Koronan taloudelliset vaikutukset

[heavy]

HS.FI kirjoittaa että Suomi selvisi koronasta myös taloudellisesti paremmin kuin Ruotsi viime keväänä:

Ruotsi | Ruotsin talous supistui peräti 8,6 prosenttia: ”Näyttää, että Suomen bkt sukeltaisi Ruotsia vähemmän”

Ruotsin taloutta on seurattu tiiviisti, koska maan linja koronaviruksen vastatoimissa on poikennut Euroopan maiden valtavirrasta.

www.hs.fi

 

[dana77]

HS.FI kirjoittaa että Suomi selvisi koronasta myös taloudellisesti paremmin kuin Ruotsi viime keväänä:

Ruotsi | Ruotsin talous supistui peräti 8,6 prosenttia: ”Näyttää, että Suomen bkt sukeltaisi Ruotsia vähemmän”

Ruotsin taloutta on seurattu tiiviisti, koska maan linja koronaviruksen vastatoimissa on poikennut Euroopan maiden valtavirrasta.

www.hs.fi

Tarkemmin sanottuna se kirjoittaa, että ennakkotietojen ehkä on saattanut selvitä. Suomen lukuja kun vielä ei ole. Ruotsi on selvinnyt paremmin kuin Saksa ja Eurooppa keskimäärin.

 

[Petri1981]

Suomen jäykkä talous tulee joka tapauksessa elpymään paljon hitaammin kuin kilpailijamaat, kuten Saksa tai Ruotsi.

 

[Wiljami]

Suomen jäykkä talous tulee joka tapauksessa elpymään paljon hitaammin kuin kilpailijamaat, kuten Saksa tai Ruotsi.

Niin, Suomen ongelmahan on edelleen että jos maailmalla ei investoida niin suomalaistuotteita ei myöskään osteta, kun täällä tuotetaan erittäin isosti nimenomaan teollisuushyödykkeitä joita ostetaan ainoastaan buumin ollessa päällä. Tai luksushyödykkeitä joita ostetaan kun buumi on jo todella kuumalla. Onneksi seassa on jokunen softatalo jotka pystyvät viemään (tai "viemään") tuotteitaan lähes riippumatta taloustilanteesta. En kuitenkaan näkisi että talouden jäykkyys olisi oletusarvoisesti syynä siihen jos Suomi tästäkin taantumasta palaa yhtä hitaasti kuin -08 alkaneesta ja muualla maailmassa jo suunnilleen -10 ohitetusta.

 

[molari]

Luin jostain, että Suomen teknologiaviennistä jopa kolmannes olisi telakkateollisuuteen liittyvää, joka on usein vielä valtion takaamaa. Jos tuo pitää paikkansa - edes sinnepäin - niin kylmää on kyyti telakka-alalla ja valtio joutunee kuittaamaan luottotappioita (risteilijätilaukset), risteilybusiness lienee pitkään jäissä ja konkursseja tulee varmasti.

Finnairin tilanne on myös melko koruton, kassa sulaa sitä vauhtia, että vielä tänä vuonna lienee uusi osakeanti ja valtiota huudetaan apuun. Sama tilanne on Finavialla, kenttä ammottaa tyhjyyttään.

 

[dana77]

En kuitenkaan näkisi että talouden jäykkyys olisi oletusarvoisesti syynä siihen jos Suomi tästäkin taantumasta palaa yhtä hitaasti kuin -08 alkaneesta ja muualla maailmassa jo suunnilleen -10 ohitetusta.

Minä näen. Nyt koronan aikana opeteltu tulemaan pakon edestä minimihenkilöstöllä ja trimmaamaan läskit ja kun työllistäminen on niin kallista ja verot kovat, niin kestää vuosia ennen kuin työllisyysaste on kivunnut sinne missä se oli. Tämä oletuksella vaikka covid loppuisi syksyn aikana.

 

[dana77]

Luin jostain, että Suomen teknologiaviennistä jopa kolmannes olisi telakkateollisuuteen liittyvää, joka on usein vielä valtion takaamaa. Jos tuo pitää paikkansa - edes sinnepäin - niin kylmää on kyyti telakka-alalla ja valtio joutunee kuittaamaan luottotappioita (risteilijätilaukset), risteilybusiness lienee pitkään jäissä ja konkursseja tulee varmasti.

En tiedä voiko tuo pitää paikkansa, mutta se kieltämättä selittäisi jos ruotsalainen markkinatalous supistuksia enemmän kuin velkavetoinen sosialistinen Suomi. Pitäisi melkein BKT:n rinnalla olla vertailussa valtion velkaantuminen jos halutaan laimentaa talouden kehityksestä velalla pumppaaminen.

 

[Cobol]

Luin jostain, että Suomen teknologiaviennistä jopa kolmannes olisi telakkateollisuuteen liittyvää, joka on usein vielä valtion takaamaa. Jos tuo pitää paikkansa - edes sinnepäin - niin kylmää on kyyti telakka-alalla ja valtio joutunee kuittaamaan luottotappioita (risteilijätilaukset), risteilybusiness lienee pitkään jäissä ja konkursseja tulee varmasti.

Ylipäätään koneiden ja laitteiden valmistus väheni EU:ssa vuonna 2019 noin 8 prosenttia, mutta kasvoi Suomessa 7 prosenttia. Ongelmia oli tulossa jo ennen koronaa. Telakkateollisuus luovuttaa tänä vuonna yhden aluksen, mutta ensi vuonna jo kolme laivaa. Suomen kannalta olisi erinomaisen hyvä, jos näin kävisi. Luottotappiot paukkuvat, jos jotain muuta tapahtuu.

Outoa on, että valtion risteilijä- ja vastaavat takaukset ovat nousseet noin 20 prosenttin Suomen BKT:sta. Aivan järjetön summa! Puolueet (SDP, Kok, Perus, Kesk) ovat kukin vuorollaan pitäneet laivanrakennusta niin merkittävänä Suomelle, että takuita on jaeltu avokätisesti.

 

[Tuamas]

Outoa on, että valtion risteilijä- ja vastaavat takaukset ovat nousseet noin 20 prosenttin Suomen BKT:sta. Aivan järjetön summa! Puolueet (SDP, Kok, Perus, Kesk) ovat kukin vuorollaan pitäneet laivanrakennusta niin merkittävänä Suomelle, että takuita on jaeltu avokätisesti.

Sinänsä tämä on Suomen elinkeinopolitiikassa jo edistystä, kun jaetaan pääasiassa vain takauksia ja niitäkin käsittääkseni liki markkinahinnoin.

Muistan keskustelun kun STX:n hoteissa ollut Turun telakka oli nesteessä ja mm. persut huusivat kurkku suorana suorien tukien perään.

 

[Cobol]

Sinänsä tämä on Suomen elinkeinopolitiikassa jo edistystä, kun jaetaan pääasiassa vain takauksia ja niitäkin käsittääkseni liki markkinahinnoin.

Muistan keskustelun kun STX:n hoteissa ollut Turun telakka oli nesteessä ja mm. persut huusivat kurkku suorana suorien tukien perään.

Muistankin tuon Turun telakan tilanteen ja se poiki näkemyksiä vielä paljon myöhemmin akselilla Blom vs Vapaavuori.

Mutta jos takauksia katsotaan, niitä on luokkaa 13 miljardia Finnveralla. Kun varustamot operoivat velkarahalla, paljon riippuu miten niiden talous kehittyy ja se taas riippuu risteilymarkkinoista. Jos ne kehittyvät väärään suuntaan, tappiot takausten kautta voivat olla miljardeja Suomelle.

Ainakin Vihriälän ryhmä nosti yllä olevan riskinä esille. Ei summa arvioinut, mutta "voisi aiheutua merkittäviä takaustappioita".

 

[Tuamas]

Mutta jos takauksia katsotaan, niitä on luokkaa 13 miljardia Finnveralla. Kun varustamot operoivat velkarahalla, paljon riippuu miten niiden talous kehittyy ja se taas riippuu risteilymarkkinoista. Jos ne kehittyvät väärään suuntaan, tappiot takausten kautta voivat olla miljardeja Suomelle.

Ainakin Vihriälän ryhmä nosti yllä olevan riskinä esille. Ei summa arvioinut, mutta "voisi aiheutua merkittäviä takaustappioita".

En luonnollisesti tarkkaan tunne takausten rakennetta sekä niihin liittyviä pykäliä, mutta minun on äärimmäisen vaikea nähdä miljardien takaustappioita mahdollisina.

Aktiivisia takuita on ulkona vuoden 2019 lopussa 3,7 miljardia euroa. Se on tämän päivän enimmäisriski risteilyvarustamoista.
Merkittävin osa 13 miljardin takuista koskee hankkeita, joiden pitäisi toteutua tulevaisuudessa (mm. suunnitteilla olevat Icon-risteilijät taitavat niellä tuosta 1,25mrd X 3 ) ja näistä vastuu alkaa rullaamaan vasta kun laiva(t) on luovutettu tilaajalle.

Tutustuin hiukan tukimuotoon ja tällä hetkellä maksimiriski risteilyvarustamoissa on tuo ja Finnveralla on 1,9 miljardin rahasto näiden riskien kattamista varten. Tähän mennessä ainoa isompi takausriskin realisoituminen oli Oi-nimisen brasialaisen operaattorin saneeraukseen joutumisesta aiheutunut 56 miljoonan euron kulu.

 

[Cobol]

Itsekään en yksityiskohtia tunne telakoiden takauksista, ja sen takia luotan esimerkiksi Vihriälän ryhmän arvioon. Ryhmähän oli Suomen oloissa suunnilleen paras mahdollinen, mitä talouden asiantuntemukseen tulee. Kaivelin lisää ja vuonna 2016 valtiovarainministeriön ylijohtaja Sami Yläoutinen varoitti erityisesti telakkateollisuuden haavoittuvuudesta pandemian ja terrori-iskujen oloissa:

Tällaisissa kriiseissä Finnveran puskurirahastot eivät riittäisi. Silloin jouduttaisiin turvautumaan valtion talousarvioon eli kattamaan takaustappiot verovaroin tai lainarahalla. VM varoittaakin, että yhä kasvavien vastuiden jopa osittaisesta laukeamisesta aiheutuvat kustannukset ”voivat aiheuttaa merkittävän rasituksen kansantaloudelle.”

Suomessa tikittää 49 miljardin euron takauspommi – ”Voi aiheuttaa merkittävän rasituksen kansantaloudelle”

VM:n ylijohtaja Sami Yläoutinen varoittaa erityisesti telakkateollisuuden haavoittuvuudesta pandemian ja terrori-iskujen oloissa.

www.is.fi

Vaikka takausvastuut kokonaisuutena ovat tulleet alaspäin, Vihriälän ryhmän ja ylijohtaja Yläoutisen näkemys mahdollisista merkittävistä takausvastuista ja ongelmista kansantaloudelle on mielestäni validi ainakin niin kauan, kun joku asiantuntija näkemyksen kumoaa. Mutta sekin on varmasti totta, että toistaiseksi vastuita ei ole langennut tai juuri langennut. Toivotaan, että samalla tiellä jatketaan.

 

[Dennis]

Niin, Suomen ongelmahan on edelleen että jos maailmalla ei investoida niin suomalaistuotteita ei myöskään osteta, kun täällä tuotetaan erittäin isosti nimenomaan teollisuushyödykkeitä joita ostetaan ainoastaan buumin ollessa päällä.

Eihän tätä ongelmaa enää ole, kun Sanna Marinin neuvottelutaitojen ansiosta Suomi on mukana EUn koronaelvytyspaketissa, joka on Suomen etu ja elvyttää meidän viennin. Markkinavoimat on selätetty ja kaiken muun väittäminen on pölhöpopulismia.

No joo, se siitä. Jotenkin tuntuu, että nyt käsillä olevan kriisin taloudellisista vaikutuksista on nähty vasta alkusoitto. Onhan tämä kieltämättä erikoinen tilanne, jos hieman peilaa historiaan. 1970-luvun puolivälissä, öljykriisin seurauksena, Suomessa oli 60.000 työtöntä, jonka myötä Kekkonen runnoi maahan "kansallisen hätätilan hallituksen", joka toki ei sekään onnistunut pysäyttämään työttämyyden kasvua. Nyt on lyhyessä ajassa tullut työttömiä / pitkäaikaisesti lomautettuja tuplat tuosta entisten päälle, mutta hallitus tyynesti lomailee ja funtsailee, että katsellaan sitten syksymmällä ja/tai loppuvuodesta. Eiköhän tämä tästä.

Pitää myös muistaa, että pidemmällä perspektiivillä korona ei ole talouskurimuksen juurisyy, vaan lähinnä "triggeri" / ulkonen shokki, jonka myötä pinnan alla muhiva p*ska pulpahtaa pintaan.

 

[Ollakseni]

No joo, se siitä. Jotenkin tuntuu, että nyt käsillä olevan kriisin taloudellisista vaikutuksista on nähty vasta alkusoitto. Onhan tämä kieltämättä erikoinen tilanne, jos hieman peilaa historiaan. 1970-luvun puolivälissä, öljykriisin seurauksena, Suomessa oli 60.000 työtöntä, jonka myötä Kekkonen runnoi maahan "kansallisen hätätilan hallituksen", joka toki ei sekään onnistunut pysäyttämään työttämyyden kasvua. Nyt on lyhyessä ajassa tullut työttömiä / pitkäaikaisesti lomautettuja tuplat tuosta entisten päälle, mutta hallitus tyynesti lomailee ja funtsailee, että katsellaan sitten syksymmällä ja/tai loppuvuodesta. Eiköhän tämä tästä.

Niin, jos kaipailee takaisin semi diktatuuriin niin varmaan on kiva kun julistettiin kansallinen hätätila kun Kekkoselta oli silmälasit hukassa. Ei työttömyyden pitäisi olla pelkästään hallituksen ongelma. Hallituksen pitäisi antaa mahdollisimman vapaat kädet markkinoille tehdä mitä haluavat ja koittaa olla haittaamatta liikaa yritysten toimintaa. Esimerkiksi jos hallitus kieltää väliaikaisesti tiettyjä yrityksiä toimimasta niin hallituksen pitäisi järjestää rahalliset korvaukset aiheuttamastaan tappiosta.

 

[Dennis]

Niin, jos kaipailee takaisin semi diktatuuriin niin varmaan on kiva kun julistettiin kansallinen hätätila kun Kekkoselta oli silmälasit hukassa. Ei työttömyyden pitäisi olla pelkästään hallituksen ongelma. Hallituksen pitäisi antaa mahdollisimman vapaat kädet markkinoille tehdä mitä haluavat ja koittaa olla haittaamatta liikaa yritysten toimintaa. Esimerkiksi jos hallitus kieltää väliaikaisesti tiettyjä yrityksiä toimimasta niin hallituksen pitäisi järjestää rahalliset korvaukset aiheuttamastaan tappiosta.

Kyse ei ole kaipuusta kekkoslovakiaan, vaan vertailun oli tarkoitus tuoda mittasuhteita sille, kuinka syvällä kusessa maan talous on vaikka korona nyt häviäisi kertaheitolla. Siitä huolimatta maan hallitus lomailee rauhassa ja istuu käsiensä päällä samaan aikaan, kun pitäisi tehdä merkittäviä suhdannepoliittisia toimenpiteitä ja suunnitelmia sille, miten mm. työllisyysaste saadaan palautumaan edes siedettävälle tasolle. Ei se pelkästään hallituksen ongelma ole, mutta kyllä esim. kansainvälisiä luottoluokittajia kiinnostaa olennaisesti se, kuinka uskottavalla pohjalla maan talous, tulevaisuuden tiekartat ja poliittinen päätöksenteko on.

Tokihan tuollainen ”antaa markkinoiden hoitaa” ajatus on kauniin utopistinen, mutta eihän edes kapitalismin mekassa USAssa päästä siihen, kun markkinat on ollut pitkälti finanssikriisistä asti suunnitelmataloutta, jossa FED ja liittovaltio vuorotellen lyö interventioita kehiin ja poistaa markkinoilta riskejä.

 

[Petri1981]

Pitää myös muistaa, että pidemmällä perspektiivillä korona ei ole talouskurimuksen juurisyy, vaan lähinnä "triggeri" / ulkonen shokki, jonka myötä pinnan alla muhiva p*ska pulpahtaa pintaan.

Tämähän se on. Ärsyttää kun, A-studiossa vuoronperään Marinit ja kumppanit painottaa koronakriisiä täysin ainutkertaisena asiana, mikä on nyt esimerkiksi Italian ajanut kuilun partaalle.
Ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä, että maa on ennen koronakriisiä jo ajanut taloutensa kuilun partaalle. Ei talouskriisi ole koskaan mikään ainutkertainen asia. Taloudessa kriisejä tulee ja kriisejä menee, niin on aina ollut ja on aina oleva. Kriisin syyt vain vaihtelevat, mutta kriisejä tulee joka tapauksessa. Tämän vuoksi siitä valtiontaloudesta tulisi pitää huolta silloin kun päällä ei ole mikään kriisitilanne.

 

[olkikuukkeli]

Tämähän se on. Ärsyttää kun, A-studiossa vuoronperään Marinit ja kumppanit painottaa koronakriisiä täysin ainutkertaisena asiana, mikä on nyt esimerkiksi Italian ajanut kuilun partaalle.
Ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä, että maa on ennen koronakriisiä jo ajanut taloutensa kuilun partaalle. Ei talouskriisi ole koskaan mikään ainutkertainen asia. Taloudessa kriisejä tulee ja kriisejä menee, niin on aina ollut ja on aina oleva. Kriisin syyt vain vaihtelevat, mutta kriisejä tulee joka tapauksessa. Tämän vuoksi siitä valtiontaloudesta tulisi pitää huolta silloin kun päällä ei ole mikään kriisitilanne.

Tämä on kyllä vähän harhaanjohtavaa tekstiä. Koronaviruskriisi todella on täysin ainutlaatuinen tapaus - monellakin tapaa! - modernin yhteiskunnan aikana. Toki talouskriisejä on ollut aina, mutta tällaisia yhteiskunnan lähes pysäyttäviä ja reaalitalouteen vaikuttavia pandemioita ei ihan jokaisella vuosikymmenellä nähdä. Koronakriisiä painotetaan täysin ainutkertaisena asiana, koska se on täysin ainutkertainen asia, kaikki muu olisi vääristelyä tai valehtelua.

Tietenkään se ei poista aikaa ennen koronakriisiä. Esimerkiksi Italialla on omat vaikeutensa ilman koronaakin, joskin Italian taloudesta puhuminen on suomalaisessa mediassa melko stereotypisoitunutta ja pinnallisella tasolla.

 

[magnum37]

Korona osoitti miten huonosti lopulta maailmantaloudessa oltiin varauduttu vaaralliseen pandemiaan, vaikka tieteelliset mallinnukset ovat jo pitkään osoittaneet sen olevan vain ajan kysymys. Päinvastoin on luotu syvästi rinnakkaisriippuvainen järjestelmä, joka osaltaan myös mahdollisti tämänkin pandemian nopean leviämisen.

Näkyy karulla tavalla se, miten maailmantalous on aivan liiaksi riippuvainen ihmisten välisestä fyysisestä interaktiosta sekä liikkuvuudesta. Isossa kuvassa koko maailmantalous perustuu tähän. Kun sitten joudutaan tautikriisissä passivoitumaan ja välttämään kohtaamisia, on koko talousjärjestelmä vaarassa.

Ehdottomasti tarvitaan lisää joustavuutta ja monipuolisuutta talouden toimintaan. Luultavasti digitalisaation syventäminen on yksi sellainen, sekä paikallisen tuotannon ja omavaraisuuden lisääminen. Kukaan ei tietenkään mitään pysyviä rajoituksia toivo, mutta tarvitaan rakenteellista joustavuutta vastaisuuden varalle tämänkaltaisiin kriiseihin.

 

[-pasi-]

Itse pohtinut että voisiko yksi hyvä mahdollisuus olla jolla valtion tuloja saisi kasvatettua, mutta myös helpotusta korontilanteeseen jos vahvasti panostettaisiin yksityisautoiluun, verohelpotuksia auton ylläpitoon vaikka vuodeksi eteenpäin, ajokortin suoritamiseen saisi etuseteleitä kuten myös uuden auton hankintaan. Nyt pitäisi kaikki autot saada ajoon myös ne perheiden kakkosautot jotka pistetty seisontaan työttömyyden takia. Polttoainevero on sen verran korkea että vaikka jostain vähän nipistetään niin tuloja tulisi silti.

 

[koukku]

Tämmöinen juttu tuli vastaan tämän aamun Hesarissa, jossa puhutaan Italian taloustilanteesta.

HS Italiassa | ”Kukaan ei ole pyytämässä suomalaisia maksamaan velkataakkaa puolestamme” – HS selvitti, miksi maa anoo apua Suomelta ja Euroopalta, vaikka italialaiset ovat suomalaisia varakkaampia

Euroopan unionin hätärahoitus herätti suomalaiset kysymään, tuetaanko Italiaa liikaa. Italialaisten keskimääräinen nettovarallisuus on suomalaisia korkeampi ja maan teollisuus yksi Euroopan tärkeimmistä. Miksi sen talous voi niin huonosti?

www.hs.fi

Tuo Italian harmaa talous on kyllä jossain ihan järkyttävissä mitoissa vaikka Suomeen verrattuna. Jos maan talouden tulot miinus menot ovat jo nyt (korkomenoja lukuun ottamatta, jotka voivat tietenkin olla huomattavat) olleet plussan puolella, niin laittamalla veronkiertäjät ruotuun homma ratkeaa kuin itsestään. Samalla voisi sitten nostaa esim. opettajien palkkoja, jotka ovat noin puolet esim. Suomen vastaavista.

 

[Jymäkkä]

Tämmöinen juttu tuli vastaan tämän aamun Hesarissa, jossa puhutaan Italian taloustilanteesta.

HS Italiassa | ”Kukaan ei ole pyytämässä suomalaisia maksamaan velkataakkaa puolestamme” – HS selvitti, miksi maa anoo apua Suomelta ja Euroopalta, vaikka italialaiset ovat suomalaisia varakkaampia

Euroopan unionin hätärahoitus herätti suomalaiset kysymään, tuetaanko Italiaa liikaa. Italialaisten keskimääräinen nettovarallisuus on suomalaisia korkeampi ja maan teollisuus yksi Euroopan tärkeimmistä. Miksi sen talous voi niin huonosti?

www.hs.fi

Tuo Italian harmaa talous on kyllä jossain ihan järkyttävissä mitoissa vaikka Suomeen verrattuna. Jos maan talouden tulot miinus menot ovat jo nyt (korkomenoja lukuun ottamatta, jotka voivat tietenkin olla huomattavat) olleet plussan puolella, niin laittamalla veronkiertäjät ruotuun homma ratkeaa kuin itsestään. Samalla voisi sitten nostaa esim. opettajien palkkoja, jotka ovat noin puolet esim. Suomen vastaavista.

Joo, oli hyvä ja avartava juttu. 109 miljardia vuodessa tuo välttelyvaje euroissa. Tuskin maan tavat nopeasti ovat muuttumassa, mutta digitalisaatio voi tässä auttaa. Mitä nopeammin käteinen raha katoaa, sitä helpompi tähän ongelmaan on puuttua. Vaikka keksiihän ne konstit varmaan silloinkin.

 

[dana77]

Itse pohtinut että voisiko yksi hyvä mahdollisuus olla jolla valtion tuloja saisi kasvatettua, mutta myös helpotusta korontilanteeseen jos vahvasti panostettaisiin yksityisautoiluun, verohelpotuksia auton ylläpitoon vaikka vuodeksi eteenpäin, ajokortin suoritamiseen saisi etuseteleitä kuten myös uuden auton hankintaan. Nyt pitäisi kaikki autot saada ajoon myös ne perheiden kakkosautot jotka pistetty seisontaan työttömyyden takia. Polttoainevero on sen verran korkea että vaikka jostain vähän nipistetään niin tuloja tulisi silti.

Siihen on varmaan joku syy miksi näitä ehdotuksia tulee enemmän maakunnista eikä esim Helsingistä, missä sillä olisi merkitystä.

 

[dana77]

Joo, oli hyvä ja avartava juttu. 109 miljardia vuodessa tuo välttelyvaje euroissa. Tuskin maan tavat nopeasti ovat muuttumassa, mutta digitalisaatio voi tässä auttaa. Mitä nopeammin käteinen raha katoaa, sitä helpompi tähän ongelmaan on puuttua. Vaikka keksiihän ne konstit varmaan silloinkin.

Vaikka en nyt erityisesti halua korruptiota puolustaa, niin loppupelissä se sama raha kiertää taloudessa vaikkei valtio siitä siivua ottaisikaan. Jos jokainen kansalainen kiertää 10% niin lopputulos ei ole miinus sata miljardia vaan nolla. Opettajien ostovoima ei siis siitä nousisi olettaen, että puolestaan osallistuvat kiertoon omalta osuudeltaan.

Brace yourselves....

 

[Cobol]

Vaikka en nyt erityisesti halua korruptiota puolustaa, niin loppupelissä se sama raha kiertää taloudessa vaikkei valtio siitä siivua ottaisikaan. Jos jokainen kansalainen kiertää 10% niin lopputulos ei ole miinus sata miljardia vaan nolla. Opettajien ostovoima ei siis siitä nousisi olettaen, että puolestaan osallistuvat kiertoon omalta osuudeltaan.

Brace yourselves....

Ei välttämättä noin. Tuntematta Italian harmaan talouden yksityiskohtia voisi olettaa, että esimerkiksi mafia ottaa osuutensa kierrättämättä sitä kokonaan Italian taloudessa. Venäjän harmaan talouden tunnen paremmin ja ainakin siellä siirretään valtavia pääomia ulkomaille rahoina, kiinteistöinä (ostetaan kiinteistöjä esimerkiksi Lontoon kalliilta alueelta jne) sekä muilla tavoilla. Venäjällä nettovirta ulkomaille on luokkaa 5-10 prosenttia BKT:sta, ja osa tästä on ns. harmaata taloutta.

 

[dana77]

Ei välttämättä noin. Tuntematta Italian harmaan talouden yksityiskohtia voisi olettaa, että esimerkiksi mafia ottaa osuutensa kierrättämättä sitä kokonaan Italian taloudessa. Venäjän harmaan talouden tunnen paremmin ja ainakin siellä siirretään valtavia pääomia ulkomaille rahoina, kiinteistöinä (ostetaan kiinteistöjä esimerkiksi Lontoon kalliilta alueelta jne) sekä muilla tavoilla. Venäjällä nettovirta ulkomaille on luokkaa 5-10 prosenttia BKT:sta, ja osa tästä on ns. harmaata taloutta.

Huomio on oikea ja Venäjän kohdalla tilanne on tosiaan noin. Minun oletukseni, jonka taakse on vaikea löytää faktaa on, että merkittävä osa Italian rahasta pysyy Italiassa. Varmaan johonkin Cayman-saarille joku osuus katoaa vähän samoin kuin julkisesta taloudesta menee byrokratiaan osuus. Vertausta ei luonnollisesti tule ottaa vakavasti.