Minulle henkilökohtaisesti nämä Lehtosen nykyiset ulostulot ovat hankala paikka.
Täältä koronakentältä vaikka Satakunnassa ollaankin niin häntä kuunnellaan tai ainakin kuunneltiin. Epidemian alkumetreillä ja ennen epidemiaa arvostin häntä suuresti. Tietämys ja osaaminen ei ole kadonnut mihinkään, mutta jotenkin tämä nyt ei toimi.
Ei täällä niin hääviä ole muutenkaan. Itse koitan valistaa, ehkäistä, olla aktiivisesti mukana keräämässä hoitotyöhön liittyvää tietoutta ja ennen kaikkea välttää riskiryhmäläisenä saamasta tautia, saati siirtämästä sitä heikompien pariin. Emännällä tilanne on vieläkin hektisempi, koska työ on vielä aremmassa paikassa kuin itselläni. Korona on ollut läsnä alusta saakka, se on koronaa joka päivä. Koronasta puhutaan jokaisena päivänä ja se on pakostakin mielessä suurimman osan hereillä olon ajasta.
Kuten aiemmin sanoin pariinkin otteeseen, on tämä ketju ollut monessa suhteessa järjen ääni miljoonien bittivirrassa vaeltavien keskustelujen lomassa. Kyllä me kaikki normaalilla maalaisjärjellä varustetut ihmiset tiedämme, että välinpitämättömyyteen ei ole varaa. Pandemian hoidossa rajat ovat aina häilyviä. Matka hallitsemattomaan tilanteeseen ei ole koskaan tarpeeksi kaukana, ennen kuin hoitokeinot ovat kehittyneet tarpeeksi tai rokote, sekä sen tehosteet osoittautuvat toimiviksi. Varmasti on rajoituksia tulossa. Ihmisten toiminnalla on tottakai suuri merkitys siihen, millaisia ne ovat. Suomessa meitä suojelee juro luonteemme ja väljä asutus. Eikä terveydenhuollon tasoa ja ohjeistuksiin sitoutumista voida myöskään väheksyä.
Mutta... Joskus sitä kaipaisi jotakin positiivista, eikä tuota ainaista käsien levittelyä liki luovuttaneena. Koitan nyt muotoilla tämän jotenkin nätisti. Jos kerran tilanne on nyt noin huono, varsinkin siellä pääkallonpaikalla, niin täysi keskittyminen sitten oman pesän kuntoon saattamiseksi saattaisi auttaa. Se että asian lohduttomuutta tullaan julistamaan Iltapäivälehtien sivuille harva se päivä ja Maikkarin lööppeihin, ei nyt varsinaisesti auta mitään. Nyt Lehtonen sanoista tekoihin. Siellä työn puitteissa voi alkaa ajamaan asioita, koska asema on korkea. Lisää resursseja vaatimaan jonnekin muualle kuin lehtien sivuille. Rajoituksista vastaavien elinten kanssa palavereja ja laatimaan nuorillemme valistukseen välineitä, jotteivat he viinanhuuruissaan sotkisi jouluamme. Ei tämä lähes uhriutuminen ja heinäsirkkojen tulemisen manifestointi lehdistön avustuksella ole se paras tapa vaikuttaa.
Meillä on edelleen Suomessa kaikki välineet toimia erinomaisesti pandemian hoidon ja siihen liittyvien vaikeiden päätösten suhteen. Positiivisen draivin luominen on tärkeää, uskotaan asiaan ja siihen että ihmiset toimivat oikein. Monella tavalla voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja ajatusmaailmaan. Minä vain henkilökohtaisesti koen tämän jatkuvan madon lukujen luennan todella raskaaksi tavaksi tavoitella onnistumisia. Kun julkitulot ovat hiukan kärjistäen kuin Aimo Nivaskan pelikirjan ensimmäiseltä sivulta - Me on hävitty tää peli, niin ei sillä ainakaan saada kovin hyviä tuloksia.
Toki pelottelu toimii aina, mutta olen siihen ainakin itse täysin kyllästynyt. Skarpata voimme kaikki, myöskin tuo koronaa yli musiikin pauhun huutava nuoriso. Samaan aikaan kuitenkin pitää diagnostiikkajohtajienkin istua hetkeksi alas, vetää henkeä ja alkaa kaivella esiin peiliä. Sieltä takaisin katsovilla on vähintäänkin yhtä paljon skarpattavaa.
Järkeviä toimia, tiimihenkeä, maalaisjärkeä ja yksilötasolla oikeita ratkaisuja. Kyllä me tästä selvitään.
www.hs.fi
