Lapseni saavat tasan tarkkaan kaikki ne rokotteet, joita terveysalan viranomaiset suosittelevat.
Lähtökohtaisesti asiantuntijoihin ja viranomaisiin kannattaa luottaa, mutta suomeksikin on saatavissa vaikka kuinka paljon tietoa tieteen kriisistä. Se on alistettu kilpailulle ja markkinataloudelle, mikä on johtanut laadun heikkenemiseen. Tulosten julkaisemista ohjaa rahoitus, eikä monien tutkimusten tuloksia pystytä toistamaan, minkä kuitenkin pitäisi olla tieteen tekemisen yksi kulmakivi.
Kun tähän päälle vielä lisätään politiikka ja talouteen liittyvät paineet, ihan kritiikittömästi en suhtautuisi esimerkiksi väitteisiin, että koronarokotteet on testattu yhtä huolellisesti kuin kaikki muutkin.
Olen ottanut kummankin rokotteen, mutta sokea usko tieteeseen, asiantuntijoihin ja poliitikkoihin on ihan samanlaista harhaa kuin sokea usko valheellisiin tietolähteisiin.
Tavallisen ihmisen on vaikea olla tiedollisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä kriittinen, koska niiden ymmärtäminen vaatii pitkän opiskelun. Sen sjaan yleistä kriittisyyttä ilmiöiden perustaa kohtaan voi osoittaa. Etenemme kohti tiedeuskovaista maailmaa samaan aikaan kun tiedeyhteisö itsekin jo tunnustaa tieteen kriisin.
Vaikka jotain perustellaan tieteellä tai asiantuntijuudella, se ei tarkoita, että siihen kannattaa suinpäin sokeasti luottaa. Jos jokaisen tieteen nimissä esitetyn tuloksen tulkitsee totuutena, maailma rupeaa näkymään kaaosmaisena, koska tulokset ovat ristiriitaisia keskenään.
Kireä kilpailu rahoituksesta on rapauttanut tutkimuksen laadun. Tutkijoiden on pakko julkaista paljon ja nopeasti.
www.hs.fi