TrafficIsland
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS
Monen Euroopan maan tilannetta katsellessa erittäin tiukoillakaan rajoituksilla ei ole ollut sen suurempaa vaikutusta tartuntamäärien kasvuun. Keväällä tehtiin Suomessa tehokas sulku ja tartuntamäärät putosivat, mutta tuolloinkin suurin vaikutus saattoi olla yksinkertaisesti sillä, että ihmiset muokkasivat käytöstään, oli rajoituksia tai ei. Nyt korona on jo puolituttu ja tietynlainen tuntemattoman pelon tuoma yleinen rajoitevaikutus poissa. 80% varmasti mukautuisi hyvin mahdollisiin uusiin rajoituksiin, mutta varmasti noin 20% ei vain enää jaksa vaivautua. Ja prosentti kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän aikaa kuluu. Rajoituksilla voidaan toki estää ihmisten kerääntyminen yhteen harrastuksissa ja ravintoloissa, mutta olisiko tällä toimenpiteellä loppupeleissä vaikutusta kokonaiskuvaan?
Mihin viittaat Euroopan mailla, joissa tiukat rajoitukset eivät olisi toimineet? Ranskassa ja Espanjassa ei mielestäni ole tällä hetkellä millään mittapuulla tiukkoja rajoituksia käytössä. Ja vaikka siellä sellaisia nyt otettaisiin käyttöön, laskisi se tunnetuista syistä tartuntamääriä vasta viikon-kahden kuluttua.
Otan taas Australian parin kuukauden takaisen tilanteen vertailukohdaksi: siellä epidemia-alueella (=Melbournessa) kokeiltiin pitkään "kevyitä" rajoituksia (maskit, etätyösuositukset, ravintoloiden aikarajoitukset yms.) ja lisäksi paikallisia, tiettyihin kaupunginosiin kohdistuvia tiukempia rajoituksia. Nämä eivät auttaneet, vaan leviäminen Melbournen kaupungissa ja Victorian osavaltiossa jatkui suurin piirtein entistä vauhtia. Ainoa toimenpide, jolla viruksen leviäminen tokeni kunnolla, olivat ns. "stage 4" -rajoitukset, jotka vastasivat monelta osin Suomen kevään lockdownia. Koulut etäopetukseen, ravintolat pelkkään takeaway-moodiin, tapahtumat kokonaan tauolle. Toki siellä vielä oli maskipakkoa ja ulkonaliikkumiskieltoa mukana, eli joiltain osin rajoitukset olivat vielä tiukemmat.
Mielestäni kaikkein olennaisin asia viruksen leviämisen saamisessa kuriin on kohtaamisten vähentäminen radikaalisti. Se on tärkeää juuri jäljityksen toimintakyvyn kannalta. Jos epidemia on käynnissä ja ihmisillä on normaali tai edes lähes normaali määrä kohtaamisia, ei jäljittäjillä ole yksinkertaisesti mitään mahdollisuuksia tietää, mikä kohtaaminen on aiheuttanut tartunnan. Tämä on ilmeisesti tilanne jo nyt pääkaupunkiseudulla, mikäli tosiaan pitää paikkaansa, että vain 16 prosentissa tapauksia on tartuntalähde tiedossa. Muualla Suomessa tilanne tosiaan on paljon parempi.
Kun nyt vaikuttaa siltä, että viruksen leviäminen on vahvasti sidoksissa vuodenaikaan, voisi olla harkinnan arvoista mennä nyt toistaiseksi vielä kevyillä konsteilla ja ottaa tiukat rajoitukset esim. marras- tai joulukuussa käyttöön jos sairaala- ja kuolemantapauksien määrä nousee kestämättömäksi. Ja toki niin, että jos näyttää siltä, että esim. Helsinki tai pääkaupunkiseutu on yhtä selkeästi epidemian polttopiste kuin Australiassa Melbournen kaupunki, niin sitten tiukat rajoitukset vain sinne. Tärkeää olisi joka tapauksessa pystyä pitämään sulkuaika mahdollisimman lyhyenä.