänä ja 37,5 parin päivän kuumeen jälkeen ollut 4 kk "ihan piipussa", ei vaan tullut mieleen soittaa iltapäivälehtiin

Oikein. Iltapäivälehtiin ei missään nimessä kannata soitellakaan, koska niiden journalistinen taso on keskimäärin varsin huono. En kyllä itsekään alkaisi omalla naamallani esitellä oireita missään valtakunnan mediassa, ellei sitten aivosumu vaikuttaisi sillä tapaa, että harkintakyky pettää...

Tarkennetaan, että nämä iltapäivälehtien henkilökuvaukset ovat vain pieni osa kokonaiskuvaa. Enemmän annan painoarvoa näille uutisille, joissa lääketieteen ammattilaiset käsittelevät asiaa. Ja ne ovat olleet minusta sellaisia, että pitkäaikaisoireet ovat yleisempiä kuin halutaan myöntää.

Sinun tapaus on kyllä harvinainen, mutta ei varmastikaan lääketieteellinen poikkeus. Jos maallikkona pitäisi jotain veikata, niin mykoplasma tai kuumeeton keuhkokuume saattaisi olla ollut kyseessä. Tai sitten jotain muuta.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässä hieman näitä artikkeleita pitkästä koronasta:


Seuran ja Savon Sanomien artikkelit otin mukaan siksi, että niissä kerrotaan tiivistetysti tutkimuksesta, tai niissä haastatellaan asiantuntijaa. Lähdekritiikki kannattaa aina muistaa. Itse pidän näitä kuitenkin varsin laadukkaina artikkeleina.
 

Myyrä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Spurs
Ottamatta kantaa pitkään koronaan itsessään, niin vakiintuuko jatkossa käyttöön myös pitkä flunssa ja pitkä influenssa? Voisi itselläkin olla joskus joku pitkä.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ottamatta kantaa pitkään koronaan itsessään, niin vakiintuuko jatkossa käyttöön myös pitkä flunssa ja pitkä influenssa? Voisi itselläkin olla joskus joku pitkä.

Ei kai pyörää tarvitse keksiä uudelleen? Pitkittynyt flunssa on ihan tunnettu termi. Silloin tosin taustalla on usein joku muu vaiva, kuten vaikkapa astma:

 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tässä hieman näitä artikkeleita pitkästä koronasta:


Seuran ja Savon Sanomien artikkelit otin mukaan siksi, että niissä kerrotaan tiivistetysti tutkimuksesta, tai niissä haastatellaan asiantuntijaa. Lähdekritiikki kannattaa aina muistaa. Itse pidän näitä kuitenkin varsin laadukkaina artikkeleina.

Nämä ovat kokonaisuudessaan oikein asiallisia artikkeleita.

Pitkäaikaisoireet ovat varmasti aivan totta eikä niitä sinällään sovi lähteä kiistämään. Mistään ei kuitenkaan saa mitään järkevää käsitystä näiden yleisyydestä. Ymmärrän, että näistä ei varmaankaan vielä ole tarkkaa tietoa, mutta itseäni erityisen paljon ärsyttää long-covid -keskustelussa on se, että laadukkaissakin asiaa käsittelevissä lehti- ja uutisjutuissa pitkäaikaisoireiden yleisyyttä esitetään epämääräisellä ja harhaanjohtavalla tavalla.

Esimerkiksi tuosta Savon Sanomien artikkelista alle poimimani lainaus ei tarkoita käytännöllisesti katsoen yhtään mitään, mutta on omiaan johtamaan varomattoman lukijan semmoiseen käsitykseen, että nämä pitkäaikaisoireet ovat käytännössä sääntö.

"YHDESSÄ PERÄTI 56 VALTIOTA käsittäneessä kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin pitkään jatkuneiden oireiden yleisyyttä. 65 prosenttia 3762:sta kyselyyn vastanneesta potilaasta koki oireita yli kuuden kuukauden ajan. Kolme yleisintä oiretta olivat uupumus, rasituksen jälkeinen huonovointisuus ja ”aivosumu”."

Tuossa ei lainkaan mainita, minkä tyyppisestä populaatiosta ja minkälaisella prosessilla kyseiset 3 762 potilasta on valittu. Kyseessä vuoren varmasti ei ole random-valinta koronavirustaudin saaneista ihimisistä. Se että kyseessä ei ole random valinta ei tee tuosta tiedosta meille vielä itsessään käyttökelvotonta, mutta se tekee, että jutussa ei kerrota miten ja mistä tuo otos on valittu. Taustalla oleva tutkimus on varmasti hyvin laadukas (sitä minulla ei ole syytä epäillä), mutta Seuran toimittajan tilastopoiminta laittoman heikko.

Tämä on vain yksi esimerkki, ja long-covidia koskevassa uutisoinnissa törmää jatkuvasti tämmöiseen virheelliseen ja harhaanjohtavaan tilastojen tulkitsemiseen tai niiden käyttöön.

Jos itse lähtisin näiden neljän artikkelien pohjalta - erittäin varovaisesti - tekemään tulkintoja koronan pitkäkestoisten oireiden yleisyydestä, lähtisin liikkeelle ehkä tästä Mediuutisten jutusta pomimastani lainauksesta:


"Britanniassa yli neljä miljoonaa ihmistä on syöttänyt tietonsa covidin oireita seuraavaan sovellukseen, jonka tiedoista näkyy, että 12 prosenttia ihmisistä kärsi oireista vielä kuukauden jälkeen ja kaksi prosenttia kärsi oireista vielä kolmen kuukauden jälkeen."

Tuon pohjalta siis noin kahdella prosentilla koronaan sairastuneesta olisi varsinaisesti pitkittyneitä (yli 3 kk) oireita. Aika paljon vähemmän, kuin mitä tuo Seura-lehden tilastotulkinta antaisi äkkiseltään ymmärtää. Tässäkin tilastossa saattaa olla jonkun verran vääristymää, sillä hyvinkin mahdollista on, että helpolla covidista selvinneillä voi myös vastausprosentti tämän tyyppiseen sovellukseen olla alhaisempi. Lisäksi tästäkään emme pysty tekemään tulkintaa 1) siitä, kuinka suurella osalla tuosta kahdesta prosentista nuo oireet ovat vaikeita tai 2) siitä, kuinka suurella osalla nuo oireet ovat helpottaneet esim 4-6 kuukauden kuluttua.

Kritiikkini ei tosiaankaan kohdistu nimim. @Sistis kohtaan, vaan koronan pitkäkestoisia oireita käsittelevään uutisointiin. Ja kuten sanottua, nämä artikkelit ovat minun mielestäni hyviä poimintoja ja Seuran artikkelin mukaanottokin hyvin perusteltu :)

Toivoisin medialta malttia myös näiden pitkäaikaisoireiden uutisoinnissa sekä huolellista ja vastuullista tiedejulkaisujen lainaamista. On tietenkin ymmärrettävää, että perusjournalistit eivät ole lääketieteen ammattilaisia ja virheitä voi tutkimusten tulosten tulkinnassa tulla. Sitä suuremmalla syyllä olisi oltava varovainen juttuja kirjoiteltaessa. Ymmärrykseni loppuu siinä vaiheessa, kun mutkia vedetään suoraksi tarkoituksella ja klikkiotsikointitarkoituksessa.

Vielä loppuun komppaan lainaamaani kirjoittajaa tuosta lähdekritiikin tarpeellisuudesta. Olkaa tarkkana siellä!
 
Viimeksi muokattu:

Snoppen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hermes
Tänään viimeksi oli SVT:n sivuilla että mahdollisesti jopa 100 000 - 200 000 ruotsalaista kärsii tällä hetkellä long-covidista. En klikannut juttua, oletan että siinä on käytetty vähän värikynää, mutta jos nyt noista arvioista edes puolet pitää paikkansa niin onhan se paljon. Ei ole mikään halpa lasku yhteiskunnalle tuo mikäli moni niistä tarvii edes jonkinlaista hoitoa.
 

jiihoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoon Blues
Nämä ovat kokonaisuudessaan oikein asiallisia artikkeleita.

Pitkäaikaisoireet ovat varmasti aivan totta eikä niitä sinällään sovi lähteä kiistämään. Mistään ei kuitenkaan saa mitään järkevää käsitystä näiden yleisyydestä. Ymmärrän, että näistä ei varmaankaan vielä ole tarkkaa tietoa, mutta itseäni erityisen paljon ärsyttää long-covid -keskustelussa on se, että laadukkaissakin asiaa käsittelevissä lehti- ja uutisjutuissa pitkäaikaisoireiden yleisyyttä esitetään epämääräisellä ja harhaanjohtavalla tavalla.

Esimerkiksi tuosta Savon Sanomien artikkelista alle poimimani lainaus ei tarkoita käytännöllisesti katsoen yhtään mitään, mutta on omiaan johtamaan varomattoman lukijan semmoiseen käsitykseen, että nämä pitkäaikaisoireet ovat käytännössä sääntö.

"YHDESSÄ PERÄTI 56 VALTIOTA käsittäneessä kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin pitkään jatkuneiden oireiden yleisyyttä. 65 prosenttia 3762:sta kyselyyn vastanneesta potilaasta koki oireita yli kuuden kuukauden ajan. Kolme yleisintä oiretta olivat uupumus, rasituksen jälkeinen huonovointisuus ja ”aivosumu”."

Tuossa ei lainkaan mainita, minkä tyyppisestä populaatiosta ja minkälaisella prosessilla kyseiset 3 762 potilasta on valittu. Kyseessä vuoren varmasti ei ole random-valinta koronavirustaudin saaneista ihimisistä. Se että kyseessä ei ole random valinta ei tee tuosta tiedosta meille vielä itsessään käyttökelvotonta, mutta se tekee, että jutussa ei kerrota miten ja mistä tuo otos on valittu. Taustalla oleva tutkimus on varmasti hyvin laadukas (sitä minulla ei ole syytä epäillä), mutta Seuran toimittajan tilastopoiminta laittoman heikko.

Tämä on vain yksi esimerkki, ja long-covidia koskevassa uutisoinnissa törmää jatkuvasti tämmöiseen virheelliseen ja harhaanjohtavaan tilastojen tulkitsemiseen tai niiden käyttöön.

Jos itse lähtisin näiden neljän artikkelien pohjalta - erittäin varovaisesti - tekemään tulkintoja koronan pitkäkestoisten oireiden yleisyydestä, lähtisin liikkeelle ehkä tästä Mediuutisten jutusta pomimastani lainauksesta:


"Britanniassa yli neljä miljoonaa ihmistä on syöttänyt tietonsa covidin oireita seuraavaan sovellukseen, jonka tiedoista näkyy, että 12 prosenttia ihmisistä kärsi oireista vielä kuukauden jälkeen ja kaksi prosenttia kärsi oireista vielä kolmen kuukauden jälkeen."

Tuon pohjalta siis noin kahdella prosentilla koronaan sairastuneesta olisi varsinaisesti pitkittyneitä (yli 3 kk) oireita. Aika paljon vähemmän, kuin mitä tuo Seura-lehden tilastotulkinta antaisi äkkiseltään ymmärtää. Tässäkin tilastossa saattaa olla jonkun verran vääristymää, sillä hyvinkin mahdollista on, että helpolla covidista selvinneillä voi myös vastausprosentti tämän tyyppiseen sovellukseen olla alhaisempi. Lisäksi tästäkään emme pysty tekemään tulkintaa 1) siitä, kuinka suurella osalla tuosta kahdesta prosentista nuo oireet ovat vaikeita tai 2) siitä, kuinka suurella osalla nuo oireet ovat helpottaneet esim 4-6 kuukauden kuluttua.

Kritiikkini ei tosiaankaan kohdistu nimim. @Sistis kohtaan, vaan koronan pitkäkestoisia oireita käsittelevään uutisointiin. Ja kuten sanottua, nämä artikkelit ovat minun mielestäni hyviä poimintoja ja Seuran artikkelin mukaanottokin hyvin perusteltu :)

Toivoisin medialta malttia myös näiden pitkäaikaisoireiden uutisoinnissa sekä huolellista ja vastuullista tiedejulkaisujen lainaamista. On tietenkin ymmärrettävää, että perusjournalistit eivät ole lääketieteen ammattilaisia ja virheitä voi tutkimusten tulosten tulkinnassa tulla. Sitä suuremmalla syyllä olisi oltava varovainen juttuja kirjoiteltaessa. Ymmärrykseni loppuu siinä vaiheessa, kun mutkia vedetään suoraksi tarkoituksella ja klikkiotsikointitarkoituksessa.

Vielä loppuun komppaan lainaamaani kirjoittajaa tuosta lähdekritiikin tarpeellisuudesta. Olkaa tarkkana siellä!
Erittäin hyviä viestejä @BitterX ja @Sistis molemmilta. Ilo lukea.
Näihin lisäisin itse, että mikäli laadukkaat mediat toisi esiin ja tiivistäisi pitkäaikaisoireita käsittelevien tutkimusten tuloksia mahdollisimman objektiivisesti ja suurelle massalle helposti ymmärrettävällä tavalla, se voisi palvella kaikkien tarkoitusperiä. Kärjistäminen ja tarkoitushakuinen tulkinta vaan syö uskottavuutta uutisoinnilta ja monella koko ”Korona-elämään” suhtautumiselta.

Syynä tähän laaduttomaan uutisointiin voi olla se, ettei laadukkaat mediat vieläkäkään koe, että data ja tutkimus olisi riittävää ottaakseen aihetta syvempään tarkasteluun. Eli jonkinlainen vastuu- ja mainekysymyskin saattaa olla taustalla.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Iltalehti uutisoi Savonlinnassa olleesta leppoisasta opiskelijailtamasta, jonka seurauksena on tullut tartunta ketju, jossa on 36 tartuntaa.
Toivottavasti kalja on ollut hyvää.... Näitä tuntuu olevan aika "tiuhaan"
 

topdog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Valmistautukaa pukemaan maskeja päälle ensin tupla- ja sitten triplakerroksin.


Lähes jokaiseen koronauutiseen sisältyy sanat voi, saattaa tai mahdollisesti. Ja läpi menee kuin häkä.

kohta joku tutkimus kertoo että pampers vaipat suojaa parhaiten koronalta ja pian myydään kaupoissa ei oota! Ilon päivä maskivalmistajille. Myynti tuplaantuu.
 

Oadie

Jäsen
Yhtä hyvin media voisi kertoa faktana, että maski suojaa parhaiten, kun ne tungetaan takapuoleen. Silloin maskit olisivat siellä.

Ei sitä ihan faktana voi kertoa. Maski perseessä saattaa vähentää tartuntariskiä. Naru jää ulkopuolelle, jotta sen saa nykäistyä pois ja tunkettua uuden sisään.

Tätähän "myydään" nyt ihan millä tahansa. Itse todellinen asia on jäämässä taakse, kunhan saadaan uutta klikkiä peliin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös