Suomen torjuntatoimet maalis-huhtikuussa olivat erittäin tehokkaita hillitsemään viruksen leviämistä ja myös kustannustehokkaita (ehkä poislukien Uudenmaan sulku). Mielestäni jos sairaalat alkavat täälläkin täyttyä, kannattaa rajoitustoimissa tehdä moni asia samalla tavoin kuin keväällä. Toki toivon ettei siihen tarvitsisi lainkaan mennä, ainakaan kovin pitkäksi aikaa.
Tutkin joskus aiemmin sitä, miten tartuntojen määrän kehityksen perusteella voisi sanoa noiden erilaisten toimien vaikuttaneen tartuntalukuun. Tässä arviossa käytin liukuvaa seitsemän päivän keskiarvoa sekä tätä kuuluisaa kahden viikon viivettä.
Tässä laskelmiani:
- 17.3. käyttöön otetut rajoitustoimet: R-luku: 1.24 --> 1.12 (31.3.)
- 28.3. määrätty Uudenmaan sulku: R-luku: 1.17 --> 0.95 (11.4.)
- 4.4. määrätty ravintoloiden sulku: R-luku: 1.06 --> 0.97 (18.4.)
- 15.4. tapahtunut Uudenmaan avaus: R-luku: 0.97 --> 0.92 (29.4.)
- 22.4. aloitettu "hybridistrategia": R-luku: 0.94 --> 0.82 (6.5.)
- 14.5. avatut koulut: R-luku: 0.82 --> 0.83 (28.5.)
Noista ei voi vetää mitään suuria johtopäätöksiä, mutta jos jotain pohdintaa sanoisi, niin 17.3. tehdyt rajoitustoimet olivat hyvästä. Todennäköisesti Uudenmaan sulku auttoi tuossa kohtaa pudottamaan R-lukua entisestään. Silloin kun Uusimaa avattiin, oli epidemiatilanne jo parantunut, ja avaus ei vaikuttanut R-lukua nostavasti (tai jos vaikuttikin, niin vaikutus oli hyvin pieni, ja rajoitukset olivat merkittävämmässä osassa).
Hybridistrategiaan siirtyminen ei todennäköisesti ollut tuon laskun syynä, vaan siinä olivat taustalla aiemmat päätökset. Koulujen avaaminen tuossa kohtaa ei aiheuttanut mitään muutoksia tuohon lukuun.
Päivämäärät katsoin tuolloin ihan Wikipediasta, enkä tarkistanut sitä, että olivatko ne oikein.
EDIT: Ja mainitaan vielä, että R-luvut ovat omia laskelmiani ilmoituspäivän mukaisten tartuntojen perusteella. Niissä on siis etenkin alkuvaiheessa ollut mukana tuo matkustajatuonti.