Tämä on sinällään erittäin mielenkiintoista, että aivan aluksihan - epidemian levitessä oikeastaan vasta Kiinassa - pidettiin erittäin todennäköisenä, että valtaosa koronatartunnoista oireilee tavallisen flunssan tapaan tai etenee jopa kokonaan oireettomasti.
Sitten jossakin vaiheessa tämä näkemys laajasti ottaen tyrmättiin vasta-ainetestien perusteella.
Nyt - toisin kuin keväällä - mitään sairaanhoidollista kriisiä ei ole päällä yhdessäkään EU / ETA -maassa, vaikka monessa maassa positiivisien testien määrä kolkuttelee kevään lukemia tai on jo ne jopa ylittäneet. Eli tilanne taitaa olla sittenkin se, että hemmetin moni meistä on tämän tartunnan sittenkin oireetta sairastanut tai selvinnyt - ketjun otsikon mukaisesti - pelkällä räkäyskällä.
Tämä taas herättää maallikkonäkökulmasta muutamia mielenkiintoista kysymyksiä ja pointteja:
1. Mihinkähän suuruusluokkaan kuolleisuusprosentti todellisuudessa osuu? Ollaanko sittenkin siellä jossakin kausi-influenssan tasolla, vain vähän sen yli tai peräti alle? Tämähän on käsittääkseni täysin mahdollista, jos virus -kuten vaikuttaa - on erittäin helposti leviävä ja sen taudinkuva vaihtelee valtavasti (täysin oireettomasta varsin vakavaan) eri henkilöillä.
2. Kuten jokainen tauti, tämä on luonnollisesti vaarallisempi riskiryhmäläisille, kuin muille. Toisaalta emme tiedä myöskään sitä, kuinka moni riskiryhmäläinen tämän viruksen on saanut oireettomana tai erittäin lieväoireisena.
3. Kuinkakohan paljon tällä hetkellä tartuntatapauksia jää testaamatta? Vaikka nyt paljon kevättä aggressiivisemmin testataankin, kukaan ei mene testiin oireettomana ja erittäin harva pienessä nuhassa tai tuntiessaan lievää heutta kurkussa. Tähänhän viittaa nuo suomalaisten kaupunkien jätevesitestauksien tulokset. Tapauksia menee testeistä ohi merkittävästi, mutta meillä ei ole ollenkaan hajua, että kuinka paljon.
4. Kun meillä ei sittenkään ole kovin vahvaa käryä tartunnan saaneiden todellisesta määrästä, herää kysymys, että kuinka monella meistä immuniteetti tätä virusta vastaan jo on.
5. Emme myöskään varmasti tiedä, että muuntuuko virus nopeasti vai ei. Jossakin vaiheessa media julisti, että tämän taudin voi sairastaa useammin kuin kerran pienenkin ajan sisällä. Jos näin, niin eikö se juuri tarkoita sitä, että virus kykenee muuntautumaan nopeasti, jolloin täysin mahdollista on myös se, että se voi myös heikentyä nopeasti. Jos taas virus ei muuntaudu nopeasti, niin silloinhan meillä vaikuttaisi olevan jo huomattavasti luultua suurempi laumaimmunitetti virusta vastaan. Vaiko?
Tarkoitukseni ei - tietenkään - ole vähätellä tätä virusta, mutta jos meillä onkin käsillä luultua lievempi, mutta helpommin leviävä tauti, niin sillä tulee olla vaikutuksia siihen, miten tätä torjutaan. Yhteiskuntaa sulkevat toimenpiteet, matkailun ja taloudellisen toimeliaisuuden rajoittaminen lienevät kokonaisvaikutuksiltaan tehottomia ja huonoja keinoja siksi, että ilman totaalisulkua virus leviää joka tapauksessa. Totaalisulku, kuten tiedetään, aiheuttaa puolestaan muita hyvin vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä seuraamuksia. Jos virus onkin siis luultua aggressiivisemmin leviävä, mutta myös luultua (selvästi) "vaarattomampi", tehokkain keino viruksen leviämistä vastaan lieneekin yksinkertaisesti ihmisten oman vastuun korostaminen.
Eli tullaan taas perusjuttuihin:
2) huolehdi käsi- ja muusta hygieniasta, 3) älä pärski kohti, 4) älä mene iholle ilman mutual consentia, 5) älä mene vähääkään kipeänä töihin / baariin / harrastuksiin / lätkämatsiin. Ja kaikkein tärkeimpänä, 1) ajattele heitä, jotka kanssasi näitä katuja tallaa ja muista, että sinun nuhasi voi olla jollekin toiselle vaarallinen.
Minulla on vielä silleensä liberaali maailmankuva, että oman näkemykseni mukaan liiallinen ylhäältäkäsin holhoaminen ja rajoitusten asettaminen tapaa tyhmentää meitä. Koska valtio lain ja asetuksin määrää, niin vähän saattaa unohtua huomion kiinnittäminen näihin yllä mainittuihin perusjuttuihin. Toisaalta liberaalisuuteni on sitä sosiaalista sorttia, eli pidän tärkeänä, että valtio voi myös tarvittaessa selkeinkin keinoin puuttua tilanteeseen, jos tieteellisesti perusteltu näkemys semmoista vaatii.
Viimeksi muokattu:
/img-s3.ilcdn.fi/41bf957db792b94d515c2b639e39edb38bc79b489e199e26da4cdaf8f4999852.jpg)
