Otin kaksi rokotetta viime vuonna, mutta edelleen ahdistaa se painostus ja koulukiusaamismentaliteetti mediaa myöten. Jotenkin vaikeaa ymmärtää että vielä vuosi sitten oli täysi mylläkkä päällä ja nyt asia käytännössä unohdettiin täysin, tuosta noin vain. Kaikki yhdenvertaisuudet sun muut lensivät romukoppaan todella helposti.Nyt sitä ehkä uskaltaa jo näin anonyymisti lätkäpalstalla kertoa, että meidän perheessä ei otettu koronarokotteita. Sitä on joutunut välillä jopa valkoisia valheita kertomaan, ettei ulkopuoliset ole saaneet asiasta tietää. Ei tarvitse tätäkään ketjua kauas lukea, niin palautuu mieleen miksi näin. Ei haluttu leimautua yhteiskunnan pohjasakkaan, koronakriitikkohörhöiksi tai vastaaviksi sekopäiksi. Jossain vaiheessa sairastumisella pelottelu ja rokottautumisen paine oli todella ahdistavaa, että sitä kieltämättä alkoi pohtia oman päätöksen viisautta.
Korona on nyt käynyt läpi koko perheen kaksi kertaa ja perusflunssaa kummempia oireita ei olla saatu. Jälkimmäinen kerta oli jo melkein oireeton. Olen loppuen lopuksi siitä todella ylpeä, että meidän kantti piti loppuun saakka. Harmillisesti jotkut henkilöt ovat tainneet saada rokotuksista sivuoireita ja ihan oikeasti tuntuu siltä, että oman lähipiirin rokotetut ovat saaneet pahempia oireita, kuin me itse. Korostan nyt kuitenkin, että tämä on täysin minun omaa mutua, enkä julista minään totuutena. Koen kuitenkin, että saatettiin välttyä pahemmalta kun ei rokottauduttu.
Emme jaksaneet missään vaiheessa aiheesta väitellä yleisen ilmapiirin takia yhtään, vaan pidimme asiaa jokaisen omana päätöksenään. Kunnioitettiin myös jokaisen omaa tahtoa tässä asiassa, vaikka usein ilmapiiri ei tuntunutkaan tasa-arvoiselta ja teki mieli muutama valittu sana sanoa. Onneksi ei siihen lähdetty ja annettiin muiden räksyttää. Oma äitini oli itseasiassa aika rasittava paasaaja ja jouduin jo siskoni kautta välittämään viestin, että haluaako hän olla cool-mummo ja leikkiä lastenlastensa kanssa, vai riidelläänkö jostain helkutin rokotteesta kun kerrankin nähdään. Systeri hoiti homman tyylikkäästi, vaikka olikin ehdottomasti rokotteiden kannalla. Äidilleni jouduttiin sitä valkoista valetta aika paljon syöttämään.
Tiedostan, että varmasti löytyy argumentteja meidän päätöstä vastaan, mutta edellisen valtion suositteleman "turvallisen" rokotteen jälkeen näin läheltä narkolepsiaan sairastumisen ja heidän perheensä tuskan, että se vaikutti hyvin paljon omaan päätökseeni koronarokotteen kohdalla. En taida enää luottaa yhteenkään nopeasti kehitettyyn rokotteeseen. Nyt ei onneksi ole enää minkäänlaisia yhteiskunnallisia paineita rokottautumiseen, joten fiilis asian suhteen on ihan hyvä. Oikeastaan tekisi mieli nostaa molemmat sentterit ylös ja haistattaa kaikille vitut, mutta en sitä tee, sillä varmasti joku jossain pelasti henkensä rokottautumalla kaiken sen paineen alla.
Onkohan palstalla joku muu, joka pystyy jollain tasolla samaistumaan meidän tarinaan?
Olen sairastanut taudin ainakin kerran rokotettuna. Muutaman päivän mittainen perusflunssa sellaisella twistillä että maku- ja hajuaisti olivat poissa pelistä varmaan kuukauden. Kurkussa oli myös jonkinlaista lievää paineen tunnetta tai poltetta, ei varsinaisesti kipua. En usko että itse tauti olisi ollut minulla sen kovempi vaikka en olisi rokotteita ottanutkaan.
Viime vuodesta jäi lähinnä käteen se, kuinka helposti ihmiset saa jaettua kahtia toisiaan vastaan, jos voidaan ajatella olevansa hyvällä asialla. Ahdistun helposti ja tällaisista asioista varsinkin. Ei koronarokottamattomia olisi tarvinnut alkaa demonisoimaan mediassa (sosiaalisissa ja perinteisissä). Toivoisin ihmisten olevan tällaisen käytöksen yläpuolella, mutta valitettavasti kerta toisensa jälkeen joutuu huomaamaan ettei asia näin ole.
Älkää haukkuko rokotehörhöksi tai muuksi, ei jaksaisi nyt sellaista, kun viestini on vain kiusaamisen ja painostamisen vastainen.