Talousajattelua pitkään hallinnut uusliberaali, niin kutsuttu Washingtonin konsensus korosti markkinoiden ylivertaisuutta talouden koordinoinnissa. Tämän talousopin mukaan markkinoiden ohjaavalle vaikutukselle annetaan tilaa muun muassa julkisen sektorin budjettikurilla, verouudistuksilla, finanssimarkkinoiden ja ulkomaisten sijoitusten sekä kilpailua koskevan sääntelyn purkamisella, vapaakaupan edistämisellä, yksityistämisellä ja omistajuuden suojan turvaamisella. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen tätä mallia on tarkasteltu kriittisesti OECD:tä myöten.
Globaali pandemia on jatkanut finanssikriisin jälkeen syntynyttä suuntausta julkisen sektorin roolin vahvistumisesta taloudessa. Valtion rooli talouden ohjauksessa ja yhteiskunnallisena muutosvoimana on vahvistunut monissa maissa, kun ne ovat poikkeusoloissa joutuneet kiristämään otettaan talouden säätelystä. Koronakriisin aikana on havahduttu siihen, miten taloutta on mahdollista ohjata poliittisilla päätöksillä huomattavasti tavallista voimakkaammin. Samalla kiusaus protektionististen toimenpiteiden käyttöön kotimaisen yritystoiminnan suosimiseksi on kasvanut. Kriisi on myös havahduttanut siihen, että markkinat ja talous eivät yksin määritä yhteiskunnan tulevaisuutta.
Valtiot ovat nyt ratkaisevassa asemassa sen suhteen, millaista taloudellista tulevaisuutta koronan jälkeen rakennetaan. Valtion roolinahan ei ole vain kriisin aiheuttamien tilapäisten markkinahäiriöiden korjaaminen, vaan myös talouden uudistuminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen koko yhteiskunnan etua vaalien. Eri puolilla maailmaa laaditaan tällä hetkellä massiivisia tuki- ja elyvytyspaketteja koronakriisistä kärsineen yritystoiminnan ja kansantalouden tukemiseksi. Suomessakin panostetaan vihreään elvytykseen, jolla pyritään samalla uudistamaan talouden rakenteita kestävämmäksi. Vaikka julkisen sektorin rooli talouden ohjauksessa on vahvistunut ja ohjausta suunnataan tukemaan kestävämpää tulevaisuutta, julkisen sektorin tehtävät ja toimintamallit eivät ole vielä merkittävästi uudistuneet. Julkisen sektorin roolin kasvu tarvitsisi nyt rinnalleen uuden vision siitä, millaisia yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteiskunnallisten roolien tulisi olla tulevaisuudessa.
Markkinoiden tehokkuuden ja ylivertaisuuden korostamisen sijaan talouden voidaan tulevaisuudessa nähdä koostuvan erilaisista yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoista, joiden suhteellinen merkitys ja roolit vaihtelevat toimintaympäristön ja eri toimijoiden vahvuuksien mukaan. Kilpaillut markkinat voidaan tällöin nähdä yhtenä tärkeänä, muttei suinkaan ainoana, tapana organisoida taloudellista toimintaa. Tällaisessa “sekataloudessa” ei siis lähtökohtaisesti priorisoitaisi mitään talouden organisointitapaa yli muiden. Voisiko koronakriisin jälkeinen uusi institutionaalinen tasapaino perustua sektori- ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön sekä hyvin käytännönläheiseen, tilannekohtaiseen työnjakoon? Paras yhdistelmä erilaisia organisatorisia vaihtoehtoja etsittäisiin tilanteen mukaan yhteistyössä. Julkishallinnon tehtävä olisi tällöin edistää parhaiden organisatoristen yhdistelmien syntymistä kuhunkin tehtävään.
Meneekö tämä jatkiksen taloussiiven mielestä jo ihan kommarihommaksi?
Silkkaa kommunismia talouden ohjaaminen. Verotus on varkautta ja miten niin en voi myydä heroiinia koulun pihalla!Meneekö tämä jatkiksen taloussiiven mielestä jo ihan kommarihommaksi?
Menee. Sitrasta tulee vahva Esko Ahon maku suuhun.Huomasin, että Sitralta on tullut melko asiantunteva ja ajatuksia herättävä viiden artikkelin "koronasarja" tässä kesän aikana.
Kiihdyttääkö korona talouden uudistumista? - Sitra
Koronakriisi ajoi maailmantalouden seinään ennennäkemättömällä voimalla. Välittömien toimien jälkeen voimme vähitellen alkaa nähdä kriisin pidemmän aikavälin seurauksia ja pohtia sen antamia opetuksia.www.sitra.fi
Meneekö tämä jatkiksen taloussiiven mielestä jo ihan kommarihommaksi?
Italian hallitus suunnittelee siis yksityishenkilöiden tuloverojen kevennystä, samalla kun sinne lähetetään rahaa.
Suomen hallitus suunnittelee ja toteuttaa veronkiristyksiä, samalla kun täältä lähetetään rahaa pois.
Italian hallitus on oikealla tiellä. Maan tuloveroprosentit vrt kovan tason verottaja Suomeenkin ovat mahdottomat neljässä aika kattavassa tuloluokassa
Italia 30,1 % 36,3 % 43,9 % 50,3 %
Suomi 22,7 % 30,7 % 37,5 % 47,7 %
Palkansaajan tuloveroprosentit OECD
Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.www.veronmaksajat.fi
Kuinka hyvin Italia veroja perii, se on toinen asia. Mutta noilla prosenteilla se on vaikeaa.
Kyllä, he ovat. Myös ainakin Saksa keventänyt verotusta taantumasta nousemiseen. Suomi kiristi juuri polttoaineverotusta, joka osuu pahasti mm. kuljetusalalle, ja muita veronkiristyksiä on luvassa todennäköisesti.
Suomen hallituksen toiminnassa ei ole nähtävissä mitään toimia taantumasta nousemiseen, vaan päinvastoin talouskasvua tukahdutetaan, joten lama on todennäköinen skenaario minun papereissani.
@Cobol , meillä jostain syystä on aina ollut vaikea hyväksyä verotuksen keventämistä elvyttävänä toimena vaan nähdään ehkä enemmän asia niin että kun verotus kevenee niin rahat valuvat jotenkin hukkaan ja pahimmillaan vielä ulkomaille (mikä ehkä olikin ongelma joskus -60 luvulla; tosin nyt rahat valuvat ulkomaille valtion kautta) ja valtio on ainut joka pystyy rahaa käyttämään niin että se hyödyttää tulevia sukupolvia.
Tämä on kyllä totta. Myös v. 2008 finanssikriisin jälkeen keskusta- ja kokoomusvetoiset hallitukset ajoivat kokonaisveroastetta ylöspäin kunnon elvytystoimenpiteiden sijaan. Ehkä tässä on yksipuolisen elinkeinorakenteen ja haja-asumisen lisäksi yksi pääsyistä sille, miksi Suomi on noussut taantumasta niin hitaasti.
Taloussiivestä en tiedä, mutta vähän on lapsellista tekstiä. Siinä vaiheessa kun lähtökohtaisesti ei priorisoitaisi esimerkiksi markkinatalouden organisointitapaa yli muiden, vaan
"Paras yhdistelmä erilaisia organisatorisia vaihtoehtoja etsittäisiin tilanteen mukaan yhteistyössä. Julkishallinnon tehtävä olisi tällöin edistää parhaiden organisatoristen yhdistelmien syntymistä kuhunkin tehtävään"
ollaan jo aika syvällä. Julkishallinnon tehtäviä voidaan kasvattaa maakuntahallintoa lisäämällä (kuten Suomessa nyt tehdään), mutta huomattavasti parempaan päästäisiin, jos edes markkinataloutta noudatettaisiin. Jos julkishallinnon tehtävä olisi lisäksi edistää parhaiden organisatoristen yhdistelmien syntymistä kuhunkin tehtävään, tuskinpa Suomen talouden kilpailukyky tätä kestäisi.
Jos ja kun kaupunki ja sen liikelaitokset kustantavat tämän infran rakentamisen, niin ei kyseessä ole mitään markkinataloushenkistä toimintaa. Silloin kyse on vain tehottomasta ja toimimattomasta suunnittelutaloudesta, niinkuin suunnittelutalous varsin usein on.On todella niin, että pieniltä paikkakunnilta muuttaneiden ostajien toiveet on otettu täysimääräisesti huomioon kaavoitusratkaisuja tehdessä. Lopputuloksena on kaupunki jonka keskustassa asuu alle 10% kunnan koko väkimäärästä, liiketoiminta ei siellä ole kannattavaa juuri kenellekään ja "kaupunkilaiset" ovat levittäytyneet loputtomiin lähiöihinsä peltomarkettien ääreen. Järjettömästi huollettavaa infraa jo pelkästään tieverkostossa, kuollut keskusta, täydellisen huonosti tuleviin väheneviin väestömääriin ja energianiukkoihin kulkemisratkaisuihin soveltuva kaupunkimalli.
Ainakin parin päivän takaisessa HS:n jutussa kirjoitettiin siitä näkökulmasta, että markkinat ratkaisevat mitä rakennetaan ja minne. Ei siis niin, että kaupunki tavoittelisi toimillaan markkinoilta voittoja vaan mahdollistaa niiden vapaan toiminnan (kysyntään vastataan).Jos ja kun kaupunki ja sen liikelaitokset kustantavat tämän infran rakentamisen, niin ei kyseessä ole mitään markkinataloushenkistä toimintaa. Silloin kyse on vain tehottomasta ja toimimattomasta suunnittelutaloudesta, niinkuin suunnittelutalous varsin usein on.
Syytetään sitten toimittajia. Jos kyseessä olisi kaupallisesta toiminnasta niin silloin kaupunki tavoittelisi voittoa tai vähintään sitä, että rakentajat maksavat hajakaavoittamisen kustannukset. Markkinataloutta se ei joka tapauksessa ole, että joku muu eli veronmaksajat maksavat viulut.Ainakin parin päivän takaisessa HS:n jutussa kirjoitettiin siitä näkökulmasta, että markkinat ratkaisevat mitä rakennetaan ja minne. Ei siis niin, että kaupunki tavoittelisi toimillaan markkinoilta voittoja vaan mahdollistaa niiden vapaan toiminnan (kysyntään vastataan).
Asiasta on tutkimuksia, että kaikkein kalleimmaksi veronmaksajille tulee se, että valtuustoon on äänestetty kunnan palkkalistoilla olevia työntekijöitä. Tämä nosti tutkiuksen mukaan kunnan kustannuksia jonkun prosentin keskimäärin, sillä ei korppi korpin silmää noki vai miten se meni. Heidän motiivinsa ei ole säästää kunnan rahoja vaan taata omat työpaikkansa.Vaikka jos sinne on jotain parturikampaajia äänestetty valtuustoon, niin mitä sitä voi odottaa.
Pistetäänkö jonkinlainen vedonlyönti pystyyn, kumpi selvisi bkt:n tiputuksesta paremmin, Suomi vai Ruotsi? Kun ei ole vielä virallisia lukuja saatavilla?Tarkemmin sanottuna se kirjoittaa, että ennakkotietojen ehkä on saattanut selvitä. Suomen lukuja kun vielä ei ole. Ruotsi on selvinnyt paremmin kuin Saksa ja Eurooppa keskimäärin.
Tämän mukaan Ruotsi, mutta minusta laskelmassa olisi syytä huomioida BKT:n lisäksi myös velkaantumiskehitys ettei voi fuskata trumpmaisesti elvyttämällå velaksiPistetäänkö jonkinlainen vedonlyönti pystyyn, kumpi selvisi bkt:n tiputuksesta paremmin, Suomi vai Ruotsi? Kun ei ole vielä virallisia lukuja saatavilla?
Kansantalous | Suomen talous supistui toisella vuosineljänneksellä hämmästyttävän vähän: ”Jopa liian hyvää ollakseen totta”
Talouden supistuminen oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa selvästi vähäisempää kuin muissa maissa. Tiedot voivat tarkentua olennaisesti myöhemmin.www.hs.fi
Suomen talous on selviämässä koronakeväästä Ruotsia paremmin – Etlan ennustepäällikkö kertoo syyn
Suomen teollisuus heijastaa varjon tulevaan. Tähän saakka Suomea suojannut teollisuuden rakenne voi kostautua syksyllä.www.is.fi