Koronan taloudelliset vaikutukset

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Joko se Kreikka maksoi Suomelle lyhennyksiä? Varmaan hyvä tilanne siellä.

 

[Cobol]

Kun media (esimerkiksi YLE ja HS) saivat komission 750 miljardin apupakettiesityksen pohjalta Suomen nettomaksajaksi useita miljardeja, tämä ei pidä paikkansa. Siis jos esitys toteutetaan. Se ei ole varmaa. Komission mukaan kustannukset katettaisiin mm. muoviverolla ja ylipäätään haittaverotuksella. Tällöin kustannuksen maksaisivat ne, jotka tuottavat haittoja.

Totta kai uuden veron kustannuksia painetaan yritys- ja kuluttajahintoihin, mutta valtioiden lisävelkaantumiseen se ei vaikuttaisi.

 

[Dennis]

Eduskunnassa on tänään kinasteltu 750 miljardin tukirahastosta ja ainakaan sellaisenaan ei mene Suomen hallitukselle läpi. Toisin sanoen - tarvitaan aimo annos hevonpaskaa, muutama poliittinen ilmaveivi (mallia Urpilaisen takuutukset) sekä pari maratonkokousta, niin elvytysrahastosopimuksessa on Marinin ja/tai Kulmunin nimet alla. Sitten selitetään musta valkoiseksi, että Suomi sai tärkeitä kohtia ja ehtoja mukaan sopimukseen ja että kaikki pöydän ympärillä nyökkäsivät.

Hauskan twistin asiaan tuo lisäksi se, että EKP nosti tänään sormen ylös, näytti Saksan perustuslakituomioistuimelle keskisormea ja iski painokoneeseen taas pari napsua lisää kierroksia. Ei varmaankaan mene enää kauaa, kun keskuspankkien rahapoliittiset toimet mitataan Roope Ankan taskukirjoista tutuissa ”fantasiljoonissa”. Tämä kaikki menee poliitikoilta tutkan alla, kun eivät ymmärrä (tai halua ymmärtää) mitä siinä tapahtuu.

EKP ja 1350 miljardin euron tukitoimet

Linkki Hesariin.

 

[dana77]

Ylellä juttua koronan takia suljetuissa kouluista ja niiden vaikutuksista lapsiin:

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Etäkoulu toi perhetaustan vaikutuksen koulumenestyksessä esiin, mutta todellisuudessa ero hyvätuloisten ja heikko-osaisten välillä on kasvanut jo pitkään.

yle.fi

En tiedä olisiko tämä pitänyt laittaa tänne, opettajien ketjuun jossa on kerrottu että epäopetuksesta ei ollut haittaa vai minne, mutta karua luettavaa.

Tämä olisi kaivannut selvennystä:
"Samalla on tapahtunut jotain peruskoulun eetoksen vastaista: vanhempien koulutustaso ja varallisuus ovat alkaneet korreloida koulumenestyksen kanssa."

Kumman kanssa korrelaatio on? Maassamme varallisuuseroja tasataan kyllä korkealla progressivisella verotuksella mutta korkeasta koulutuksesta ei rankaista kunnolla esim lastentarhanopettajia.

 

[dana77]

Hieman vähemmällä Ruotsin talous on selvinnyt tähän asti kuin Suomen, mutta ero -7,3% vs -7,9% on varsin marginaalinen:

Erilaisista strategioista huolimatta Suomen ja Ruotsin taloudet sukelsivat huhtikuussa liki yhtä paljon – Ekonomisti: ”Loppuvuosi koettelee myös Ruotsin teollisuutta, muttei ehkä yhtä pahasti kuin Suomen”

Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotteissa nähtiin koronakriisin takia huhtikuussa lähes yhtä suuri sukellus. Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että Suomen teollisuus pärjäsi huhtikuussa hieman Ruotsin teollisuutta paremmin.

www.kauppalehti.fi

Ekonomisti arvelee, että Ruotsin teollisuus ei ottaisi loppuvuodesta yhtä paljon osumaan kuin Suomen.

 

[Tuamas]

Hieman vähemmällä Ruotsin talous on selvinnyt tähän asti kuin Suomen, mutta ero -7,3% vs -7,9% on varsin marginaalinen:

Erilaisista strategioista huolimatta Suomen ja Ruotsin taloudet sukelsivat huhtikuussa liki yhtä paljon – Ekonomisti: ”Loppuvuosi koettelee myös Ruotsin teollisuutta, muttei ehkä yhtä pahasti kuin Suomen”

Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotteissa nähtiin koronakriisin takia huhtikuussa lähes yhtä suuri sukellus. Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että Suomen teollisuus pärjäsi huhtikuussa hieman Ruotsin teollisuutta paremmin.

www.kauppalehti.fi

Ekonomisti arvelee, että Ruotsin teollisuus ei ottaisi loppuvuodesta yhtä paljon osumaan kuin Suomen.

Tämä on sinänsä ihan looginen kehityskulku, Ruotsin talous on Suomea vahvemmin riippuvainen sekä kotimarkkinastaan että kuluttajahyödykkeistä.

Suomen talouteen isoimmat vaikutukset tulevat ~vuoden-parin sisään, kun investointihyödykkeiden markkinan hyytyminen varsinaisesti iskee ja vanhat tilaukset on toimitettu.

 

[arvee]

...
Ekonomisti arvelee, että Ruotsin teollisuus ei ottaisi loppuvuodesta yhtä paljon osumaan kuin Suomen.

No olipa sherlokki tämäkin Ekonomisti. Ruotsin talouselämä ei ikinä ota osumia yhtä paljon kuin Suomen talouselämä.
Koska se tietenkin on tavallaan, väestöltään ja hieman eteläisemmän sijaintinsa mutta toki kai nykyään myös kolonialistisen ja räyhähistoriansa ansiosta aina etumatkalla.
Ruotsalaiset ryöstivät Prahan kirjastoja jo silloin kun suomalaiset vasta miettivät petäjästä pudottautumista.

Ruotsin vientisektori on pirusti monipuolisempi kuin Suomen. Heillä on, heitän rankasti kolminkertaiset resussit toimia, harjoittaa yrityselämää ja siispä heidän talousresilienssinssä on potenssiin kolme verrattuna suomalaisiin.

Hatusta vetelin ns. joukkueiden voimasuhteita, mutta tämä on mielipidepialsta. Minua vain jurppii se, että jotkut mediassa esiintyjät ja myös poliitikot, ei talousihmiset, aina ovat villeniinistöinä verranneet Ruotsin ja Suomen talouskyvykkyydet yksyhteisiksi. Juu ei. Ei todellakaan mene lahjat pohjoismaissa tasan.

Lahjakkuudesta, tulevasta menestyksestä on minulla arvausvaikeuksia. Jotenkin löisin viisi centtiä Suomen kirimiseen, mutta monet puolueemme ovat kyllä innokkaita ostamaan utopioita. Ja sellaisilla linjoillla emme kuuhunkaan pääse ikinä.

ed lisäys: niin unohtui sitten tietysti se oleellinen: Suomen teollisuus, moni suomalainen ns. alihankkijatoimittaja on kytkettynä ruotsalaiseen firmaan. Ruotsin etu, Ruotsin menestys on meille hyvin merkittävä. Ruotsin asia on meidän asiamme.

Mutta rajat kiinni henkilöliikenteeltä vielä toviksi. Tavara onneksi on liikkunut ja Suomessa on töitä tehty normaalisti. Ruotsalaiset eivät voi väittää, että suomalaisten firmojen osista heidän tilaustensa putoaminen olisi johtunut.

 

[dana77]

No olipa sherlokki tämäkin Ekonomisti. Ruotsin talouselämä ei ikinä ota osumia yhtä paljon kuin Suomen talouselämä.

Aika monet Watsonit niin tällä palstalla kuin sen ulkopuolellakin ovat kuitenkin ennustaneet toisin.

 

[arvee]

Aika monet Watsonit niin tällä palstalla kuin sen ulkopuolellakin ovat kuitenkin ennustaneet toisin.

Se ottaa enemmän osumaa kuin Löfven on markkinoinut, Tegnell laskenut.

 

[dana77]

Se ottaa enemmän osumaa kuin Löfven on markkinoinut, Tegnell laskenut.

Eiköhän se ainoa kiinnostava kysymys ole että ottaako se enemmän vai vähemmän kuin Suomi.

 

[arvee]

Eiköhän se ainoa kiinnostava kysymys ole että ottaako se enemmän vai vähemmän kuin Suomi.

Ei ole.
Kiinnostava kysymys on paljonko Ruotsi ottaa osumaa.
Meillä on aina oma hieho tai ainakin vasikka samassa ojassa.
Ruotsin (talous)asiat ovat aina meidänkin asioita. Näin se vain menee, tässä Nokiattomassa maassamme.

 

[Jymäkkä]

Ylellä juttua koronan takia suljetuissa kouluista ja niiden vaikutuksista lapsiin:

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Etäkoulu toi perhetaustan vaikutuksen koulumenestyksessä esiin, mutta todellisuudessa ero hyvätuloisten ja heikko-osaisten välillä on kasvanut jo pitkään.

yle.fi

En tiedä olisiko tämä pitänyt laittaa tänne, opettajien ketjuun jossa on kerrottu että epäopetuksesta ei ollut haittaa vai minne, mutta karua luettavaa.

Tämä olisi kaivannut selvennystä:
"Samalla on tapahtunut jotain peruskoulun eetoksen vastaista: vanhempien koulutustaso ja varallisuus ovat alkaneet korreloida koulumenestyksen kanssa."

No ei varmaan ole sanottu, ettei ole haittaa, vaan perusviesti enemmän se, että etäopetus sujui olosuhteet huomioiden kohtuullisen hyvin. Joidenkin erityishuomiota tarvitsevien oppilaiden tilanne parani(kiusatut, jännittäjät, ujot), ja joidenkin taas heikkeni, eli juuri jutussakin esiintyneen vahvaa aikuisen ohjausta tarvitsevien nyt ainakin.

Tuo vanhempien koulutustaso ja varallisuus taas ovat näkyneet koulumenestyksessä jo pitkään. En tätä väheksy tai ole sitä mieltä, etteikö asiaan kannattaisi perehtyä ja pyrkiä vaikuttamaan, mutta hyvä myös ymmärtää, että valtaosa vaikutuksesta tulee arvoista ja asenteista koulua ja opiskelua kohtaan. Varakkaissa perheissä ne ovat myönteisempiä(keskimäärin, ei voi yleistää). Toki ihan puhtaalla rahallakin on merkitystä. Opiskeluvälineet, harrastusmahdollisuudet ja ylipäänsä erilaisten kokemusten(tutustuminen muihin kulttuureihin matkailemalla) tarjoaminen lapsille nyt vaatii rahaakin.

 

[dana77]

Toukokuun työllisyys & työttömyysluvut julkaistiin taas viime päivinä. Vaikka työttömiä työnhakijoita on 430 000 kpl ja työttömyysprosentti 10,6% niin olisivat ne voineet huonommatkin olla eli tilanne pysyi samana kuin Huhtikuussa:

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi voimakkaasti toukokuussa - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

Todennäköisesti tai ainakin toivottavasti kesäkuun tilanne on jo hieman parempi.

 

[heavy]

Tässä Hesaria lueskellessa osui silmään luku "kokoaikaisesti lomautettuja työnhakijoita 132 666". Tarkistin mielenkiinnosta mitä se oli neljä viikkoa sitten ja silloin 31.5. luku oli 155 189 eli 22 523 enemmän. Että hyvään suuntaan ollaan menossa.

 

[hege]

En tiedä, mutta voiko olla niin että osa lomautetuksi tulleista on nyt siirtynyt lomalle ja se kaunistaa vähän tilastoa?

 

[heavy]

En tiedä, mutta voiko olla niin että osa lomautetuksi tulleista on nyt siirtynyt lomalle ja se kaunistaa vähän tilastoa?

Voi olla, mutta jos työnantaja on lomauttanut taloudellisen tilanteen vuoksi, en keksi yhtään syytä määrätä työntekijää vuosilomalle kesken lomautuksen. Kun loma olisi taas palkallista aikaa...

 

[hege]

@heavy , thanks näin varmaan. Itse ajattelin, että kun lomaoikeus on jo ansaittu niin miksi ei lomaa pidetä pois nyt jotta työntekijät eivät ole jäämässä lomalle kun tulee kutsu takaisin töitä tekemään...

 

[Dennis]

Tässä Hesaria lueskellessa osui silmään luku "kokoaikaisesti lomautettuja työnhakijoita 132 666". Tarkistin mielenkiinnosta mitä se oli neljä viikkoa sitten ja silloin 31.5. luku oli 155 189 eli 22 523 enemmän. Että hyvään suuntaan ollaan menossa.

Veikkaisin, että isolta osin ravintola-alan lomautetuista tulee tämä parannus, mikä sinänsä ihan hyvä juttu.

Yleisesti ottaen kyllä varsin hämmentynyt ja ”tyyntä myrskyn edellä” fiilis talouden suhteen. Korona jyllää maailmalla, kaikki talouden indikaattorit povaa isoa kuoppaa (maailman)talouteen, työttömyyslukemat hipoo ennätyksiä, keskuspankit ”printtaa” rahaa minkä kerkeää ja pörssikurssit lyö kohta katosta läpi. Samaan aikaan Suomen valtio velkaantuu ennennäkemätöntä tahtia, mutta hallituspuolueet lyö tyyliin yläfemmoja, kun saadaan halpa velkarahaa ja ei näitä takaisin tartte kenellekään maksaa. Käytetään siis päivä eduskunnassa riitelyyn siitä, pitääkö jonkun urpon persun puheista loukkaantua ihan valtakunnansyyttäjää myöten vai riittäisikö sittenkin, jos sanottaisi vaan, että ”turpa kiinni, pösilö”.

Mut ehkä tästä sittenkin hyvä tulee ja syksyllä jatketaan ihan normaalisti.

 

[heavy]

Tässä Hesaria lueskellessa osui silmään luku "kokoaikaisesti lomautettuja työnhakijoita 132 666". Tarkistin mielenkiinnosta mitä se oli neljä viikkoa sitten ja silloin 31.5. luku oli 155 189 eli 22 523 enemmän. Että hyvään suuntaan ollaan menossa.

Lomautukset ovat edelleen vähentyneet, hs.fi kertoo nyt että kokoaikaisesti lomautettuja työntekijöitä olisi 96 011.

 

[Jani82]

@heavy , thanks näin varmaan. Itse ajattelin, että kun lomaoikeus on jo ansaittu niin miksi ei lomaa pidetä pois nyt jotta työntekijät eivät ole jäämässä lomalle kun tulee kutsu takaisin töitä tekemään...

Teollisuudessa lomat pidettiin monessa paikassa jo touko-kesäkuussa ja heinäkuussa on ollut lomautuksia.

Lomautukset ovat edelleen vähentyneet, hs.fi kertoo nyt että kokoaikaisesti lomautettuja työntekijöitä olisi 96 011.

Tässä näkyy pitkälti se, että niin ravintola-ala kuin hotellit ovat alkaneet avautua. Niistä porukka pistettiin heti lomautuksille ja lomat pidetään kun pystytään/pystyttiin.

 

[-pasi-]

Tässä näkyy pitkälti se, että niin ravintola-ala kuin hotellit ovat alkaneet avautua. Niistä porukka pistettiin heti lomautuksille ja lomat pidetään kun pystytään/pystyttiin.

Saa muuten nähdä miten varsinkin hoteli alalla riittää hommia kesän jälkeen? voisi ajatella että elokuun jälkeen hiljenee täysin kun juurikaan mitään ei tapahdu kotimassa (messut, tapahtumat ym..), nyt pelastanut vähän kotimaan matkailu ja lämmin kesä.

 

[Jani82]

Saa muuten nähdä miten varsinkin hoteli alalla riittää hommia kesän jälkeen? voisi ajatella että elokuun jälkeen hiljenee täysin kun juurikaan mitään ei tapahdu kotimassa (messut, tapahtumat ym..), nyt pelastanut vähän kotimaan matkailu ja lämmin kesä.

Todennäköisesti hyvin hiljaista, toki liikematkailu elpyy pikkuhiljaa mutta kuin nopeasti se vaikuttaa on toinen juttu.
Varsinkin kun vieläkään ei ole kaikkia hotelleja edes avattu vaan niiden osalta avaamisia on tulossa vasta elokuussa tai osassa vasta syyskuussa.

Näillä aloilla ei voi edes mitään tehdä varastoon niin lomautuksien/irtisanomisten lisääntyminen on enemmänkin todennäköistä.
Mutta vieläkään hallitus ei reagoi muuten kuin sillä, että ei ole karenssia ja päivät eivät kulu.
Yrityksille sen sijaan tarjotaan vain lainaa ja tukea saaneissa yrityksissä on todella paljon niitä joihin koronalla ei ollut mitään vaikutusta.

 

[hege]

Meillä selvitty ilman lomautuksia toistaiseksi jopa service puolella, tosin yleinen suositus ollut vaihtaa lomarahat vapaaksi kuten ylitöiden perusosat sekä pitää pois vanhoja vapaita (itse olin ylimääräisen viikon vapaalla matka-aika vapaiden takia). Myös toimistoon on alettu palaamaan, väki jaettuna 4 ryhmään eli ne jotka ovat normaalisti toimistolla, ne jotka ovat joko parillisena tai parittomalla viikolla ja ne jotka pääsääntöisesti etänä (työt sallivat tai ovat riskiryhmää).
Omalla kohdalla tuntunut eniten matkustusrajoitukset kun ei ole päässyt yhteistyökumppanien luokse vaikka sekin yllättävän vähän ehti aiheuttamaan ongelmia ennen lomakautta. Isompi haaste on jos lomien jälkeen matkustus on hankalaa tai mahdotonta koska se sitten näkyy jossain kohtaa työmäärässä eli oikein ei mitään pahaa toista aaltoa kaivattaisi. Sinänsä meillä on varauduttu syksyllä mahdolliseen kevään olosuhteiden lyhyeen toistumiseen ja sen takia päätettiin palata toimistolle jo ennen lomia jotta ehkä saataisiin paremmat valmiudet mahdolliseen 1-2 kk "syyseristykseen".

 

[teppana]

Voi olla, mutta jos työnantaja on lomauttanut taloudellisen tilanteen vuoksi, en keksi yhtään syytä määrätä työntekijää vuosilomalle kesken lomautuksen. Kun loma olisi taas palkallista aikaa...

Kyllä näin toimitaan tilanteissa missä esim. tilauskannan odotetaan palautuvan normaaliksi tietyn ajan puitteissa. Lomat on kuitenkin pidettävä ja jos odotuksena on normaaliin palaaminen vaikka syksyn aikana, on se helvetin vaikeaa jos kaikki ovat lomalla.

 

[dana77]

Tänään valmistuivat sitten Kesäkuun luvut.
416 900 työtöntä työnhakijaa eli määrä väheni edellisestä kuusta 15 800:lla.

Prosentteina tuo tarkoittaa 15,8 prosenttia.

https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx

Tilastokeskus taas tietää kertoa, että lomautettuja oli 117 000

Tilastokeskus - Työvoimatutkimus

www.stat.fi