Onhan tämä Suomen lainsäätäminen suhteellisen koomista varsinkin kun pitäisi nopeita päätöksiä tehdä. Onneksi ei ole sotatilanne :)
Haistan tässä nyt pienen rapalan, mutta sanon silti näin yleisesti, että tämä sotatilanteeseen vertaaminen on aika kehno vertaus.
Suomikin on onneksi niin kauas jo lipunut sodista, että tälläinen nykyisen kaltainen hallitus on voinut päästä muodostumaan, jossa kaikki kärkiministerit on nuoria naisia. En ole mikään heidän faninsa, enkä edes kannattajakaan, mutta kyllä silti vähän on sellainen fiilis täällä lukiessa, että kun mikään ei kelpaa. Ensin pitäisi antaa alueellista valtaa paikallisille ihmisille päättää rajoituksista, eikä valtio saa puuttua liikaa. No sitten, kun annetaan, niin ei ole hyvä sekään, vaan nyt sitten pitäisi taas valtion päättää nopeammin. Koittakaa nyt jo päättää, mitä mieltä olette.
Suomen lainsäätäminen ei ole ollut yhtään sen hitaampaa, tai nopeampaa, kuin valtaosassa kaikkia muitakin länsimaita. Poikkeuksia toki on, mutta valtaosin tässä syksyllä varsinkin odotettiin ympäri Eurooppaa hyvin pitkään ennen, kuin tiukempia rajoituksia ruvettiin lyömään päälle. Minusta tämä on yksi oikeusvaltion tunnuspiirteitä, että näissä prosesseissa pitää mennä nimenomaan jäykkien lakien mukaan hitaasti askel kerrallaan, koska siellä on olemassa perustuslaki aina taustalla, joka säätää niin paljon esimerkiksi ihmisen erilaisiin vapauksiin liittyviä seikkoja. Sen yli ei voi kävellä tuosta noin vaan. Niitä vapauksia ei ruveta rajoittamaan ennen, kuin ollaan tultu pisteeseen, jossa lainsäätäjien mielestä ei ole enää olemassa mitään muita keinoja. Sen vuoksi ne muut keinot pitää kokeilla ensin.
Sotavertaus taas ontuu sen vuoksi, että aseellisen hyökkäyksen kohdistuessa maahan sen muodostama uhka on niin paljon nopeampi ja konkreettisempi, että sen vuoksi tuo lakikin taipuu paljon paljon nopeammin siihen, että poikkeusolot voidaan julistaa ja ottaa sen edellyttämät keinot käyttöön.