Mainos

Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 226 958
  • 81 140
Suosikkijoukkue
IFK
Huomioit aivan oikein tartuntatautilain, muttet muuta lainsäädäntöä (tässä tapauksessa perusopetuslaki ja varhaiskasvatuslaki). Tartuntatautilain mukaan voidaan sulkea tiloja, mutta kuntien velvoite kummankin järjestämiseen ao. lakien mukaan säilyy, jolloin kunnan on järjestettävä edelleen lähiopetus mainituille ryhmille ja varhaiskasvatus jokaiselle halukkaalle. Tämän myötä kunnat eivät voi sulkea kumpaakaan, vaan tämä vaatii valmiuslain soveltamis- ja käyttöönottoasetukset. Tartuntatautilaki ottaa kantaa tässä vain tiloihin. Myönnän toki, että kirjoitin tämän alunperin osin syöttinä jollekin tartuttavaksi mutta myös siksi, ettei asia tunnu olevan selvä varsin korkeallakaan tasolla, joten kuinka se olisi kansalaisillekaan.

Kerros nyt syöttinä, että mikä velvoittaa kunnan nyt järjestämään opetuksen nimenomaan lähiopetuksena?
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin näkemyksesi perustuu, koska jos tilojen sulkemisesta päätetään tartuntatautilailla, niin onko kunnalla silloin joku velvollisuus järjestää lähiopiskelu ulkotiloihin?
Epäilen.
Jos toimitilat joudutaan sulkemaan, niin kyllä silloin mennään etäopetukseen.
Varhaiskasvatuksen toimipisteitä suljettiin keväällä kuntien toimesta osoittamatta korvaavaa paikkaa useammassakin kunnassa:

 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Jos näillä nykyisillä rajoituksilla tartuntamäärät saataisiin käännettyä edes loivaan laskuun ja jouluviikolla voisi puolestani sulkea kaikki paikat (pl. apteekit ja ruokakaupat), koska ei silloin tapahdu muutenkaan mitään. Monelle yritykselle nuo jouluviikon välipäivät ovat vähän sellainen pakollinen kuluerä, mutta jos kaikki ovat kiinni, niin silloin sitä toimintaa ei tarvitse kenenkään pitää käynnissä palvellakseen harvalukuista asiakasjoukkiota, vaan päinvastoin - nyt olisi hyvä sauma hankkiutua työntekijöiden lomakertymistä eroon. Tämän jälkeen alkuvuosi päästäisiin todennäköisesti starttaamaan hyvinkin maltillissa tartuntalukemissa.
 
Viimeksi muokattu:

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Toisaalta on ihan luonnollista, että Lasse Lehtoselta kysytään esimerkiksi kuinka paljon HUS:ssa on hoidon kapasiteettia ja millaisen määrän koronaan sairastuneita HUS kestää.

Ai on? Eikös mies ole diagnostiikkajohtaja? Kun paikka oli auki niin kuvattiin näin:

Diagnostiikkajohtajan tehtävässä

- johdat ja kehität HUS Diagnostiikkakeskuksen kokonaisuutta profiloiden uudelleen palveluita ja niiden verkottumista erityisvastuualueella sekä kansallisesti
- edistät diagnostisten erikoisalojen kansallista kehitystä tavoitteena luoda HUSista halutuin yhteistyökumppani yliopistosairaaloiden keskuudessa
tuet henkilöstöjohtamista tavoitteena luoda vetovoimainen ja haluttu työpaikka, jossa henkilöstö viihtyy
- johdat ja rakennat kumppanuksia tunnistaen niiden merkityksen toiminnassa

On hyvin mahdollista, että ymmärrän homman väärin mutta eikös nuo kuulu muiden vastuulle?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ai on? Eikös mies ole diagnostiikkajohtaja? Kun paikka oli auki niin kuvattiin näin:

Diagnostiikkajohtajan tehtävässä

- johdat ja kehität HUS Diagnostiikkakeskuksen kokonaisuutta profiloiden uudelleen palveluita ja niiden verkottumista erityisvastuualueella sekä kansallisesti
- edistät diagnostisten erikoisalojen kansallista kehitystä tavoitteena luoda HUSista halutuin yhteistyökumppani yliopistosairaaloiden keskuudessa
tuet henkilöstöjohtamista tavoitteena luoda vetovoimainen ja haluttu työpaikka, jossa henkilöstö viihtyy
- johdat ja rakennat kumppanuksia tunnistaen niiden merkityksen toiminnassa

On hyvin mahdollista, että ymmärrän homman väärin mutta eikös nuo kuulu muiden vastuulle?
Luulisi, että kun media laittaa HUS:lle haastattelupyyntöjä ne ohjataan oikealle henkilölle. Jos Lehtonen ei toisaalta ole organisaation oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin vaan sooloilee omiaan, niin tällöin Uudenmaan terveydenhuolto on ilmeisen epäpätevissä käsissä.

Näköjään on myös hallinto-oikeuden ja terveysoikeuden professori Helsingin yliopistolla. Ehkä se antaa jonkinlaisen pätevyyden kommentoida myös rajoitusten juridisia puolia.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL
F

Flonaldo

Jos näillä nykyisillä rajoituksilla tartuntamäärät saataisiin käännettyä edes loivaan laskuun ja jouluviikolla voisi puolestani sulkea kaikki paikat (pl. apteekit ja ruokakaupat), koska ei silloin tapahdu muutenkaan mitään. Monelle yritykselle nuo jouluviikon välipäivät ovat vähän sellainen pakollinen kuluerä. Tämän jälkeen alkuvuosi päästäisiin todennäköisesti starttaamaan hyvinkin maltillissa tartuntalukemissa.
Jos virus jossain jouluviikolla leviää, se tapahtuu ihmisten kodeissa. Kun perheet kokoontuvat yhteen vanhempien ja isovanhempien kanssa, siinä se riski piilee - ja muiden paikkojen aukiololla on hyvin vähän merkitystä. Se että oletko minuutin verran jossain kaupassa lähietäisyydeltä toisesta ihmisestä on minimaalinen riski siihen verrattuna, että vietetään tuntikaupalla ~8 henkeä yhdessä ruokapöydässä ja olohuoneessa.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Luulisi, että kun media laittaa HUS:lle haastattelupyyntöjä ne ohjataan oikealle henkilölle. Jos Lehtonen ei toisaalta ole organisaation oikea henkilö vastaamaan kysymyksiin vaan sooloilee omiaan, niin tällöin Uudenmaan terveydenhuolto on ilmeisen epäpätevissä käsissä.

Ensinnäkin se, että pyynnöt menee HUS:lle on puhdas oletus. Siellä on Mäkijärvi jonka alueeseen nuo kuuluu. Eli voi olla, että HUS on hommassa paska mutta veikkaan, että Lassekaan ei kieltäydy jos joku soittaa ja kyselee. Vähän on ehdokasmaista toimintaa.

Mutta joo. Sanoit sen olevan luonnollista. Mutta sitten se ei olekaan.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Jos virus jossain jouluviikolla leviää, se tapahtuu ihmisten kodeissa. Kun perheet kokoontuvat yhteen vanhempien ja isovanhempien kanssa, siinä se riski piilee - ja muiden paikkojen aukiololla on hyvin vähän merkitystä. Se että oletko minuutin verran jossain kaupassa lähietäisyydeltä toisesta ihmisestä on minimaalinen riski siihen verrattuna, että vietetään tuntikaupalla ~8 henkeä yhdessä ruokapöydässä ja olohuoneessa.

Enkai minä mistään ruokakaupoista puhunutkaan. Väitätkö, ettei tartunnat ole levinneet työpaikoilla? Pelkästään Oulun tartunnoista suuri osa on peräisin Stora Enson työmaalta. Onhan se selvä, että tällainen "sulkuviikko" pudottaisi kontaktien määrät murto-osaan nykyisestä, aina joukkoliikenteestä alkaen. Lisäksi täytyy muistaa, että iso osa perhepiirissä tapahtuvista kontakteista tapahtuu jo tällä hetkellä eikä siihen joulua tarvita.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mutta joo. Sanoit sen olevan luonnollista. Mutta sitten se ei olekaan.
Niin. Kuten sanoit, mehän emme tiedä miten HUS:ssa on päätetty kuka hoitaa asiantuntijaviestintää ulospäin. Uskon silti, että Lehtonen tekee vain työtään.

Esimerkiksi THL:ssä pääjohtaja Tervahauta otti ensin roolia, mutta jännityksessä hikoili ja kosketteli käsillään naamaansa kohun arvoisesti, minkä jälkeen sitten Salminen on hoitanut oikeastaan kaikki asiantuntijalausunnot ja haastattelut.

Ehkäpä HUS:ssakin on todettu, että Lehtonen hoitaa paremmin tämän osan työstä. Kun hänen mielipiteensä eivät edusta organisaatiotaan, on se sitten HUS:n ja Lehtosen syytä tuoda ilmi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL
Jos näillä nykyisillä rajoituksilla tartuntamäärät saataisiin käännettyä edes loivaan laskuun ja jouluviikolla voisi puolestani sulkea kaikki paikat (pl. apteekit ja ruokakaupat), koska ei silloin tapahdu muutenkaan mitään.

Tämän ei ole tarkoitus olla erityisesti lainaamalleni kirjoittajalle, eikä siinä eritelty mitä kaikkea "kaikki paikat" tarkoittaa. Juhlapyhinä tosiaan ei paljoa tapahdu, mutta on hyvä muistaa että on myös paljon ihmisiä, jotka eivät vietä "perhejoulua" joko omasta tahdostaan, tai siksi ettei ole ketään. Yksinäisiä ihmisiä on paljon, ja heille voi olla todella tärkeä asia että voivat mennä esim. baariin tai kahvilaan, jossa saavat kuitenkin jonkunlaisia sosiaalisia kontakteja ja toivottavasti iloa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Kerros nyt syöttinä, että mikä velvoittaa kunnan nyt järjestämään opetuksen nimenomaan lähiopetuksena?
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin näkemyksesi perustuu, koska jos tilojen sulkemisesta päätetään tartuntatautilailla, niin onko kunnalla silloin joku velvollisuus järjestää lähiopiskelu ulkotiloihin?
Epäilen.
Jos toimitilat joudutaan sulkemaan, niin kyllä silloin mennään etäopetukseen.
Varhaiskasvatuksen toimipisteitä suljettiin keväällä kuntien toimesta osoittamatta korvaavaa paikkaa useammassakin kunnassa:


PerusopetusL 628/1998 20a § (lakimuutos kesällä 2020 voimaan tältä osin). Aiemmin ei etäopetus perusopetuksessa ollut mahdollista edes miltään osin ilman valmiuslakia, jonka käyttöönotto- ja soveltamisasetuksin siis keväällä (VN 17.3.: Varhaiskasvatukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuuteen väliaikaisia rajoituksia) rajattiin tätä kuntien velvoitetta. Perusopetuslain väliaikaisessa muuttamisessa (pykälä on voimassa 31.12.2020 saakka mahdollistettiin etäopetus pl. mainitsemani ryhmät). Edelleen laajempi rajaaminen vaatii poikkeusolot ja valmiuslain soveltamis- ja käyttöönottoasetukset.

Linkkaamassasi uutisessa ei kerrottu yhdenkään varhaiskasvatusyksikön sulkemisesta, vaan _avoimen varhaiskasvatuksen_, eli kerhot ja avoimet päiväkodit. Tämä ei luonnollisestikaan ole lakisääteinen velvoite. Lisäksi kunnat voivat resurssiensa puitteissa toki sulkea yksittäisiä päiväkotitiloja ja keskittää toimintaa (huomioiden varhaiskasvatuslain vaatimukset), mutta palvelu on silti järjestettävä normaalioloissa, eli de facto ei voida päiväkoteja sulkea.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Enkai minä mistään ruokakaupoista puhunutkaan. Väitätkö, ettei tartunnat ole levinneet työpaikoilla? Pelkästään Oulun tartunnoista suuri osa on peräisin Stora Enson työmaalta. Onhan se selvä, että tällainen "sulkuviikko" pudottaisi kontaktien määrät murto-osaan nykyisestä, aina joukkoliikenteestä alkaen. Lisäksi täytyy muistaa, että iso osa perhepiirissä tapahtuvista kontakteista tapahtuu jo tällä hetkellä eikä siihen joulua tarvita.

Olisi kiva kuulla noista Stora Enson tartunnoista enemmän. Siis ovatko työmaalta vai työporukan vapaa ajalta.

Jos työporukan 10 henkeä majoittuu johonkin yksiön kokoiseen parakkiin tai kerrostaloasuntoon viettämään työn aikaista elämää (ilmeisesti lepoa ja pari kaljaa jos vierasmaalaisista työntekijöistä kyse) niin meneekö nuo tartunnat siis työpaikan piikkiin.

Toki jos tuossa tartuntaryppäässä kyse pelkistä finskiduunareista niin sittenhän tilanne toki eri. Mutta tosiaan siis olisi kiva kuulla noista ryppäistä se, mihin kansalaisuuksiin ne kohdistuvat.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Niin. Kuten sanoit, mehän emme tiedä miten HUS:ssa on päätetty kuka hoitaa asiantuntijaviestintää ulospäin. Uskon silti, että Lehtonen tekee vain työtään.

Mehän itse asiassa tiedämme, jollei keväästä ole linja muuttunut, sillä HUS nimenomaan keväällä täsmensi tätä viestintää Lehtosen HUS:n nimissä tekemien irtiottojen myötä. Nyttemmin hän on aika tarkoin itse pitäytynyt roolissaan HY:n professorina kun kommentoi muuta kuin omaa osa-aluettaan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Tämän ei ole tarkoitus olla erityisesti lainaamalleni kirjoittajalle, eikä siinä eritelty mitä kaikkea "kaikki paikat" tarkoittaa. Juhlapyhinä tosiaan ei paljoa tapahdu, mutta on hyvä muistaa että on myös paljon ihmisiä, jotka eivät vietä "perhejoulua" joko omasta tahdostaan, tai siksi ettei ole ketään. Yksinäisiä ihmisiä on paljon, ja heille voi olla todella tärkeä asia että voivat mennä esim. baariin tai kahvilaan, jossa saavat kuitenkin jonkunlaisia sosiaalisia kontakteja ja toivottavasti iloa.

Tarkennettakoon kirjoitustani sen verran, että jos tällaisia rajumpia toimia tullaan tarvitsemaan ennemmin tai myöhemmin, jotta tartuntamäärät saadaan käännettyä riittävän voimakkaaseen laskuun, niin taloudellisesta näkövinkkeilistä jouluviikko olisi ehdottomasti paras ajankohta sen toteuttamiseen. Moni yritys kituuttelee ne välipäivät auki muutenkin nollakatteella asiakasmenetyksien pelossa.

Olisi kiva kuulla noista Stora Enson tartunnoista enemmän. Siis ovatko työmaalta vai työporukan vapaa ajalta.

Jos työporukan 10 henkeä majoittuu johonkin yksiön kokoiseen parakkiin tai kerrostaloasuntoon viettämään työn aikaista elämää (ilmeisesti lepoa ja pari kaljaa jos vierasmaalaisista työntekijöistä kyse) niin meneekö nuo tartunnat siis työpaikan piikkiin.

Joo, mielelläni itsekin tästä enemmän kuulisin. Valtaosa todetuista tartunnoista käsittääkseni vieraspaikkakuntalaisilla, mutta siitä ei ole tietoa, että ovatko altistumiset tapahtuneet työmaalla, asuntoloissa vai missä.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Tarkennettakoon kirjoitustani sen verran, että jos tällaisia rajumpia toimia tullaan tarvitsemaan ennemmin tai myöhemmin, jotta tartuntamäärät saadaan käännettyä riittävän voimakkaaseen laskuun, niin taloudellisesta näkövinkkeilistä jouluviikko olisi ehdottomasti paras ajankohta sen toteuttamiseen. Moni yritys kituuttelee ne välipäivät muutenkin nollakatteella asiakasmenetyksien pelossa.

Puhutko siis jouluviikosta vai välipäivistä (kaksi eri asiaa)? Jouluviikko = ennen joulua, välipäivät = joulun ja uudenvuoden väli, jolloin on perinteinen alennusmyyntiaika.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Puhutko siis jouluviikosta vai välipäivistä (kaksi eri asiaa)? Jouluviikko = ennen joulua, välipäivät = joulun ja uudenvuoden väli, jolloin on perinteinen alennusmyyntiaika.

Jouluviikkoa tarkoitin. Hyvä tarkennus.

Yritystoiminnan näkövinkkelistä epäsuotuisin tilanne lienee silloin kun ne pyhät osuvat keskelle viikkoa. Tänä vuonna joulupäivä näyttäisi olevan onneksi perjantaina. Eli jos joulupäivä olisikin keskiviikkona, niin to-pe ovat monella toimialalla äärimmäisen hiljaisia päiviä.
 
Suosikkijoukkue
IFK
PerusopetusL 628/1998 20a § (lakimuutos kesällä 2020 voimaan tältä osin). Aiemmin ei etäopetus perusopetuksessa ollut mahdollista edes miltään osin ilman valmiuslakia, jonka käyttöönotto- ja soveltamisasetuksin siis keväällä (VN 17.3.: Varhaiskasvatukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuuteen väliaikaisia rajoituksia) rajattiin tätä kuntien velvoitetta. Perusopetuslain väliaikaisessa muuttamisessa (pykälä on voimassa 31.12.2020 saakka mahdollistettiin etäopetus pl. mainitsemani ryhmät). Edelleen laajempi rajaaminen vaatii poikkeusolot ja valmiuslain soveltamis- ja käyttöönottoasetukset.

Linkkaamassasi uutisessa ei kerrottu yhdenkään varhaiskasvatusyksikön sulkemisesta, vaan _avoimen varhaiskasvatuksen_, eli kerhot ja avoimet päiväkodit. Tämä ei luonnollisestikaan ole lakisääteinen velvoite. Lisäksi kunnat voivat resurssiensa puitteissa toki sulkea yksittäisiä päiväkotitiloja ja keskittää toimintaa (huomioiden varhaiskasvatuslain vaatimukset), mutta palvelu on silti järjestettävä normaalioloissa, eli de facto ei voida päiväkoteja sulkea.

Hyvä, että olet asiaan perehtynyt paljon paremmin, kuin mitä alkuperäinen postauksesi antoi ymmärtää.
Tämä on jälleen niitä asioita, joiden puiminen tarvitsisi oikeaa asiantuntemusta ja lakikentän hallintaa. Itse jumitun siihen, ettei perusopetuslaki puhu lähiopetuksesta mitään, mutta velvoittaa vähintään muun soveltuvan paikan osoittamiseen:

"Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu varhaiskasvatuspaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (13.7.2018/542)

Siihen en osaa ottaa nyt sitten kantaa, voidaanko etäopetukseen mennä ilman vähintään väliaikaisella asetuksella tehtävää poikkeusta, ja tarvitseeko tuon asetuksen tekeminen valmiuslakien käyttöönottoa, vai löytyykö esim. tartuntatautilaista perusteet asetukselle.
Hyvä nosto.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ihmettelen, kuinka jotkut rajoituksia vastustavat kirjoittajat (tällä palstalla ja muuallakin mediassa) tuntuvat aina suhtautuvan rajoituksiin sillä ajatuksella, että niitä olisi tarkoitus pitää jatkuvasti päällä. Ja talous kärsii. Eihän se niin mene. Rajoituksien tarkoitus on olla niin tiukkoja, että epidemia saadaan painettua turvallisen alas, ja sen jälkeen niitä höllätään. Eihän Suomessakaan olla oltu samanlaisessa tilanteessa keväästä asti, vaan oikea-aikaiset ja riittävän tiukat rajoitukset kestivät noin pari kuukautta, ja sitten niitä hölllennettiin ihan niin kuin pitikin.

Nyt nämä rajoitukset ovat toivottavasti riittävän tiukat, että tilanne kääntyy taas hyväksyttävälle tasolle, jossa epidemian hallinta on helpompaa. Sillä pärjätään siihen asti, että rokotteet tulevat.

Toisekseen joillain tuntuu olevan sellainen käsittämätön ajatus, että taloudelliset vaikutukset johtuvat rajoituksista eivätkä taudista. Todellisuudessa taudin leviäminen aiheuttaa sen, että ihmiset ryhtyvät jossain vaiheessa muuttamaan käyttäytymistään ja rajoittamaan liikkumistaan ja palveluiden käyttöä. Ja kun verrataan sitä, miten eri maat ovat tästä kriisistä selvinneet, niin kyllä se on niin, että epidemian rajoituksessa onnistuneet maat ovat pärjänneet paremmin kuin ne, jotka yrittivät pitää yhteiskuntaa avoimempana.

Korona on käytännössä toiminut niin, että jossain vaiheessa tautia on pakko hillitä rajoituksin. Ja näyttää siltä, että on sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti ollut parempi strategia hillitä epidemiaa rajoituksilla ennemmin kuin myöhemmin. Jälkimmäisen seurauksena on isompi määrä sairastuneita ja kuolleita sekä pidempikestoisemmat ja tiukemmat rajoitukset.

Muutamia havaintoja maailmalta:

1. Euroopassa mennään karmean tilanteen jälkeen laajalla rintamalla hyvään suuntaan. Lock-downit tehoavat, niin kuin niiden pitäisikin. Belgiassa neljässä viikossa laskua 85%. Ranskassa kolmessa viikossa lähes 80% laskua. Espanjassa vajaassa neljässä viikossa 60% lasku... sitten vähän pienempiä laskuja: Italia vajaassa kahdessa viikossa 25%, Briteissä samassa ajassa reilu 35%... Saksa on poikkeus, kun siellä on laskua vasta 5%, ja huipusta on kulunut pari viikkoa.

2. Aasiassa on tilanne mennyt siinä mielessä kehnompaan suuntaan, että Japanissa ja Etelä-Koreassa on selkeä kolmas aalto käynnissä. Tosin Etelä-Korean toista aaltoa edelsi yksi kiihtymisvaihe, jossa maan viranomaiset puhuivat jo toisesta aallosta, joten on vähän epäselvää, että monesko aalto sieltä koronamereltä puskee. Maiden tilanne on kuitenkin väkilukuun nähden todella hyvä, joten suurta huolta noista ei ole. Japanissa tartunnat nelinkertaistuivat kuukaudessa...

3. Yhdysvalloissa on ollut pieniä merkkejä (ainakin tilastoissa) huippujen lähestymisestä. Itse asiassa viime päivinä on jopa tultu alaspäin, mutta lasku on ollut niin maltillista, ettei tuota vielä voi sanoa huipun ohittamiseksi.

4. Euroopassa laskua on oheisen linkin perusteella kahdessa ja puolessa viikossa vähän reilu 20%. Maailman tilastot tätä seuraavan linkin perusteella osoittavat myös lievää laskua päiväkohtaisissa lukemissa. Tämä tilasto on kyllä hyvin ylimalkainen, koska etenkin Afrikan ja Aasian maiden tilastojen tarkkuus lienee aika olematon - eikä länsimaidenkaan tilastoissakaan aina kaikki mene ihan kohdilleen (Espanjan ilmoittamat määrät muuttuvat esimerkiksi takautuvasti melko säännöllisesti, ja on Suomessakin ollut kaikenlaisia tilastovirheiden korjauksia). Oikeastaan tämän tilaston kääntyminen "alamäkeen" johtunee siitä, että Eurooppa vaikuttaa tilastoihin selvästi enemmän kuin sen väkiluvun perusteella pitäisi tehdä. Ja kun Euroopassa lasketellaan, niin laskettelee tuokin tilasto. Euroopan tilanteen huononeminen yhdessä Yhdysvaltain samaan ilmiöön näkyi vastaavasti kovana nousuna tuossa tilastossa.

5. Ruotsi puskee koko ajan ylemmäs. Ei näy merkkejäkään niistä alueellisistakaan laumasuojista, joita jotkut ovat povanneet...

 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Hyvä, että olet asiaan perehtynyt paljon paremmin, kuin mitä alkuperäinen postauksesi antoi ymmärtää.
Tämä on jälleen niitä asioita, joiden puiminen tarvitsisi oikeaa asiantuntemusta ja lakikentän hallintaa. Itse jumitun siihen, ettei perusopetuslaki puhu lähiopetuksesta mitään, mutta velvoittaa vähintään muun soveltuvan paikan osoittamiseen:

"Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu varhaiskasvatuspaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (13.7.2018/542)

Siihen en osaa ottaa nyt sitten kantaa, voidaanko etäopetukseen mennä ilman vähintään väliaikaisella asetuksella tehtävää poikkeusta, ja tarvitseeko tuon asetuksen tekeminen valmiuslakien käyttöönottoa, vai löytyykö esim. tartuntatautilaista perusteet asetukselle.
Hyvä nosto.

Tuo PerusopetusL 6 § on siis ”normaaliolojen” pykälä (ks. lain esityöt), jossa rajataan kuntien velvoitetta osoittaa aina lähin koulu (vanhan ajan peruskoululainsäädännön mukaanhan tästä ei ollut poikkeuksia). Poikkeustilanteesta - joskaan ei siis poikkeusoloissa - säädetään 20a § Ja siellä ao. rajaukset; varhaiskasvatuslain osalta rajauksia ei ole tehty. Periaatteessa - paikan täyttäessä lain kirjaimen - voisi esimerkiksi pienehkö kaupunki täyttää toki velvoitteensa järjestämällä varhaiskasvatuksen vaikkapa yhdessä jäähallin kokoisessa tilassa, mutta velvoitteesta irti pääsy vaatii valmiuslain.

Tunnen asian erinäisistä syistä erittäin hyvin. OKM on tehnyt tästä kunnille ja muillekin kiinnostuneille varsin hyvän koosteen, mutta se ei tunnu jostain syystä tavoittavan esimerkiksi kaikkia kuntapäättäjiä. Tai sitten tällä asialla horistaan politiikkaa.
 

kende

Jäsen
Suosikkijoukkue
sport
5. Ruotsi puskee koko ajan ylemmäs. Ei näy merkkejäkään niistä alueellisistakaan laumasuojista, joita jotkut ovat povanneet...


Missä Ruotsi siis nousee ylemmäs? Jossain vaiheessahan Ruotsi oli vakio top 10 eniten koronan kourissa ollut valtio mitä tuli mm. kuolleisiin suhteessa väkilukuun, nykyään ei mahdu edes top 20. Sinulle saattaisi olla diagnoitavissa jonkinlainen oppimiskyvyn häiriö, kun pointti on mennyt sen verran monta kertaa ohitse. Palataan siis jälleen tapaan, miten oikeasti pystyt havainnoimaan olkiukkoistamaasi kokonaisuutta. Vertailu esim. tsekkiin tai itävaltaan jne (samankokoiset), loputtomasti verrokkeja ihan Euroopasta, minkäslainen epidemia näillä kevään ajan neitseellisempinä pysyneillä alueilla nyt on syksyllä koettu vrt Ruotsi? Se on se oleellinen pihvi, koetahan nyt jo ymmärtää. Kiitos.

Minä nään selvän epidemologisen eron mm. näillä mailla syksyn osalta ja on oma asiasi, jos pystyt olemaan sokea tälle kehitykselle. Ruotsilla tullut kuolemia keväästä lisää ehkä joku 10-15pros kun näissä maissa karkeasti varmaan 10 kertaistuneet. Mu-mutku Ruotsi nousee ja jatkoajan hereetikot ne sano että Ruotsissa ei voi olla enää mitään koska niinhän ne sano. Haha
 

Snoppen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hermes
Minä nään selvän epidemologisen eron mm. näillä mailla syksyn osalta ja on oma asiasi, jos pystyt olemaan sokea tälle kehitykselle. Ruotsilla tullut kuolemia keväästä lisää ehkä joku 10-15pros kun näissä maissa karkeasti varmaan 10 kertaistuneet. Mu-mutku Ruotsi nousee ja jatkoajan hereetikot ne sano että Ruotsissa ei voi olla enää mitään koska niinhän ne sano.
Ruotsissa ollut kuitenkin suhteellisen kovia rajoituksia päällä. Siellä missä nuo kuolemat on kymmenkertaistuneet ei ollut rajoituksia päällä, ja siitä ovat nyt maksaneet kovan hinnan.
 
F

Flonaldo

Tshekissä uusien tartuntojen määrä per päivä kasvoi 17.9. - 14.10. välillä ~130 per miljoonasta ~530 per miljoonaan.
Itävallassa uusien tartuntojen määrä per päivä kasvoi 16.10. - 5.11. välillä ~130 per miljoonasta ~530 per miljoonaan.
Ruotsissa uusien tartuntojen määrä per päivä kasvoi 27.10. - 26.11. välillä ~130 per miljoonasta ~530 per miljoonaan.

Se että Ruotsissa kuolemat eivät vielä ole merkittävästi nousseet, johtuu siitä (yllättävänkin yksinkertaisesta) syystä, että ihmiset eivät kuole sinä päivänä, kun positiivinen testitulos kirjataan. Itse asiassa he kuolevat 14-21 päivää myöhemmin.

Tshekissä varsinkin oli tartuntojen kasvun nopeutuessa erittäin vähän rajoituksia, kun taas Ruotsissa on ollut selvästi enemmän koko ajan. Ruotsin laumasuoja on myytti, joka elää enää ainostaan Tegnellin (ja ilmeisesti yhä parin uskollisen seuraajan) pään sisällä.
 

kende

Jäsen
Suosikkijoukkue
sport
Ruotsissa ollut kuitenkin suhteellisen kovia rajoituksia päällä. Siellä missä nuo kuolemat on kymmenkertaistuneet ei ollut rajoituksia päällä, ja siitä ovat nyt maksaneet kovan hinnan.

Juupa juu rajoitukset sitä ja tätä.


Maskisuositusta kaikkiin julkisiin tiloihin, maahantulorajoituksia balkanilta...

Kyllähän tuollakin oli aika kova yritys kun vielä "On 28 September, Vienna tightened its protective measures. People in Vienna are now required to leave their contact details when visiting restaurants, bars, and clubs in Vienna",

Mutta niin vain eivät auttaneet ensi kuun katastrofia estämään sitten kuten "Ruotsissa auttoi" vai niinkö se ero nyt tosiaan on ymmärrettävä...
 
Ruotsissa ollut kuitenkin suhteellisen kovia rajoituksia päällä. Siellä missä nuo kuolemat on kymmenkertaistuneet ei ollut rajoituksia päällä, ja siitä ovat nyt maksaneet kovan hinnan.

Eikä siihen koronaan kuolla heti tartuntavaiheessa. Ruotsin vimeisten päivien tartuntaluvut olleet 5000-7000 per päivä. Parin viikon päästä nähdään moniko noista sätkii vielä hengissä, kun svedut on pyytänyt Suomelta apua jo pari viikkoa sitten. Hoitakoot hommansa nyt loppuun saakka tuolla, antaa ruotsalaisten kuolla -linjalla. Ei siihen ainakaan Suomen sairaanhoitoa tarvitse sekoittaa.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Eikä siihen koronaan kuolla heti tartuntavaiheessa. Ruotsin vimeisten päivien tartuntaluvut olleet 5000-7000 per päivä. Parin viikon päästä nähdään moniko noista sätkii vielä hengissä, kun svedut on pyytänyt Suomelta apua jo pari viikkoa sitten. Hoitakoot hommansa nyt loppuun saakka tuolla, antaa ruotsalaisten kuolla -linjalla. Ei siihen ainakaan Suomen sairaanhoitoa tarvitse sekoittaa.

Ei sitä toki aina todeta myöskään alkuvaiheessa. Ihan vain tasapuolisuuden nimissä totean.

Eli jos yksi tulkinta ei toimi niin ei kannata tehdä seuraavasta luvusta ihan noin mutkat suoraksi mallia
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Missä Ruotsi siis nousee ylemmäs?

Olisiko vaikka päivittäisten tartuntojen määrässä...

Jossain vaiheessahan Ruotsi oli vakio top 10 eniten koronan kourissa ollut valtio mitä tuli mm. kuolleisiin suhteessa väkilukuun, nykyään ei mahdu edes top 20.

Se ei johdu siitä, että Ruotsi olisi saavuttanut laumasuojaa edes alueellisesti, koska silloin tartunnat eivät olisi noin rajussa nousussa. Ruotsin väitetty kuolleisuus johtuu esimerkiksi siitä, että maassa on hyvä terveydenhuollon taso. Ja moni huonomman terveydenhuollon valtio on kärsinyt koronasta vielä Ruotsia pahemmin.

Sinulle saattaisi olla diagnoitavissa jonkinlainen oppimiskyvyn häiriö

Uskon, että sinä saattaisit tällaisen diagnoosin antaakin. Ja voihan minulla sellainen ollakin. Siksi päädyin insinööriksi, vaikka olen myös muillakin elämän aloilla säätänyt päätoimeni ohessa.

Palataan siis jälleen tapaan, miten oikeasti pystyt havainnoimaan olkiukkoistamaasi kokonaisuutta. Vertailu esim. tsekkiin tai itävaltaan jne (samankokoiset), loputtomasti verrokkeja ihan Euroopasta, minkäslainen epidemia näillä kevään ajan neitseellisempinä pysyneillä alueilla nyt on syksyllä koettu vrt Ruotsi? Se on se oleellinen pihvi, koetahan nyt jo ymmärtää. Kiitos.

Ei se ole, koetahan nyt ymmärtää. Esimerkiksi Belgia ei väkiluvultaan hirveästi Ruotsia suurempi ole. Kuitenkin siellä tartuntoja on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa - tilastoituna. Kukaan ei tiedä, että kuinka paljon diagnosoimatta jääneitä tapauksia on ollut, mutta kummassakaan maassa syksy ei ole osoittanut mitään merkkejä laumasuojasta, edes alueellisesti. Belgian oli pakko heittää laaja lock-down päälle, kun maan tartuntatilanne oli niin katastrofaalinen. Eikä tässä auttanut edes kevään tartuntojen määrä, joka oli molemmissa oli tilastojen mukaan samaa luokkaa.

Minä nään selvän epidemologisen eron mm. näillä mailla syksyn osalta ja on oma asiasi, jos pystyt olemaan sokea tälle kehitykselle. Ruotsilla tullut kuolemia keväästä lisää ehkä joku 10-15pros kun näissä maissa karkeasti varmaan 10 kertaistuneet. Mu-mutku Ruotsi nousee ja jatkoajan hereetikot ne sano että Ruotsissa ei voi olla enää mitään koska niinhän ne sano. Haha

On oma asiasi, jos näet tällaisia. Herää kuitenkin kysymys, että miksi Ruotsin tartunnat ovat niin korkeita määrältään? Sen laumasuojan pitäisi vaikuttaa nimenomaan niihin, eikä kuolleisuuteen suhteessa sairastuneisiin.

Hihi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös