Maskin käyttökin nyt korkattu. Ei tämä mitään ihmisen hommaa ole. Reippaan kävelyn jälkeen lämpimään sisätilaan ja maski päähän, pienimuotoinen ahdistus välittömästi kun tuntui että happea olisi saatava, mutta tuli vain kosteaa ja tunkkaista ilmaa.
Pikkuhiljaa tähän jotenkuten tottuu, mutta jos syke vähänkin nousee, niin ahdistaa taas. Ja tasaisin väliajoin on salaa raotettava maskia, jotta saa hengitettyä.
Olen varmaan epänormaali, mutta en oikein kykene tähän. Onneksi pian loppuu. Eikö tällainen pakko ole vähän ylimitoitettua, koska koko ajan lähin ihminen on vähintään viiden metrin päässä?
Tuskin epänormaali, mutta vahva veikkaus on, että tuo on lähinnä asennoitumisesta kiinni. Esim. minä pystyn helposti pitämään astmaatikkona hinnat alkaen -kertakäyttömaskia kasvoillani hierontatyössä kaksi tuntia putkeen. Tästä syystä uskon, että valtaosa ”maskirajoittuneista” kokee ahdistusta siitä rätistä kasvoilla vain siksi, että asenne ennakkoon on luokkaa ”vittu mitä paskaa”. Toki sitten on olemassa se jokin promillen murto-osa, jotka oikeasti saavat fyysisiä oireita maskeista.
Ja ennen hysteerikoksi leimaamista, niin en minäkään sitä maskia kauppareissulla pidä. Tai olen pitänyt yhteensä 3 kertaa. En koe, että siitä olisi enemmän hyötyä kuin siitä, että pidän ne turvavälit kaiken aikaa. Ja niinhän se kuuluukin olla, että tiedostetaan tilanteen herkkyys ja pidetään huoli siitä, että omalla toiminnalla ei edistetä tilanteen huononemista. Minua ei kiinnosta tippaakaan se, käyttääkö joku maskia vai ei, kunhan tiedostaa missä tilanteessa siitä on hyötyä ja missä ei. Sen sijaan vihaksi vetää ne tyypit, jotka repäisevät sen rätin naamaltaan yskiäkseen. Eilen oli taas tällainen, että oikein yskittiin keuhkojen pohjasta asti, ja yksikään ruumiinosa ei eksynyt paineaallon tielle koko sen kohtauksen aikana. Paikallisessa CM:ssä, kuinkas muutenkaan. Nuo ovat niitä tyyppejä, joilta pitäisi kieltää ulkoilu.