Otsikko tiistailta. Pohjois-Englantiin kovempia rajoituksia tuli vasta tällä viikolla, joten viimeisen parin viikon aikana jo tapahtuneet tartunnat vievät yli kapasiteetin. Liverpool nyt on 500 000 asukkaan kaupunki, osana toki isompaa metropolialuetta, mutta ihan samaan malliin se siellä harvemmin asutuissa lähiöissä leviää.
Puutun tähän siksi, että pidän tätä erittäin mielenkiintoisena kysymyksenä ja olen pohtinut asiaa siltä kantilta, miksi Suomi on selvinnyt koronaviruksen kanssa verrattaen hyvin.
Tuo metropolialue - tai pendelöintialue - lienee yksi merkittävä selittävä tekijä, miksi Suomen tilanne oli selvästi parempi keväällä ja nyt, kuin suurimassa osassa Eurooppaa. Korona siis leviää tehokkaimmin alueilla, joissa metrot, bussit, paikallisjunat ja ratikat ovat täynnä jengiä ruuhka-aikoina, kaupoissa on vähän ahtaampaa ja niin edelleen. Suomessa korona pääsi keväällä leviämään vain sillä ainokaisella metropolialueella, eikä sielläkään lähellekään niin pahasti, kuin suuremmissa ja tiheämmissä metropoleissa ympäri Eurooppaa. Nyt Suomessa myös semi-urbaaneissa maakuntakeskuksissa on korona levinnyt jonkun verran, mutta ei juurikaan niiden ulkopuolella maaseudulla. Laajoja nauhakaupunkialueita - joiden sisällä luontaista liikkuvuutta on paljon - ei Suomessa laajassa mittakaavassa ole.
Suomesta poikkeavat tietysti ensinnäkin Euroopan suuret metropolialueet, josta hyvänä esimerkkinä käy juuri
@Flonaldo mainitsema Liverpool, joka on osa lähes 6 miljoonan asukkaan Liverpool-Manchesterin megalopolialuetta. Siellä pendelöinti- ja muu liikenne on aivan eri tasolla, kuin missään Suomessa. Paitsi Liverpoolin ja Manchesterin välillä, siellä on valtavasti työssäkäyntiliikennettä myös kaikennäköisten Wiganien, Stockportien ja Birkenheadien välillä. Toisaalta Suomen oloista poikkeaa myös esimerkiksi Sveitsin ja Itävallan maaseutualueet (vaikkapa Itävallan Tiroli), joissa useassa pikkukaupungissa ja jopa kylissä on suuria työnantajia (kuten teollisuuslaitoksia, logistiikkakekuksia, ym). Se tarkoittaa, että liikennettä on paljon urbaanimmista keskuksista myös maaseudun taajamiin, ja jälkimmäisissä lisäksi - Suomen nukkumalähiökonseptiin verrattuna - on paljon enemmän suurten työntantajien takia ihmisten välistä kanssakäymistä. Sveitsissä ja Itävallassa kaupunkien ulkopuoliset alueet vaikuttavat hyvinkin idyllisen maaseutumaisilta, mutta se ei ole aivan koko totuus: aluesuunnittelulliset ratkaisut poikkeavat Suomesta siis siinä mielessä merkittävästi, että maaseudulla on huomattavan paljon enemmän teollisuuden työpaikkoja. Pendelöintiliikenne (eli luontalinen liikkuvuus) on kylien ja kaupunkien sekä kylien ja kylien välistä. Suomessa se on nukkumalähiön ja kaupungin välistä - ja nukkumalähiöissä siis nimensä mukaisesti vain lähinnä asutaan.
Tämä Tiroli on oikein paraatiesimerkki yksittäisestä laajahkosta työssäkäyntialueesta, joka koostuu yhdestä keskikokoisesta kaupungista (Innsbruck) ja sadoista tiheästi asutusta kylästä. Lisäksi työssäkäyntiä ja muuta liikennettä on paljon myös rajojen yli molempiin suuntiin. Siltä pohjalta ei ole järin suuri ihme, että korona leviää täällä niin kaupungissa kuin böndelläkin muutamaa napsua aggressiivisemmin, kuin Suomessa.
Toinen Suomen vahvuus on tietysti kattava ja hyvätasoinen terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Maakuntien keskussairaalat on mitoitettu mukavasti kattamaan koko maakunnan tarpeen, ja kun korona leviää lähinnä vain niissä maakuntakeskuksissa, on uhka sairaaloiden kapasiteetin täyttymisestä paljon pienempi. Täälläkin sairaanhoidon kattavuus ja taso on hyvä, joskaan ei kenties aivan Suomen tasolla. Sen takia - huolimatta Suomea selvästi hankalammista olosuhteista - täälläkin on selvitty koronan kanssa aivan mainiosti eikä ainakaan vielä ole kapasiteetti ollut uhattuna.
Kolmanneksi, Suomessa järjestelmä toimii varsin hyvin. Tottakai Suomessakin byrokratia hankaloittaa joskus asioita, mutta kyllähän se on kovin pientä verrattuna vaikkapa Ranskan, Italian tai Espanjan (tai edes Itävallan) viranomaistoiminnan haasteisiin.
Vaikka täällä suunnalla on nyt hieman tilanne päällä ja keskustelun sävy on koventunut, ei asiat vielä ole mihinkään kriisiytymässä. Ja - edellisiin pohdintoihini peilaten - jos asiat eivät ole täällä kriisiytymässä, niin Suomessa ei tosiaankaan ole vielä mitään syytä pelätä koronan riistäytyvän käsistä. Siksi olen pitkin matkaa hieman ihmetellyt suomalaisen koronakeskustelun sävyä, joka viittaa melkeinpä siihen, että joka nurkassa jo palaisi.
Tätä nyt ei todellakaan pidä ottaa minään koronan vähättelynä. Se on tosiasia, että tällä hetkellä korona leviää aika nopeasti. Tottakai siis Suomessakin pitää olla tämän asian kanssa hereillä. Ja vastuu asiasta on kaikista eniten jokaisella yksilöllä itsellään.