Koronan taloudelliset vaikutukset

[julle-jr]

On se palkkakin kuitenkin yksi kustannustekijä. Ay-liike haluaa ottaa siinä riskin, että pidetään palkkataso korkeana ja toivotaan, että palkan vaikutus kokonaiskannattavuuteen on riittävän pieni. Sellaiseen strategiaan on totta kai kaikki oikeus ja jonkun mielestä se voi olla järkevääkin. Eihän esimerkiksi Kaipolan tehdas olisi silti välttämättä pärjännyt, vaikka palkat olisi puolitettu vaikkapa kaksi vuotta sitten. Jos seurauksena olisi ollut kuitenkin sulkeminen, olisi duunareilla nyt vähemmän rahaa taskussa tai huonommat autot. Arvovalintojahan nämä ovat, UPM on rehellisesti kertonut, että tehtaat kilpailevat toisiaan vastaan ja kannattamattomimmat suljetaan. Palkoilla on kokonaiskuvassa jonkinmoinen merkitys ja se kannattaa ay-liikkeenkin tiedostaa, mutta ihan hyvin voi tehdä sellaisen päätöksen, että pyrkii nyt lypsämään palkkoina ja muina etuina kaiken mitä saatavilla on ja tehtaat sitten kuolevat jos kuolevat.

Tuollainen lyhyehkön aikavälin kannattavuuden maksimointi tuntuu olevan ihmisillä vähän verissä, niin oikealla kuin vasemmallakin.

 

[Grainger]

Ainoa tuntemani paperimies työskentelee Kaipolassa ja on luonnollisesti pettynyt tilanteeseen. Totesi kuitenkin, että 12 vuoden työura UPMllä on kerryttänyt sukan varteen sen verran, ettei suurempaa paniikkia ole tulevaisuuden suhteen.

Itse en varsinaisesti ole ay-liikkeen suurin ystävä, mutta ihailtavaa katkeruutta paperimiehet onnistuvat herättämään tämänkin palstan paremmassa väessä. Onhan se väärin, että joku, joka ei ole elämäntapaopiskelua harrastanut 25 vuotta, voi tienata.

 

[Petri1981]

Itse en varsinaisesti ole ay-liikkeen suurin ystävä, mutta ihailtavaa katkeruutta paperimiehet onnistuvat herättämään tämänkin palstan paremmassa väessä. Onhan se väärin, että joku, joka ei ole elämäntapaopiskelua harrastanut 25 vuotta, voi tienata.

Ei aiheuta katkeruutta, mutta ei myöskään sääliä kun paperikoneet menevät kiinni. Niin makaa kuin petaa.

 

[ultras]

Ei aiheuta katkeruutta, mutta ei myöskään sääliä kun paperikoneet menevät kiinni. Niin makaa kuin petaa.

Sinulla on varmaan antaa parempaakin infoa miksi Ruotsissa päätettiin myös sulkea vastaava tehdas? Palkkaus työantajan progandan mukaan kuitenkin paljon halvempaa kuin Suomessa. Mikä meni Ruotsissa pieleen?

 

[Petri1981]

Sinulla on varmaan antaa parempaakin infoa miksi Ruotsissa päätettiin myös sulkea vastaava tehdas? Palkkaus työantajan progandan mukaan kuitenkin paljon halvempaa kuin Suomessa. Mikä meni Ruotsissa pieleen?

Mistä minä tiedän ?

 

[Grainger]

Sepä se, kun me emme tiedä. Toki UPM voi sanoa mitä tahansa pistäen palkkojen piikkiin, mutta totuus on siellä jossain sanojen takana. Paperi ei vain enää tuota metsäyhtiöille. Sellu tuottaa.

Muistelisin, että Kaipolan tai Jämsänkosken sulkemisesta puhuttiin jo 15 vuotta sitten. Siihen nähden Jokilaakson tehtaat ottivat torjuntavoiton.

 

[ultras]

Voi voi, lähteekö paperimiehiltä työt Suomessa. Miten kukaan olisi voinut arvata tätä? Vaikeahan sitä on uskoa, että kun duunari tienaa 5000e/kk, niin hän on maailman mittakaavassa ihan helvetin kallis duunari.

Mistä minä tiedän ?

Tuli mieleen ylemmästä postauksesta, että sinulla on jotain tietoa kun osasit arvata paperitehtaiden sulkemisen?

Onhan se toki hyvä, että sulkevat näitä tehtaita etteivät paperimiehet pääsee enää tienaamaan järjettömän suurta palkkaa. Parempi se on maksaa valtion kassasta työttömyyskorvauksia, ei tule kenellekään paha mieli.

 

[Petri1981]

Tuli mieleen ylemmästä postauksesta, että sinulla on jotain tietoa kun osasit arvata paperitehtaiden sulkemisen?

Onhan se toki hyvä, että sulkevat näitä tehtaita etteivät paperimiehet pääsee enää tienaamaan järjettömän suurta palkkaa. Parempi se on maksaa valtion kassasta työttömyyskorvauksia, ei tule kenellekään paha mieli.

En tiedä Ruotsin tilanteesta mitään, joten en voi asiaa kommentoida.

Huono hommahan tuo on koko Suomelle, kun töitä lähtee, mutta valitettavan loogista.

 

[MPN]

Sepä se, kun me emme tiedä. Toki UPM voi sanoa mitä tahansa pistäen palkkojen piikkiin, mutta totuus on siellä jossain sanojen takana.

Eikös tässäkin UPM:n TJ puhunut logistiikan kustannuksista (polttoaineverotuksen nousu yhdistettynä syrjäiseen sijaintiin) ja energiaverosta yms enemmän kuin suoraan palkoista? Toki työvoimakustannukset mainittiin ja niissäkin on syytä muistaa että se tarkoittaa palkkaa ja sivukuluja, ei pelkästään palkkaa. Vaikka siellä Saksassa vuositienestit olisivat samat kuin Suomessa, saattaa eläkemaksut yms aiheuttaa (reilusti kärjistäen) 15% etua saksalaiselle.

Olisi kyllä kiva tietää että onko hallituksella jotain suunnitelmia miten saadaan Suomeen lisää rahaa, kun sisäinen kauppa on vain nollasummapeliä.

 

[Grainger]

Eikös tässäkin UPM:n TJ puhunut logistiikan kustannuksista (polttoaineverotuksen nousu yhdistettynä syrjäiseen sijaintiin) ja energiaverosta yms enemmän kuin suoraan palkoista?

En muista puhuiko tj Pesonen itse mitään, mutta paperipuolen johtaja puhui juuri noin.

Sinänsä hupaisaa, sillä tuo polttoaineen hinnannousu ei juurikaan ole kuljetusyrittäjien tilissä näkynyt, menopuolella kylläkin. Käytännössä nykyään kuljetetaan samalla taksalla enemmän tavaraa (kokonaispainonkorotuksesta aiheutuneet lisäkulut tietysti kuljetusyrittäjille), koska UPM on aika vahvoilla neuvottelupöydässä. No, se on sellaista, kun 60 vuotta on autojen katolla ollut aarnikotka-logo.

 

[Cobol]

En muista puhuiko tj Pesonen itse mitään, mutta paperipuolen johtaja puhui juuri noin

"UPM sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperien johtaja Aholan mukaan tehdas oli tehokas, sen työntekijät taitavia ja tehtaan tuottama paperi laadukasta, mutta ulkoiset syyt tekivät siitä kilpailukyvyttömimmän UPM:n paperitehtaan Suomessa.

Lisäksi Ahola muistuttaa, että Suomessa paperiteollisuuden työvoimakustannukset ovat jopa 30 prosenttia Saksaa ja 40 prosenttia Ruotsia korkeampia".

Ulkopuolisen silmin Ahola tarkoittaa kilpailukyvyttömäksi tehneillä ulkoisilla syillä muuta kuin palkkaa. Aholan mukaan "lisäksi" palkoilla oli osuutensa. Ahola ei laittanut "mitä tahansa palkkojen piikkiin" vaan yksilöi syitä laajemmin. AY-puolelle se toki usein tarkoittaa vain palkkoja.

 

[Hatchetman]

Sinulla on varmaan antaa parempaakin infoa miksi Ruotsissa päätettiin myös sulkea vastaava tehdas? Palkkaus työantajan progandan mukaan kuitenkin paljon halvempaa kuin Suomessa. Mikä meni Ruotsissa pieleen?

Vastaava? UPM ei omista siellä paperitehtaita.
Ruotsissa on lopetettu lehtipaperikoneita (Stora-Enso), koska lehtipaperista on ollut ylituotantoa. Ainoa keino tasapainottaa markkinoita on romuttaa noita koneita. Silloin, kun tuote itsessään ei mene kaupaksi, ei palkoillakaan ole mitään väliä.

Toinen syy on vanhat, tehottomat tuotantolaitokset, joihin ei kannata Pohjoismaissa enää investoida niiden uusimiseksi. Koneet ajetaan loppuun ja sitten toiminta lakkaa.

Syitähän on vaikka mitä, jopa poliittisia. Jos Suomessa vasemmiston kannatus on korkealla, niin se on liiketaloudellisesti riski veronkorotusten muodossa. Investoinnit tehdään kuitenkin kymmenien vuosien jänteellä. Ja mieluusti poliittisesti pienen riskin sijaitseviin maihin.

Työnantajat eivät harrasta propagandaa, vaan kustannuslaskentaa, katetuottolaskentaa, markkinaseurantaa ja suunnittelua. Eivät pörssiyhtiöt elä kädestä suuhun tai kuukausi kerrallaan, vaan asioita yritetään katsoa 3-5 vuotta eteenpäin.

Nalle Wahlroos kyllä jo 20 tammikuuta kertoi, että 2-3 paperikonetta menee Suomessa vuoden aikana lopetuslistalle. Kukaan ei tehnyt asialle mitään, joten asialla oli siis kaikissa piireissä, AY-liike mukaanlukien, hiljainen hyväksyntä.

 

[Grainger]

Vastaava? UPM ei omista siellä paperitehtaita.

Tuossa tarkoitettaneen SCAn ilmoitusta Ortvikenin paperitehtaan sulkemisesta ja yhtiön vetäytymistä painopaperimarkkinoilta kokonaan.

 

[dana77]

"UPM sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperien johtaja Aholan mukaan tehdas oli tehokas, sen työntekijät taitavia ja tehtaan tuottama paperi laadukasta, mutta ulkoiset syyt tekivät siitä kilpailukyvyttömimmän UPM:n paperitehtaan Suomessa.

Lisäksi Ahola muistuttaa, että Suomessa paperiteollisuuden työvoimakustannukset ovat jopa 30 prosenttia Saksaa ja 40 prosenttia Ruotsia korkeampia".

Ulkopuolisen silmin Ahola tarkoittaa kilpailukyvyttömäksi tehneillä ulkoisilla syillä muuta kuin palkkaa. Aholan mukaan "lisäksi" palkoilla oli osuutensa. Ahola ei laittanut "mitä tahansa palkkojen piikkiin" vaan yksilöi syitä laajemmin. AY-puolelle se toki usein tarkoittaa vain palkkoja.

Lausunto jatkui seuraavasti;
" Jos me puhumme kolmivuorotyöläisestä Saksan-tehtailla, suomalainen maksaa 30 prosenttia enemmän. Se on toki seikka, mikä painaa ulkoisten tekijöiden listassa, Ahola sanoi." eli palkat olivat kiistattomasti mainituissa ulkoisissa syissä osana.

 

[Cobol]

Nalle Wahlroos kyllä jo 20 tammikuuta kertoi, että 2-3 paperikonetta menee Suomessa vuoden aikana lopetuslistalle. Kukaan ei tehnyt asialle mitään, joten asialla oli siis kaikissa piireissä, AY-liike mukaanlukien, hiljainen hyväksyntä.

Björn Wahlroos totesi silloin, että metsäteollisuus sulkee Suomessa 2–3 paperikonetta ja työpaikkoja lähtee muutenkin paljon, jos ammattiyhdistysliike saa vaatimuksensa läpi työtaistelussa. Wahlroos lisäsi, että ellei Suomi pysty puolustamaan kilpailukykyään, eihän tänne kukaan investoi, ja tänne on investoitu hirveän vähän juuri tästä syystä.

Tilanne kärjistyy Suomessa vähitellen. Nettoinvestointilama ei ole Rinne/Marinin hallitusta huolettanut.

Lausunto jatkui seuraavasti;
" Jos me puhumme kolmivuorotyöläisestä Saksan-tehtailla, suomalainen maksaa 30 prosenttia enemmän. Se on toki seikka, mikä painaa ulkoisten tekijöiden listassa, Ahola sanoi." eli palkat olivat kiistattomasti mainituissa ulkoisissa syissä osana.

Tämä selvä. Palkkaero Saksaan oli se tekijä tai yksi iso tekijä mikä taittoi kamelin selän. Oletin, että ulkoisissa syissä ei ollut palkkoja, mutta noinhan ne istuvat sinne hyvin. Ay-liike vähät välitti Wahlroosin puheista tammikuussa. Eipä tosin hallitustakaan ne kiinnostaneet.

 

[hege]

Hyvä muistaa, että kannattavuus ei aina takaa jatkoa vaan monesti lasketaan sulkemisesta tulevaa portfolio-efektiä ja eiköhän se ole nyt tässäkin tapauksessa tarkkaan mietitty. Yleensä vaan sitä ei kovin paljoa haluta mainostaa, että "tuotantolaitos A oli kyllä kannattava mutta sen kapasiteetin poistaminen markkinoilta oli meidän osakkeenomistajille kuitenkin vielä parempi ratkaisu pidemmällä tähtäimellä".

 

[Cobol]

Hyvä muistaa, että kannattavuus ei aina takaa jatkoa vaan monesti lasketaan sulkemisesta tulevaa portfolio-efektiä ja eiköhän se ole nyt tässäkin tapauksessa tarkkaan mietitty. Yleensä vaan sitä ei kovin paljoa haluta mainostaa, että "tuotantolaitos A oli kyllä kannattava mutta sen kapasiteetin poistaminen markkinoilta oli meidän osakkeenomistajille kuitenkin vielä parempi ratkaisu pidemmällä tähtäimellä".

Perustasolla menee niin, että kannattavuus jatkon osalta ei aina ole ratkaisevaa, vaikka kannattavuus olisi nyt jopa hyvä. Moni muu tekijä vaikuttaa. Jos esimerkiksi suunnitellaan tuotantomuutoksia 10 vuoden päästä (valmiina), nyt voidaan lakkauttaa jopa se kaikkein kannattavin tehdas, koska investointi tuotantomuutoksiin on riskitasoiltaan ja kustannustasoiltaan muita selvästi kalliimpia.

Ja jos on 10 tehdasta, joista yhdessä on 30 % kalliimpi duunarien palkkataso kuin keskimäärin, aika helposti tuo tehdas lakkautetaan tilanteessa, jossa kapasiteettia on vähennettävä tai tuotantoa uudistettava. Kuten @Hatchetman aiemmin kirjoitti, ay-liike tietää tilanteen.

 

[julle-jr]

Paperi ei vain enää tuota metsäyhtiöille. Sellu tuottaa.

Kyllä monet erikoispaperit edelleen tuottavat. Mutta niiden volyymi vain on ainakin toistaiseksi huomattavasti pienempi kuin painopaperin. Muovin korvaaminen pakkauksissa toki tuottaa myös.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Pystyykö kukaan nimeämään yhtään toimintansa lopettanutta paperitehdasta, joka olisi otettu uudelleen käyttöön?

En tietenkään puhu paperitehtaasta, mutta miksi ei toimisi tuolla alalla myös, kun tehtaan ei ole enää tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvää tuottoa sijoittajille vaan tuoda leipä pöytään työntekijöille. Ja tämä kusee kapitalismissa.

Karstulan OnSteel nousi Metecon konkurssin tuhkasta – työntekijät ostivat itselleen työpaikat

Kun metalliyhtiö Meteco Karstulassa meni konkurssiin. 43 työntekijää irtisanottiin. 31 heistä päätti ostaa tehtaan koneet ja jatkaa töitä. OnSteel on toiminut nyt vuoden, ja kannattavasti.

yle.fi

 

[Tadu]

En tietenkään puhu paperitehtaasta, mutta miksi ei toimisi tuolla alalla myös, kun tehtaan ei ole enää tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvää tuottoa sijoittajille vaan tuoda leipä pöytään työntekijöille. Ja tämä kusee kapitalismissa.

Karstulan OnSteel nousi Metecon konkurssin tuhkasta – työntekijät ostivat itselleen työpaikat

Kun metalliyhtiö Meteco Karstulassa meni konkurssiin. 43 työntekijää irtisanottiin. 31 heistä päätti ostaa tehtaan koneet ja jatkaa töitä. OnSteel on toiminut nyt vuoden, ja kannattavasti.

yle.fi

Hieno homma kieltämättä tuo.

Huomaat kuitenkin varmaan ristiriitaisuuden, että noita alkuperäisiä koneita ei varmaan olisi koskaan tuonne tehtaalle hankittu ilman niitä sijoittajia. Ja nythän ne työntekijät ovat sijoittajia ja haluavat sijoitukselleen (ja toki työlleen) vastineen.

 

[MPN]

En tietenkään puhu paperitehtaasta, mutta miksi ei toimisi tuolla alalla myös, kun tehtaan ei ole enää tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvää tuottoa sijoittajille vaan tuoda leipä pöytään työntekijöille. Ja tämä kusee kapitalismissa.

Karstulan OnSteel nousi Metecon konkurssin tuhkasta – työntekijät ostivat itselleen työpaikat

Kun metalliyhtiö Meteco Karstulassa meni konkurssiin. 43 työntekijää irtisanottiin. 31 heistä päätti ostaa tehtaan koneet ja jatkaa töitä. OnSteel on toiminut nyt vuoden, ja kannattavasti.

yle.fi

Paperitehtaan alasajo ja emoyhtiön konkurssi ovat kuitenkin kaksi ihan erilaista lähtökohtaa.

 

[Hatchetman]

En tietenkään puhu paperitehtaasta, mutta miksi ei toimisi tuolla alalla myös, kun tehtaan ei ole enää tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvää tuottoa sijoittajille vaan tuoda leipä pöytään työntekijöille. Ja tämä kusee kapitalismissa.

Moni bisnes on tosi hyvää ja kannattavaa, kunhan ensin saadaan alle ne pari konkurssia, joilla joku pääsee lähtemään puhtaalta pöydältä.

No, onnea yrittäjille. Jutussa luki, että tärkeimmät asiakkaat ovat paperitehtaita, joille tehdään koneen osia. Toivottavasti kysyntää piisaa jatkossakin.

Olet muuten väärässä: kun työntekijä ostaa osan työpaikastaan, hän muuttuu sijoittajaksi. Eli kantaa osansa riskeistä ja saa osansa tuotoista. Se jos mikä on kapitalismia.

 

[julle-jr]

No, onnea yrittäjille. Jutussa luki, että tärkeimmät asiakkaat ovat paperitehtaita, joille tehdään koneen osia. Toivottavasti kysyntää piisaa jatkossakin.

Ei lukenut. Siinä luki, että tehdään paperikoneen osia, mutta ei puhuttu mitään asiakkaista. Veikkaan, että tuon firman asiakas on paperikoneita ja niiden osia toimittava yritys tai -yritykset. Näiden asiakkaat toki ovat paperitehtaita, mutta pääosin muualla kuin Suomessa, mm. niissä maissa, joihin tuotantoa Suomesta siirretään ja uutta kapasiteettia rakennetaan.

 

[Jani82]

En tietenkään puhu paperitehtaasta, mutta miksi ei toimisi tuolla alalla myös, kun tehtaan ei ole enää tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvää tuottoa sijoittajille vaan tuoda leipä pöytään työntekijöille. Ja tämä kusee kapitalismissa.

Karstulan OnSteel nousi Metecon konkurssin tuhkasta – työntekijät ostivat itselleen työpaikat

Kun metalliyhtiö Meteco Karstulassa meni konkurssiin. 43 työntekijää irtisanottiin. 31 heistä päätti ostaa tehtaan koneet ja jatkaa töitä. OnSteel on toiminut nyt vuoden, ja kannattavasti.

yle.fi

Kuten jutussakin todetään ei firma kaatunut kannattavuuteen, joka tuolla yksiköllä oli hyvä vaan muihin juttuihin.
Lisäksi metalliteollisuudessa on tiettyjä vaatimuksia joita ei ihan jokainen pikkupaja täytä niin jos yksikkö on kannattava ja asiakkaita riittää niin kannatta se jopa työntekijöille.
Tosin on saattanut jokusen kaverin asenne työntekoa kohti muuttua siitä, että ollaan vain töissä 7-15 sen sijaan tehdään se mitä asiakas haluaa ja milloin haluaa.

Silloin vertaaminen alaan jossa on tuotteista ylitarjontaa ja Suomen sijainti, verotus ja palkkarakenne tekevät mahdottomaksi myydä tuotetta selvästi halvemmalla.

Ongelma ei ollut nytkään suoraan kannattavuus vaan se ettei tuotteille ole enää markkinoita ja paperi on sellainen tuote ettei sitä kannata varastoon tehdä.
Tämä kusee AY-liikkeessä kun tarkoitus olisi vaan pitää työpaikkoja eikä sillä ole mitään väliä onko tuotteille oikeasti kysyntää tai onko toimintaympäristö yrityksen kannalta riittävän vakaa.

 

[hege]

Isojen konsernien osalta kuvio voi olla erilainen kuin jos ajattelisi yksittäistä tuotantolaitosta. Meidän firma aikanaan myös yhden tuotantolaitoksen pois koska sitä ei nähty meidän portfoliossa kannattavana kun sama tuotanto tehtiin muualla edullisemmin mutta ostaja taas on kyllä ajanut laitosta koska heille se on ollut ainoa tuotantolaitos ja käytännössä kaikki mitä tulee kustannusten yli jää automaattisesti viivan alle eikä ole tarvinnut miettiä pitäisikö tuotanto tehdä jollain muulla laitoksella. Tietenkin myös yksittäisen tuotantoyksikön osalta ehkä kulurakenne on myös parempi kuin silloin kun se oli osa isompaa konsernia, ainakin niin kauan kuin ei tarvita isoja investointeja tai T&K panostuksia. Mutta tällä ei enää tekemistä koronan kanssa eli siinä mielessä väärän ketjun juttua.