Koronan taloudelliset vaikutukset

[Jymäkkä]

No joo, talous pyörii toki tuonkin rahan voimalla, mutta valtiontalous tuskin olisi tilassa, jossa velka on 130% bkt:sta. Lisäksi täysin epäreilu järjestelmä niille, jotka veronsa maksavat.

 

[olkikuukkeli]

Huomasin, että Sitralta on tullut melko asiantunteva ja ajatuksia herättävä viiden artikkelin "koronasarja" tässä kesän aikana.

Kiihdyttääkö korona talouden uudistumista? - Sitra

Koronakriisi ajoi maailmantalouden seinään ennennäkemättömällä voimalla. Välittömien toimien jälkeen voimme vähitellen alkaa nähdä kriisin pidemmän aikavälin seurauksia ja pohtia sen antamia opetuksia.

www.sitra.fi

Talousajattelua pitkään hallinnut uusliberaali, niin kutsuttu Washingtonin konsensus korosti markkinoiden ylivertaisuutta talouden koordinoinnissa. Tämän talousopin mukaan markkinoiden ohjaavalle vaikutukselle annetaan tilaa muun muassa julkisen sektorin budjettikurilla, verouudistuksilla, finanssimarkkinoiden ja ulkomaisten sijoitusten sekä kilpailua koskevan sääntelyn purkamisella, vapaakaupan edistämisellä, yksityistämisellä ja omistajuuden suojan turvaamisella. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen tätä mallia on tarkasteltu kriittisesti OECD:tä myöten.

Globaali pandemia on jatkanut finanssikriisin jälkeen syntynyttä suuntausta julkisen sektorin roolin vahvistumisesta taloudessa. Valtion rooli talouden ohjauksessa ja yhteiskunnallisena muutosvoimana on vahvistunut monissa maissa, kun ne ovat poikkeusoloissa joutuneet kiristämään otettaan talouden säätelystä. Koronakriisin aikana on havahduttu siihen, miten taloutta on mahdollista ohjata poliittisilla päätöksillä huomattavasti tavallista voimakkaammin. Samalla kiusaus protektionististen toimenpiteiden käyttöön kotimaisen yritystoiminnan suosimiseksi on kasvanut. Kriisi on myös havahduttanut siihen, että markkinat ja talous eivät yksin määritä yhteiskunnan tulevaisuutta.

Valtiot ovat nyt ratkaisevassa asemassa sen suhteen, millaista taloudellista tulevaisuutta koronan jälkeen rakennetaan. Valtion roolinahan ei ole vain kriisin aiheuttamien tilapäisten markkinahäiriöiden korjaaminen, vaan myös talouden uudistuminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen koko yhteiskunnan etua vaalien. Eri puolilla maailmaa laaditaan tällä hetkellä massiivisia tuki- ja elyvytyspaketteja koronakriisistä kärsineen yritystoiminnan ja kansantalouden tukemiseksi. Suomessakin panostetaan vihreään elvytykseen, jolla pyritään samalla uudistamaan talouden rakenteita kestävämmäksi. Vaikka julkisen sektorin rooli talouden ohjauksessa on vahvistunut ja ohjausta suunnataan tukemaan kestävämpää tulevaisuutta, julkisen sektorin tehtävät ja toimintamallit eivät ole vielä merkittävästi uudistuneet. Julkisen sektorin roolin kasvu tarvitsisi nyt rinnalleen uuden vision siitä, millaisia yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteiskunnallisten roolien tulisi olla tulevaisuudessa.

Markkinoiden tehokkuuden ja ylivertaisuuden korostamisen sijaan talouden voidaan tulevaisuudessa nähdä koostuvan erilaisista yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoista, joiden suhteellinen merkitys ja roolit vaihtelevat toimintaympäristön ja eri toimijoiden vahvuuksien mukaan. Kilpaillut markkinat voidaan tällöin nähdä yhtenä tärkeänä, muttei suinkaan ainoana, tapana organisoida taloudellista toimintaa. Tällaisessa “sekataloudessa” ei siis lähtökohtaisesti priorisoitaisi mitään talouden organisointitapaa yli muiden. Voisiko koronakriisin jälkeinen uusi institutionaalinen tasapaino perustua sektori- ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön sekä hyvin käytännönläheiseen, tilannekohtaiseen työnjakoon? Paras yhdistelmä erilaisia organisatorisia vaihtoehtoja etsittäisiin tilanteen mukaan yhteistyössä. Julkishallinnon tehtävä olisi tällöin edistää parhaiden organisatoristen yhdistelmien syntymistä kuhunkin tehtävään.

Meneekö tämä jatkiksen taloussiiven mielestä jo ihan kommarihommaksi?

 

[Cobol]

Meneekö tämä jatkiksen taloussiiven mielestä jo ihan kommarihommaksi?

Taloussiivestä en tiedä, mutta vähän on lapsellista tekstiä. Siinä vaiheessa kun lähtökohtaisesti ei priorisoitaisi esimerkiksi markkinatalouden organisointitapaa yli muiden, vaan

"Paras yhdistelmä erilaisia organisatorisia vaihtoehtoja etsittäisiin tilanteen mukaan yhteistyössä. Julkishallinnon tehtävä olisi tällöin edistää parhaiden organisatoristen yhdistelmien syntymistä kuhunkin tehtävään"

ollaan jo aika syvällä. Julkishallinnon tehtäviä voidaan kasvattaa maakuntahallintoa lisäämällä (kuten Suomessa nyt tehdään), mutta huomattavasti parempaan päästäisiin, jos edes markkinataloutta noudatettaisiin. Jos julkishallinnon tehtävä olisi lisäksi edistää parhaiden organisatoristen yhdistelmien syntymistä kuhunkin tehtävään, tuskinpa Suomen talouden kilpailukyky tätä kestäisi.

 

[Ollakseni]

Meneekö tämä jatkiksen taloussiiven mielestä jo ihan kommarihommaksi?

Silkkaa kommunismia talouden ohjaaminen. Verotus on varkautta ja miten niin en voi myydä heroiinia koulun pihalla!

 

[Cobol]

Niin, eihän mikään estä julkista sektoria tuottamasta erilaisia palveluita markkinatalouden pohjalta. Mutta ei kaikkea myöskään voi tuottaa markkinatalouden ehdoilla. Esimerkiksi juomaveden tulee olla julkisessa omistuksessa.

Ongelma tulee siinä, että julkinen sektori ei toimi oikein yksityisen kanssa. Osaamista ei aina ole - tai oikeastaan on harvoin. Julkisen tulee jalostaa tuotteensa esimerkiksi kaavan avulla niin, että se on myös jaolla riittävästi arvonnousussa. Näin ei aina ole, vaan esimerkiksi tontit voidaan ennen merkittävää kaavamuutosta, ei sen jälkeen. Silloin yksityinenkään puoli ei toimi markkinataloudessa, vaan jossain kaverikapitalismissa.

Tämä tulisi muuttaa, vaan ei lisäämällä uusi arviointihäkkyrä, joka päättää ja valitsee. Se ei tietenkään riitä, vaan muutos on tehtävä julkisen puolen sisällä. Silloin julkinen voi tuottaa palveluita nykyistä paremmin ja tehokkaammin ja kilpailla yksityisen kanssa.

 

[dana77]

Huomasin, että Sitralta on tullut melko asiantunteva ja ajatuksia herättävä viiden artikkelin "koronasarja" tässä kesän aikana.

Kiihdyttääkö korona talouden uudistumista? - Sitra

Koronakriisi ajoi maailmantalouden seinään ennennäkemättömällä voimalla. Välittömien toimien jälkeen voimme vähitellen alkaa nähdä kriisin pidemmän aikavälin seurauksia ja pohtia sen antamia opetuksia.

www.sitra.fi

Meneekö tämä jatkiksen taloussiiven mielestä jo ihan kommarihommaksi?

Menee. Sitrasta tulee vahva Esko Ahon maku suuhun.
Koko termi uusliberalismi on jo ensinnäkin leimakirves, joka paljastaa käyttäjänsä ideologian. Itse artikkelissa sotketaan asioita. Markkinatalous ja valtioiden rooli epidemian kaltaisten tilanteiden hoidossa eivät ole mitenkään ristiriidassa. Tässä tarkoituksella pyritään epidemiaa käyttämään keppihevosena sosialismin puolusteluun ja jos arvata pitää, niin varmaan joku uusi virasto ja tukia sille tarvittaisiin.

 

[Petri1981]

Italian hallitus suunnittelee siis yksityishenkilöiden tuloverojen kevennystä, samalla kun sinne lähetetään rahaa.
Suomen hallitus suunnittelee ja toteuttaa veronkiristyksiä, samalla kun täältä lähetetään rahaa pois.
Mutta me teimme hyvän diilin ja pelastimme vientiteollisuutemme.
Ai niin, Suomen teollisuuden tilaukset tipahtivat kesäkuussa n. 12%. Suomen elpymiskäyrä ei siis ole V- tai U-muotoinen, vaan L-muotoinen, jälleen kerran. Suomi tulee vaipumaan lamaan. Hyvä me.

Italian hallitus suunnittelee tuloverotuksen leikkausta, kertoi valtiovarainministeri – uskoo talouden kääntyvän nyt vahvaan kasvuun

Valtiovarainministeri uskoo lähes 15 prosentin kasvulukuun tällä vuosineljänneksellä.

www.talouselama.fi

 

[Cobol]

Italian hallitus suunnittelee siis yksityishenkilöiden tuloverojen kevennystä, samalla kun sinne lähetetään rahaa.
Suomen hallitus suunnittelee ja toteuttaa veronkiristyksiä, samalla kun täältä lähetetään rahaa pois.

Italian hallitus on oikealla tiellä. Maan tuloveroprosentit vrt kovan tason verottaja Suomeenkin ovat mahdottomat neljässä aika kattavassa tuloluokassa

Italia 30,1 % 36,3 % 43,9 % 50,3 %
Suomi 22,7 % 30,7 % 37,5 % 47,7 %

Palkansaajan tuloveroprosentit OECD

Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.

www.veronmaksajat.fi

Kuinka hyvin Italia veroja perii, se on toinen asia. Mutta noilla prosenteilla se on vaikeaa.

 

[Petri1981]

Italian hallitus on oikealla tiellä. Maan tuloveroprosentit vrt kovan tason verottaja Suomeenkin ovat mahdottomat neljässä aika kattavassa tuloluokassa

Italia 30,1 % 36,3 % 43,9 % 50,3 %
Suomi 22,7 % 30,7 % 37,5 % 47,7 %

Palkansaajan tuloveroprosentit OECD

Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.

www.veronmaksajat.fi

Kuinka hyvin Italia veroja perii, se on toinen asia. Mutta noilla prosenteilla se on vaikeaa.

Kyllä, he ovat. Kritiikki oli Suomelle. Italia on pelannut tämän kriisin taloudellisesti järkevästi. Myös ainakin Saksa keventänyt verotusta taantumasta nousemiseen. Suomi kiristi juuri polttoaineverotusta, joka osuu pahasti mm. kuljetusalalle, ja muita veronkiristyksiä on luvassa todennäköisesti.
Suomen hallituksen toiminnassa ei ole nähtävissä mitään toimia taantumasta nousemiseen, vaan päinvastoin talouskasvua tukahdutetaan, joten lama on todennäköinen skenaario minun papereissani.

 

[Cobol]

Kyllä, he ovat. Myös ainakin Saksa keventänyt verotusta taantumasta nousemiseen. Suomi kiristi juuri polttoaineverotusta, joka osuu pahasti mm. kuljetusalalle, ja muita veronkiristyksiä on luvassa todennäköisesti.
Suomen hallituksen toiminnassa ei ole nähtävissä mitään toimia taantumasta nousemiseen, vaan päinvastoin talouskasvua tukahdutetaan, joten lama on todennäköinen skenaario minun papereissani.

Ansiotuloverotusta ja/tai arvonlisäverotusta tulisikin Suomessa arvioida elvytyksen näkökulmasta. Paha vain, että Lepomäki ehti esittää veronalennuksia kaikkiin tuloluokkiin. Vasemmistovetoinen hallitus ei voi kuin ohittaa ja vaieta esityksen. Muualla Euroopassa vassarit toimivat fiksummin. Samoin tietysti oikeistohallitukset. Ja ainakin osa ns. sekahallituksista tai populistisista hallituksista.

Joten itse olen tyytyväinen, jos Italia laskee hirmuprosenttejaan. Senhän pitäisi olla esimerkkinä Suomelle, ei valituksen kohde.

 

[finnjewel]

Ongelma ratkaistu. Koronapolitiikkamme turvin voidaan saada talous nousuun:

Vihreät haluaa Suomeen 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa pelastamaan taloutta - ”hyvä koronakriisin hoito vetovoimatekijä”

Vihreiden ministeriryhmä linjasi maanantaina Lahdessa kesäkokouksessaan, että hallituksen pitää ottaa tavoitteekseen 80 000 uuden työperäisen maahanmuuttajan houkutteleminen Suomeen.

www.iltalehti.fi

 

[hege]

@Cobol , meillä jostain syystä on aina ollut vaikea hyväksyä verotuksen keventämistä elvyttävänä toimena vaan nähdään ehkä enemmän asia niin että kun verotus kevenee niin rahat valuvat jotenkin hukkaan ja pahimmillaan vielä ulkomaille (mikä ehkä olikin ongelma joskus -60 luvulla; tosin nyt rahat valuvat ulkomaille valtion kautta) ja valtio on ainut joka pystyy rahaa käyttämään niin että se hyödyttää tulevia sukupolvia. Ehkä meillä ei myöskään nähdä puheista huolimatta palvelusektorin merkitystä työllistäjänä riittävästi vaan vieläkin ajatellaan liikaa että oikea työ on sitä puun ja metallituotteiden vientiä ja unohtuu että palveluja kehittämällä niistäkin saadaan vientituotteita joilla voi jopa olla parempi lisäarvo kuin perinteisillä matalan jalostusasteen tuotteilla.
Jotenkin itse näkisin, että nyt pitäisi arvonlisäverotusta laskea, välttää tuloveroasteen nostamista ja miksei vaikka parannettaisi korkovähennystä niin että se kattaisi vaikka erilaisia remontti yms. lainoja ja kotitalousvähennystä parannettaisi (itse mielelläni teettäisin vaikka veneen huoltoa ulkopuolisella). Tai siis mitä sitä tyhmiä miettiä koska tällaisista toimista ei ole hyötyä kuin keskituloisille ja suurituloisille ja sen takia tässä ei ole joidenkin valtapuolueiden kannalta mitään järkeä. Parempi, että vielä pienempi tulo tulee suoraan kelasta kuin se, että saataisiin palvelusektorille työpaikkoja joista osa valitettavasti pienituloisia mutta osa voi olla ihan hyvä tuloisiakin ja yhdistettäisiin pienituloisiin töihin joku kansalaispalkka. Hitto, kaikille vain sama työ ja sama palkka niin asia on hyvin.

 

[olkikuukkeli]

@Cobol , meillä jostain syystä on aina ollut vaikea hyväksyä verotuksen keventämistä elvyttävänä toimena vaan nähdään ehkä enemmän asia niin että kun verotus kevenee niin rahat valuvat jotenkin hukkaan ja pahimmillaan vielä ulkomaille (mikä ehkä olikin ongelma joskus -60 luvulla; tosin nyt rahat valuvat ulkomaille valtion kautta) ja valtio on ainut joka pystyy rahaa käyttämään niin että se hyödyttää tulevia sukupolvia.

Tämä on kyllä totta. Myös v. 2008 finanssikriisin jälkeen keskusta- ja kokoomusvetoiset hallitukset ajoivat kokonaisveroastetta ylöspäin kunnon elvytystoimenpiteiden sijaan. Ehkä tässä on yksipuolisen elinkeinorakenteen ja haja-asumisen lisäksi yksi pääsyistä sille, miksi Suomi on noussut taantumasta niin hitaasti.

 

[Cobol]

Tämä on kyllä totta. Myös v. 2008 finanssikriisin jälkeen keskusta- ja kokoomusvetoiset hallitukset ajoivat kokonaisveroastetta ylöspäin kunnon elvytystoimenpiteiden sijaan. Ehkä tässä on yksipuolisen elinkeinorakenteen ja haja-asumisen lisäksi yksi pääsyistä sille, miksi Suomi on noussut taantumasta niin hitaasti.

SDP:n Lipponen ja hänen jälkeensa tulleet Keskustan ja Kokoomuksen johtamat hallitukset madalsivat kokonaisverosastetta vuoden 2000 noin 46 prosentista vuoden 2010 noin 40 prosenttiin. Sen jälkeen sekä EU-maiden että OECD-maiden kokonaisveroaste nousi ja samoin kävi Suomessakin.

Seuraavaa asiaa käsitellään Suomessa harvoin. USA:n ohella Suomi on yksi maista, joka on yhä riippuvaisempi kotimarkkinoiden kulutuksesta. Yksityisen kulutuksen BKT-osuus on Suomessa kasvanut finanssikriisiä edeltäneestä alle 50 prosentista yli 55 prosenttiin BKT:stä. Useassa muussa vertailumaassa osuus on pysytellyt tasaisesti selvästi alle puolessa, kuten esimerkiksi Ruotissa noin 45 prosentissa.

Jos kuluttajien ostovoimaa heikennetään, sen vaikutukset ovat tietenkin negatiiviset kulutukselle. Yhdessä mahdollisesti edelleen heikentyvien vientinäkymien kanssa ongelmat kasvavat. Elvytys tulee suunnata myös ansiotuloveroihin ja mahdollisesti myös arvonlisäverotukseen. On hyvä, että esimerkiksi kirjastoja voidaan pitää paremmin auki ja saadaan uusia taidemuseoita tai lisätään opiskelua. Mutta ne eivät yksin riitä.

 

[olkikuukkeli]

Taloussiivestä en tiedä, mutta vähän on lapsellista tekstiä. Siinä vaiheessa kun lähtökohtaisesti ei priorisoitaisi esimerkiksi markkinatalouden organisointitapaa yli muiden, vaan

"Paras yhdistelmä erilaisia organisatorisia vaihtoehtoja etsittäisiin tilanteen mukaan yhteistyössä. Julkishallinnon tehtävä olisi tällöin edistää parhaiden organisatoristen yhdistelmien syntymistä kuhunkin tehtävään"

ollaan jo aika syvällä. Julkishallinnon tehtäviä voidaan kasvattaa maakuntahallintoa lisäämällä (kuten Suomessa nyt tehdään), mutta huomattavasti parempaan päästäisiin, jos edes markkinataloutta noudatettaisiin. Jos julkishallinnon tehtävä olisi lisäksi edistää parhaiden organisatoristen yhdistelmien syntymistä kuhunkin tehtävään, tuskinpa Suomen talouden kilpailukyky tätä kestäisi.

Onhan tuo vähän epäselvästi ilmaistu. Kuitenkin markkinatalousmalli voi tuottaa outoja ja pitkällä tähtäimellä haitallisia ratkaisuja sekin. Esimerkiksi Helsingin kaavoitusratkaisuista puhuttaessa Oulu nostetaan monesti esiin "markkinaehtoisen kaavoittamisen" esimerkkinä ja muka toimivana sellaisena.

On todella niin, että pieniltä paikkakunnilta muuttaneiden ostajien toiveet on otettu täysimääräisesti huomioon kaavoitusratkaisuja tehdessä. Lopputuloksena on kaupunki jonka keskustassa asuu alle 10% kunnan koko väkimäärästä, liiketoiminta ei siellä ole kannattavaa juuri kenellekään ja "kaupunkilaiset" ovat levittäytyneet loputtomiin lähiöihinsä peltomarkettien ääreen. Järjettömästi huollettavaa infraa jo pelkästään tieverkostossa, kuollut keskusta, täydellisen huonosti tuleviin väheneviin väestömääriin ja energianiukkoihin kulkemisratkaisuihin soveltuva kaupunkimalli. Mutta kun pitää saada ne omat seinät ja kaksi autoa...

Jos valtuutetuilla olisi ollut pätkääkään visiota, olisi "markkinaehtoinen kaavoittaminen" tungettu grynderien tiedätte-kyllä-minne ja tehty jotain kestävämpää kaupunkisuunnittelua sen sijaan. Toisaalta poliitikoilta tuollaista rohkeutta lienee turha odottaa juuri minkään asian suhteen. Ennen tämän nykyisen tilanteen kumuloitumista tehtiin vielä talousrationaalinen ratkaisu ja purettiin lähes koko vanha kaupunki - kuten melkein kaikkialla Suomessa. Onneksi kansanliike pysäytti tämän meiningin ennen kuin koko torinranta rakennettiin täyteen betonilaatikoita.

Poliittista päätöksentekoa tarvitaan vielä taloudellisen tehokkuuden maksimoimisen ja lyhytpinnaisten markkinatoimijoiden rinnalle. Miten tämä organisointi olisi järkevintä toteuttaa, se on sitten vaikeampi kysymys. Asiantuntevat virkamiehet ovat laiskanpulskeasta maineestaan huolimatta todella tärkeitä, se on ainakin selvää.

 

[dana77]

On todella niin, että pieniltä paikkakunnilta muuttaneiden ostajien toiveet on otettu täysimääräisesti huomioon kaavoitusratkaisuja tehdessä. Lopputuloksena on kaupunki jonka keskustassa asuu alle 10% kunnan koko väkimäärästä, liiketoiminta ei siellä ole kannattavaa juuri kenellekään ja "kaupunkilaiset" ovat levittäytyneet loputtomiin lähiöihinsä peltomarkettien ääreen. Järjettömästi huollettavaa infraa jo pelkästään tieverkostossa, kuollut keskusta, täydellisen huonosti tuleviin väheneviin väestömääriin ja energianiukkoihin kulkemisratkaisuihin soveltuva kaupunkimalli.

Jos ja kun kaupunki ja sen liikelaitokset kustantavat tämän infran rakentamisen, niin ei kyseessä ole mitään markkinataloushenkistä toimintaa. Silloin kyse on vain tehottomasta ja toimimattomasta suunnittelutaloudesta, niinkuin suunnittelutalous varsin usein on.

 

[olkikuukkeli]

Jos ja kun kaupunki ja sen liikelaitokset kustantavat tämän infran rakentamisen, niin ei kyseessä ole mitään markkinataloushenkistä toimintaa. Silloin kyse on vain tehottomasta ja toimimattomasta suunnittelutaloudesta, niinkuin suunnittelutalous varsin usein on.

Ainakin parin päivän takaisessa HS:n jutussa kirjoitettiin siitä näkökulmasta, että markkinat ratkaisevat mitä rakennetaan ja minne. Ei siis niin, että kaupunki tavoittelisi toimillaan markkinoilta voittoja vaan mahdollistaa niiden vapaan toiminnan (kysyntään vastataan).

 

[Cobol]

Itse en ihmeemmin ole asumiseen perehtynyt. Mutta kuntatalouteen ja vähän muuhunkin perehtynyt Soininvaara totesi pari vuotta sitten, että kunnille pitäisi saada kannustin kaavoittaa asumista tavalla, joka ei vaadi järjettömän tehottomia investointeja. Nyt Soininvaran mukaan kunnan kannattaa kaavoittaa tavalla, joka tuottaa suuria menoja valtiolle.

Tuosta varmaan voisi aloittaa ja tehdä asuntotuotantoon liittyvät ja muutkin päätökset siten, että ne hyödyttävät kansalaisten toimeliaisuutta alueella. Esimerkiksi kaupungin rakentamista kaupungissa maaseutumaisuuden sijasta. Kuntien pitäisi käyttää kaavoitusvaltaansa suunnitelmiensa mukaan. Poliittiset erimielisyydet taitavat olla ongelmana tässäkin.

 

[dana77]

Ainakin parin päivän takaisessa HS:n jutussa kirjoitettiin siitä näkökulmasta, että markkinat ratkaisevat mitä rakennetaan ja minne. Ei siis niin, että kaupunki tavoittelisi toimillaan markkinoilta voittoja vaan mahdollistaa niiden vapaan toiminnan (kysyntään vastataan).

Syytetään sitten toimittajia. Jos kyseessä olisi kaupallisesta toiminnasta niin silloin kaupunki tavoittelisi voittoa tai vähintään sitä, että rakentajat maksavat hajakaavoittamisen kustannukset. Markkinataloutta se ei joka tapauksessa ole, että joku muu eli veronmaksajat maksavat viulut.

En tiedä onko kyseessä ymmärrämättömyys ja jos on niin johtuuko se esim Tampereen yliopiston koulutuksesta vai onko tuo ihan tarkoituksenmukaista, että markkinataloutta halutaan kritisoida perusteetta koska se on pahaa ja puolustaa sosialismia koska se on hyvää. Mitenkään kovin poikkeuksellista tuo ei maassamme ole.

 

[Styge]

Eipähän sitä tarvitse kauas Helsingistä lähteä, kun kuntapolitiikassa on jo tätä vaadetta jokaisen oikeuteen rakentaa talonsa mihin tahansa keskelle metsää. Kuluista viis. Suurista puolueista vielä kyse. Täysin vastoin kaavoitustahan se on, mutta kyllähän suurelta osin kuntapoliitikkojen taso on sen verran keskinkertaista, ettei tuolta nyt mitään oikein voi vaatiakaan. Noita sitten käydään jatkuvasti kaavoituksen kanssa läpi ja tuhlataan kaikkien aikaa. Mitä enemmän tuota kuntapolitiikkaa seuraa pienemmillä paikkakunnilla, niin sitä epäuskoisemmaksi sitä tulee. Aivan käsittämätöntä puuhastelua. Vaikka jos sinne on jotain parturikampaajia äänestetty valtuustoon, niin mitä sitä voi odottaa.

 

[dana77]

Vaikka jos sinne on jotain parturikampaajia äänestetty valtuustoon, niin mitä sitä voi odottaa.

Asiasta on tutkimuksia, että kaikkein kalleimmaksi veronmaksajille tulee se, että valtuustoon on äänestetty kunnan palkkalistoilla olevia työntekijöitä. Tämä nosti tutkiuksen mukaan kunnan kustannuksia jonkun prosentin keskimäärin, sillä ei korppi korpin silmää noki vai miten se meni. Heidän motiivinsa ei ole säästää kunnan rahoja vaan taata omat työpaikkansa.

Mieluummin siis vaikka tuulitunneli kampaaja kuin virkamies.

 

[heavy]

Tarkemmin sanottuna se kirjoittaa, että ennakkotietojen ehkä on saattanut selvitä. Suomen lukuja kun vielä ei ole. Ruotsi on selvinnyt paremmin kuin Saksa ja Eurooppa keskimäärin.

Pistetäänkö jonkinlainen vedonlyönti pystyyn, kumpi selvisi bkt:n tiputuksesta paremmin, Suomi vai Ruotsi? Kun ei ole vielä virallisia lukuja saatavilla?

Kansantalous | Suomen talous supistui toisella vuosineljänneksellä hämmästyttävän vähän: ”Jopa liian hyvää ollakseen totta”

Talouden supistuminen oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa selvästi vähäisempää kuin muissa maissa. Tiedot voivat tarkentua olennaisesti myöhemmin.

www.hs.fi

Suomen talous on selviämässä koronakeväästä Ruotsia paremmin – Etlan ennustepäällikkö kertoo syyn

Suomen teollisuus heijastaa varjon tulevaan. Tähän saakka Suomea suojannut teollisuuden rakenne voi kostautua syksyllä.

www.is.fi

 

[Cobol]

Suomen talouden selviäminen Ruotsia paremmin koronasta olisi, toki suhteessa ikävään tilanteeseen, myönteinen asia. Todellisuudessa on vaan niin, että toistaiseksi asiasta ei ole tietoa. Tarkempi arvio saadaan joskus 2021 tai 2022, kun talouden toipuminen on kunnolla käynnissä.

Ruotsihan lähti siitä, että he voivat kyykätä siinä kuin muutkin, mutta toipumisen aikaan he ovat ykkösenä jonossa. Hieman sama kääntäen on Suomen osalta päinvastainen: toipuminen olisi hidasta tai jopa hitainta.

Etlan ennustepäällikön ja Taloussanomien juttu on hyvä. Kunhan lukija muistaa, että kyse on koronakeväästä otsikkoa myöten. Ei talouden toipumisesta koronasta. Arvaan, että joku ei tätä huomaa.

 

[dana77]

Pistetäänkö jonkinlainen vedonlyönti pystyyn, kumpi selvisi bkt:n tiputuksesta paremmin, Suomi vai Ruotsi? Kun ei ole vielä virallisia lukuja saatavilla?

Kansantalous | Suomen talous supistui toisella vuosineljänneksellä hämmästyttävän vähän: ”Jopa liian hyvää ollakseen totta”

Talouden supistuminen oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa selvästi vähäisempää kuin muissa maissa. Tiedot voivat tarkentua olennaisesti myöhemmin.

www.hs.fi

Suomen talous on selviämässä koronakeväästä Ruotsia paremmin – Etlan ennustepäällikkö kertoo syyn

Suomen teollisuus heijastaa varjon tulevaan. Tähän saakka Suomea suojannut teollisuuden rakenne voi kostautua syksyllä.

www.is.fi

Tämän mukaan Ruotsi, mutta minusta laskelmassa olisi syytä huomioida BKT:n lisäksi myös velkaantumiskehitys ettei voi fuskata trumpmaisesti elvyttämällå velaksi

Koronavirus | Brittianalyysi: Ruotsin virusstrategia toi lähes kymmenen miljardin euron säästön, mutta se on saavutettu ihmishenkien kustannuksella

Maan talous on supistumassa odotettua vähemmän, toteavat Reutersin haastattelemat ekonomistit.

www.hs.fi

 

[Petri1981]

”Lama ei koske Suomea” 2.0. (Jos nyt joku oikeasti on edes sanonut noin). Kaikki on näköjään unohtunut 10 vuodessa.

Edelleen: Suomi on hyvin jälkisyklinen talous. Kun korona iski, niin suuret meneillään olevat teollisuusprojektit pyörivät vielä. Suomen teollisuuden ja täten myös talouden kurjuus on vasta edessä. Teollisuuden tilaukset tippuivat kesäkuussa noin 12%. Tuosta voi alkaa vetää päätelmiä.