En ihmettele yhtään epäilevää suhtautumista koronarokotetta kohtaan. Narkolepsiatapaukset sikainfluenssarokotteen kohdalla on varmasti laskenut luottoa rokoteturvallisuuteen. Samaan tapaan sekin kävi kai läpi normaalit proseduurit? Aika kaukaa haettua on vetää jotkut Maria Nordinit tähän mukaan, kun ikävä fakta on se, että osan olisi kannattanut jättää se sikaflunssarokote väliin.
Kyseisessä rokotteessa (juuri Suomen käyttämässä tapauksessa) kiirehdettiin tavalla jota nyt ei tulla tekemään.
Niin: 800.000 rokotetta joilla ehkäistiin kymmeniä - kenties satoja - kuolemia ja vakavia sairastumisia vs. n. 235-323 alttius toiselle vakavalle seuraamukselle. Joidenkin olisi tosiaan "kannattanut jättää --rokote-- väliin", mutta tuota oli mahdoton tuolloin tietää ja tuosta ollaan nyt kovasti opittu. Todella harmissani edelleen tuosta tilanteesta tuolloin, sillä se on haitannut rokotesuhtautumista pitkällä aikavälillä ja vaarantaa siten edelleen meidän kaikkien terveyttä.
Tuo Terveyskirjaston loppukaneetti kannattaa lukea (lähde:
Sikainfluenssa-pandemia 2009–2010 ja rokotuksia seurannut narkolepsia):
"
Narkolepsiaepidemia
Suurin osa Pandemrix®-rokotuksista tehtiin Suomessa helmikuun 2010 loppuun mennessä. Jälkikäteen on selvinnyt, että jo helmikuussa oli tehty lisääntynyt määrä lähetteitä erikoislääkärille lasten nukahtelutaipumuksen takia. Sama sairauksien lisääntyminen todettiin muissa Pandemrixiä® käyttäneissä maissa; Ruotsissa samaan aikaan Suomen kanssa ja myöhemmin Norjassa, Ranskassa ja Islannissa. Suomessa lastenneurologit ja unitutkijat alkoivat selvittää asiaa heti kevään 2009 kuluessa. Alkuun epäiltyjä syyllisiä oli kaksi; itse sikainfluenssavirus ja rokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) perusti asiantuntijaryhmän tutkimaan ongelmaa. Viiden THL:sta riippumattoman lastenneurologin ja unitutkijan ryhmä tunnisti tautitapaukset sairauskertomuksista. Selvitysten jälkeen rokotuksen ja narkolepsian yhteys tiedettiin ilmeiseksi jo kesällä 2010. Pandemrix®-rokotukset lopetettiin elokuussa 2010. Ongelman havaitsemisesta lähtien ilmiötä ja sen syytä on tutkittu, ja edelleen tutkitaan, tieteellisesti epidemiologian, genetiikan ja immunologian keinoin.
Valtaosa sairastuneista on ollut 4–19-vuotiaita (kuva
1). Jokusen (vuoteen 2016 mennessä 16:n) vanhemmankin henkilön narkolepsia on kuitenkin tulkittu rokotuksen aiheuttamaksi. Puolella sairastuneista oire on alkanut 4 kuukauden kuluessa rokotuksesta, mutta joka kuudennella viive on ollut yli 8 kuukautta. Enimmillään se on ollut kaksi vuotta. Kesäkuuhun 2018 mennessä korvausta oli hakenut 323 henkilöä ja 235 oli saanut myönteisen päätöksen. Myöntämisperusteita muutettiin siten, että korvauksen voi saada, jos oire on alkanut kahden vuoden (aiemmin 8 kuukauden) kuluessa rokottamisesta. Korvaukset maksettiiin lain säätämästä ja lääkeyritysten ylläpitämästä Lääkevahinkopoolin korvausrahasta.
Kuva 1. Narkolepsiaan sairastuneiden määrät Suomessa vuosina 2006–2013 (THL:n hoitoilmoitusrekisteri)
Narkolepsiaepidemian syyt ja opetukset
Epidemia johtui kiistatta sikainfluenssarokotuksista. Kaikilla sairastuneilla on taudille altistava kudostyyppi. Näyttää ilmeiseltä, että autoimmuunireaktion käynnistymisessä keskeistä on ollut se, miten rokotteessa ollut influenssaviruksen rakenne (nukleoproteiini) on valmistettu. Muissa sikainfluenssarokotteissa se on ollut erilainen kuin Pandemrixissa®. Tehosteaine, skvaleeni, on voinut edelleen voimistaa reaktiota. Nykyisessä influenssarokotteessa on huomioitu kyllä edelleen A(H1N1)v-virus, mutta rokotteen virusosan rakenne on erilainen, eikä nykyisessä rokotteessa ole skaveleenia.
Narkolepsiaepidemia on ollut surullinen niille perheille, joita se on kohdannut. Toisessa vaakakupissa on se, mitä olisi tapahtunut, jos rokotuksia ei olisi tehty. Asiantuntija-arvion mukaan rokottaminen ehkäisi 800 000 influenssatartuntaa, sydän- ja aivoinfarkteja ja 50 kuolemaa. Teho muilla sikainfluenssarokotteilla olisi todennäköisesti ollut yhtä hyvä ja ilman narkolepsiariskiä. Haitta ei ollut kuitenkaan teoreettisin perustein ennakoitavissa. Vasta vuosien tutkimusten jälkeen on selvinnyt, mikä rokotteessa oli taudin laukaisija. Tapahtumat lähtivät liikkeelle kiireestä, jolla rokote oli saatava valmiiksi. Tavallista vakavamman influenssan yleismaailmallinen leviäminen todettiin väistämättömäksi vain puoli vuotta ennen kuin pandemia tuli Suomeen. Tämä oli liian lyhyt aika valmistaa uusi rokote ja testata sen turvallisuus."