Koronavilkun kertoma tieto altistumisesta voi viipyä matkalla. Koska jäljitystä hoitaa julkinen terveydenhuolto, yksityisellä puolella testattu saattaa joutua odottamaan Koronavilkkuun syötettävää koodia jopa päiviä.
www.hs.fi
Olisihan tämä pitänyt arvata. Koko kesä on nukuttu, kun olisi pitänyt rakentaa asioita kuntoon syksyä ja talvea varten.
Testaamisessa päivien viiveitä. Jäljittäminen romahtaa täysin jokaisessa kaupungissa, kun päivittäisten tapausten määrä ylittää kymmenen, seurauksena useiden päivien viive. Vilkkuun on rakennettu sisään vuorokauden viive.
Se on aika helvetin turha alkaa ihmisiä kontaktoida vaikka seitsemän päivää altistumisen jälkeen.
Tämän piti olla yksi Suomen strategian kivijaloista ja koko homma on rakennettu sen varaan ettei tule yli kymmentä tapausta päivässä.
Koronavilkusta ei tosiaan tunnu olevan kovin suurta hyötyä jäljityksessä ja sen rooli on muutenkin vähän hämärän peitossa. Jos artikkelissa kuvattuja tapauksia on yleisemminkin liikkeellä, niin ei mikään ihme että pääkaupunkiseudulla on kupongit sekaisin.
Itse odottelen edelleen ensimmäistä lehtijuttua tapauksesta, jossa joku olisi saanut täysin puskista altistumisilmoituksen koronavilkkuun, sen jälkeen mennyt koronatestiin ja kaikeksi yllätyksekseen saanut positiivisen tuloksen. Tällaiset tapaukset olisivat osoitus siitä, että sovelluksesta todella on hyötyä. Sovellus toki on laajasti käytössä, avainkoodeja viuhuu ja tulee joitakin altistumisilmoituksia kyllä, mutta välillä ne jäävät piippuun tai sitten niitä tulee vääränlaisissa tilanteissa tai sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö on jo ehtinyt saada tiedon altistumisesta muuta kautta tai vaikkapa ehtinyt saada oireita. Viikon viive ilmoituksen saamisessa tekee sovelluksesta jo täysin turhan.
Toki tässä Suomi menee samaan jonoon about viidenkymmenen muun maan kanssa, joissa on otettu jonkunlainen sovellus käyttöön ja toivottu siitä poppakonstia epidemian pysäyttämiseen, samalla kun yhteiskunta voitaisiin pitää täysin auki ja talous rullaamassa. Juuri missään ei käsittääkseni olla saatu sovelluksesta isossa kuvassa merkittävää hyötyä, ja olisin ollut erittäin yllättynyt mikäli Suomen tapauksessa sovellus olisi toiminut merkittävästi paremmin kuin muualla.
Jos miettii koronavilkun ohella koko jäljittämiskuviota, niin onhan se varmasti vaikea ja työläs homma siinä tilanteessa kun tartuntoja alkaa kertyä paljon (kuten nyt pk-seudulla) ja ihmiset liikkuvat kaupungilla edes melkein normaalisti. Jos omallakin kohdalla sattuisi tulemaan tartunta kohdalle, niin aika vaikea sitä olisi edes muistaa omia liikkeitään viimeisen kahden viikon ajalta, saati arvioida mikä kohtaamistilanne nyt sitten olisi ollut se todennäköisin tartuntatilanne. Kevään poikkeustila taas oli ihan toisenlainen jo alkuunsa, kun ihmisten välisiä kohtaamisia oli minimaalisesti. Jäljitys oli tuolloin paljon helpompaa.
En oikein tajua koko juttua. Mitä ihmeen jäljitystä välissä edes piti tarvita, kun koodi koneeseen ja sen pitäisi levittää tieto kaikkiin niihin puhelimiin, jotka olleet riittävissä kriteereissä? Ei kai sen softan pitänyt mitään käsityötä vaatia? Kun eihän koko softalla tee helevettiäkään, jos siinä välissä jotain jäljitellään. Eri prosesseja.
En tiedä mitä tarkoitat kohdalla "koodi koneeseen", mutta käyttäjille ei tietenkään voi antaa lupaa lähettää omaehtoisesti sovellukselle tietoa siitä että "mulla on korona". Keksin helposti montakin eri syytä sille, miksi ihmiset lähettäisivät tällaisia ilmoituksia solkenaan sovellukseen, mikä tietäisi älytöntä määrää virheellisiä altistumisilmoituksia ja yleistä sekaannusta.
Sitten taas jos tarkoitat että testejä käsittelevät bioanalyytikot ja muu sairaalahenkilökunta sekä yksityisellä että julkisella puolella antaisivat avainkoodeja käyttäjille, niin ei sekään kuulosta kovin yksinkertaiselta. Itse ainakin näen tässä paljon uhkakuvia siihen suuntaan, että varsinaiset julkisella puolella työtään tekevät jäljittäjät eivät saisi olennaisia tietoja yhtään nopeammin tai joissain tapauksissa ollenkaan. Tästäkin koituisi aikamoisia ongelmia.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että jollain tavalla pitäisi sovellusta kehittää ja sen ohella koko jäljitysprosessia pitäisi saada nopeammaksi ja jouhevammaksi. Ratkaisu vaan ei valitettavasti tässäkään ole kovin yksinkertainen, kun pitää ottaa tietosuoja huomioon ja toisaalta sovelluksen rajapinnat Googlen ja Applen systeemeihin yms.
Australiassa pahimman korona-alueen eli Melbournen jäljittäjät turhautuivat paikallisen sovellukseen siinä määrin, että koko sovelluksen käyttö käytännössä hylättiin pahimmassa epidemiavaiheessa. Sen käyttö työllisti liikaa, eikä sen avulla saanut kiinni sellaisia tartuntaketjuja, jotka eivät manuaalisella jäljityksellä olisi olleet muutenkin jo tiedossa.
github.com
yle.fi
