Sinulla on kyllä hämmentävän yksinkertainen käsitys taloudesta, lähes merkantilistinen - tai viktoriaaninen.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
-
MTV: Miroslav Svobodan loukkaantuminen uhkaa ykkösmaalivahdin koko loppukauttaLue lisää »
-
Taponen nollasi Sportin Liigan juhlapelissäLue lisää »
-
Liiga-kierros: Jukurit yllätti Ilveksen, HPK otti aikalisän reilun minuutin jälkeen ja voittiLue lisää »
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »
Koronan taloudelliset vaikutukset
- Viestiketjun aloittaja dana77
- Alkaa
- 124 390
- 1 033
Ja sinulla melkoinen taikaseinäsuhtautuminen. Kuplat ovat seurausta voimakkaasta talouskasvusta, mutta kakkua ei voi syödä ja säästää. Jos haluat hillitä kuplia hillitsemällä talouskasvua, niin silloin talouskasvun rahoittamista palveluista on tingittävä. Et sinä siitä pääse yli etkä ympäri.
Eivät kohtuullisen rajoittamattomat markkinat ole mitenkään välttämättä parhain tapa ohjata resursseja - markkinat on hylätty esim. silmänräpäyksessä maailmansodissa, kun on pitänyt ohjata voimavaroja keskeisen tärkeille aloille. Kun jatkossakin on suuria kriisejä mm. ilmastonmuutoksen myötä niin voi hyvin tulla tarkoituksenmukaiseksi taas ohjata ja suunnitella taloutta enemmän fokusoidusti kuin mitä nykyinen finanssikapitalismin muoto mahdollistaa. Ja miksi ei myöskin voisi ainakin periaatteessa kohdistaa talouskasvun hedelmiä vaikkapa terveydenhoitoon, koulutukseen ja teknologiseen kehitykseen voimakkaammin kuin mitä tämä valtaisien ja poliittisesti lyhytnäköisten pääomien hallitsema aikakausi mahdollistaa?
Olet oikeassa että sotien aikana on markkinataloudessa luovuttu. Ja sen seurauksena sitten jouduttu tinkimään sen rahoittamista palveluista. On myös mahdollista, että ilmastonmuutoksen takia talouskasvua joudutaan hillitsemään, mutta seuraa siitä silloinkin palveluista tinkiminen.
Raha ohjaa innovaatioita ja taloudellista toimeliaisuutta tehokkaammin ja paremmin kuin tuollainen kuvaamaasi suunnittelutalous. Mikään fiksuinkaan politbyro tai keskushallinto ei ole fiksumpi kuin markkinat, joissa hajautettuun informaation keräämiseen ja päätöksentekoon osallistuvat tuhannet ja tuhannet fiksut ihmiset motivoituneina. Sen takia markkinatalous voitti kommunismin.
Edelleenkään koskaan maailmanhistoriassa ei ole terveydenhuoltoon voitu käyttää enempää voimavaroja kuin parhaiten toimivissa markkinatalouksissa. Empiiriset todisteet, kiinnostavatko ne ketään vai onko populistiset heitot niskalenkin ottamisesta markkinoista tämän päivän juttu?
Viimeksi muokattu:
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Nyt liikutaan melko teoreettisissa sfääreissä kyllä. "Raha ohjaa innovaatioita"... Aika vastaansanomattomasti totta, mutta toisaalta mikään markkinatalous ei oikeasti ole niin vapaa, että siinä ei olisi mitään runkoa tai ohjaavaa suunnitelmaa. Voimme kutsua tätä markkinatalouden viitekehystä vaikka valtioksi. Suomi on markkinatalous, Yhdysvallat on markkinatalous ja Italiakin on markkinatalous. Näissä valtioissa asuvien ihmisten hyvinvointia ei voi rankata sen mukaan, että vapain talous on paras.
Eli mikä on parhaiten toimiva markkinatalous? Esimerkiksi pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa terveydenhuolto on aika suunnitelmataloudellinen julkisen sektorin osallistuessa vahvasti sen järjestämiseen ei-markkinapohjaisesti. Samalla tavalla markkinatalousjärjestelmää voi twiikata muiltakin osin esim. verottamalla, lainsäädännöllä ja rakenteita muokkaamalla. Suomessa esim. tutkimusta rahoitetaan osin markkinoilta tulevilla rahoilla, mutta myös valtion ja yksityisten säätiöiden "tiedekomiteoiden" voimalla. Apurahoista kilpaillaan, mutta markkinatalouden mekanismeja siellä ei paljoa ole.
Minä en sanonut että vapaiten toimiva, vaan sanoin parhaiten toimiva. 101 kurssin asiaa on markkinataloden paradoksi, että markkinoiden toimivuus vaatii mm antitrusti-säätelyä. Silti se periaate, että pääomat ohjautuvat sinne missä niistä paras tuotto saadaan on se ihme, joka parhaiten takaa talouskasvun vaikka poliitikot tai keskustelupalstalaiset tai edes yksittäiset asiantuntijat kuvittelisivat tietävänsä paremmin. Parviäly voittaa älykkään suunnittelijan.
Terveydenhuolto ei ole taloutta. Markkinatalous ainoastaan rahoittaa sen parhaiten. Sama pätee oikeuslaitokseen ja moneen muuhunkin palveluun.
Viimeksi muokattu:
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Entä jos julkisia palveluita karsitaan nimenomaan siksi, että tavoitteena on markkinatalouden parempi toimiminen? Onko hirveästi empiirisiä todisteita siitä, että tämä markkinoilta saatu pääoma - yhä useammin harvojen käsiin päätyvä - ohjautuisi oikeasti julkisten palvelujen parantamiseen?
En siis ole sinänsä markkinataloutta vastaan itsekään. Sen pitäminen tuollaisena hyväntahtoisena parviälynä on minusta kuitenkin hivenen paksua. Minusta Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka kakun suuruus ei ole ratkaiseva (eniten kasvua = paras lopputulos), vaan kakun jakamiseen kannattaa kiinnittää paljon huomiota. Markkinatalous on tärkeä työkalu hyvän yhteiskunnan luomisessa, mutta ei sille talouskasvun alttarille kaikkea kannata uhrata.
Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi, on hyvä esimerkki siitä miten markkinoiden annetaan toimia mahdollisimman vapaasti jotta talous kasvaisi, jotta sillä saataisiin rahoitetua mahdollisimman paljon palveluita. Toki tässä joudutaan kompromisseja tekemään mutta on siinä periaatteellisesti valtava iso ero siihen, että tarkoituksella työnnetään keppi oman talouden polkupyörän etupyörän pinnojen väliin, ettei vauhti kiihtyisi liikaa ja kaatuminen sattuisi.
Viimeksi muokattu:
Kiinnostaisi kuulla Ruotsin mallin kannattajien (esim. @dana77 ) näkemyksiä. Euroopan komission tuoreessa talouskasvuennusteessa nimittäin "avoimen talouden koronastrategian" vaikutuksia ei näy ollenkaan. Press corner
Ennusteet talouskasvusta 2020 ja 2021:
Suomi: -6.3%, 3.7%
Ruotsi: -6.1%, 4.3%
Tanska: -5.9%, 5.1%
Ennusteet työttömyysasteesta 2020 ja 2021 (suluissa 2019):
Suomi: 8.3%, 7.7% (6.7%)
Ruotsi: 9.7%, 9.3% (6.8%)
Tanska: 6.4%, 5.7% (5.0%)
Lopuksi sitten koronakuolemat per capita: Total confirmed COVID-19 deaths per million people
On ne vaan neroja tuolla naapurissa... Olisipa meilläkin pidetty "talous auki".
Ennusteet talouskasvusta 2020 ja 2021:
Suomi: -6.3%, 3.7%
Ruotsi: -6.1%, 4.3%
Tanska: -5.9%, 5.1%
Ennusteet työttömyysasteesta 2020 ja 2021 (suluissa 2019):
Suomi: 8.3%, 7.7% (6.7%)
Ruotsi: 9.7%, 9.3% (6.8%)
Tanska: 6.4%, 5.7% (5.0%)
Lopuksi sitten koronakuolemat per capita: Total confirmed COVID-19 deaths per million people
On ne vaan neroja tuolla naapurissa... Olisipa meilläkin pidetty "talous auki".
Tätä uutista ehdin jo odotella, mutta tulihan se sieltä:
www.is.fi
Saisko vielä alkoholin, tupakkatuotteiden, sähkön siirtohintaa, sähköveroa ja alvia nostettua? Mielellään progressio kaikkiin, eikö?
Koronaelvytys voi nostaa bensan ja dieselin hintaa rajusti – Professori: ”Voitaisiin verottaa polttoaineveron muodossa valtiolle”
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen esittää hallituksen käyttöön tilatussa liitemuistiossa muun muassa dieselin verotuen poistoa sekä polttoaineverojen nostoa.
www.is.fi
Saisko vielä alkoholin, tupakkatuotteiden, sähkön siirtohintaa, sähköveroa ja alvia nostettua? Mielellään progressio kaikkiin, eikö?
Tätä uutista ehdin jo odotella, mutta tulihan se sieltä:
Koronaelvytys voi nostaa bensan ja dieselin hintaa rajusti – Professori: ”Voitaisiin verottaa polttoaineveron muodossa valtiolle”
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen esittää hallituksen käyttöön tilatussa liitemuistiossa muun muassa dieselin verotuen poistoa sekä polttoaineverojen nostoa.
Saisko vielä alkoholin, tupakkatuotteiden, sähkön siirtohintaa, sähköveroa ja alvia nostettua? Mielellään progressio kaikkiin, eikö?
Uutisesta: "Liikennepolttonesteiden hinta on laskenut noin 30-40 snt/l, joten osa hinnan laskusta voitaisiin myös verottaa polttoaineveron muodossa valtiolle, mikä samalla edistää vähäpäästöistä liikennettä”
Vaikka tämän olen ennustanut jo etukäteen, niin kyllä sen lukeminen vituttaa silti. Eli kun öljy on nyt hetkellisesti halpaa niin lyödään se 30senttiä per litra bensaan veroja lisää ja bensa on taas normaalin kallista. Mutta kun sitten vuoden päästä öljy maksaa taas sen 80$ barrelilta niin bensa tulee maksamaan reilusti päälle 2€ uusien verojen kera ja silloin niitä ei todellakaan olla enää keventämässä. No, oma seuraava auto on varmuudella sähkö, mutta kyllä hallitus aika rajusti tulee tavallisen autoilevan suomalaisen lompakolle menemään. Näkyy toki sitten persujen ja kokoomuksen kannatuksessa seuraavissa vaaleissa positiivisesti.
Röökiverohan nousee koko ajan, kohta pikkuaski nousee jo sinne kymppiin kappaleelta.
Samoin alkoholin verotus on noussut vaikka ei isoja askelia, mutta sen verran että kokoajan esim. Saksasta tilaaminen tai virosta käynti kokoajan kannattavampaa. Jännä nähdä mitä baltian maat tekee sitten vaikkapa juuri alkoholin verotuksen kanssa kun yrittävät taas houkutella lisää matkailijoita, tuskin ovat nostamassa ainakaan.
No minun näkemys on että katsotaan että pitääkö ne ennusteet paikkaansa. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että ennusteet eivät ole todisteita.
Minua tämä ei yllätä ollenkaan. Ruotsi on vähintään yhtä riippuvainen viennistä, kuin Suomikin, ja kun nyt ollaan globaalissa yleistaloudellisessa kriisissä, ei Ruotsi selviä yhtään Suomea vähemmin vaurioin.
Yleensähän Ruotsi on selvinnyt globaaleista talouskriiseistä Suomea helpommalla, koska heidän vientiteollisuutensa on meitä monipuolisempaa. Tämä kriisi koskettaa kuitenkin laajemmin kaikkia toimialoja, jolloin viennin laaja-alaisuus ei juuri tarjoa vakuutusta. Itseasiassa Suomen "raskaampi" vienti voi tällä kertaa elpyä jopa Ruotsin aavistuksen kuluttajatuotepainotteisempaa vientiä nopeammin.
Sisämarkkinoiden osalta Ruotsi on notkahtanut ehkä aavistuksen Suomea vähemmän, mutta ero ei ole valtava. Yhtäältä myös Ruotsissa kulutus on tiettyjen rajoitusten ja liikkumissuositusten myötä väehntynyt merkittävästi. Toisaalta, Suomenkaan talous ei ole ollut kokonaan suljettu: Suomessakin ainakin lähes kaikki kaupat ja palvelut ovat olleet koko ajan auki eikä kulutus ole lähellekään täysin pysähtynyt. Toinen tilanne on monessa Keski-Euroopan maassa, jossa kulutus käytännössä pysäytettiin kokonaan (ruokakauppoja lukuunottamatta). Itse asiassa, minusta Suomessa on liioiteltu Suomen ja Ruotsin rajoitustoimien eroja: toki rajoitukset ovat Suomessakin erittäin poikkeuksellisia, mutta ne eivät ole likipitäenkään keskieurooppalaisten rajoitusten tasolla.
Minä en oikein tiedä miten pitäisi suhtautua ennusteeseen, joka ennustaa Suomen työttömyysasteen nousevan 8,3%:iin. Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut huhtikuun lukujaan, mutta ne kertovat jo paremmin tilanteeesta. Maaliskuussa työttömyysaste oli 7,3% ja kriisi alkoi vasta kuun puolivälissä. Ennusteen toteutuminen tarkoittaisi että työttömyys nousisi maaliskuun jälkeen ainoastaan 26 000 henkeä. Haluaako joku lyödä vetoa?
Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa työttömyys kasvoi 3,4%:sta yli 15%:Iin pari päivää sitten julkaistujen lukujen mukaan. Toki siellä ei vastaavaa lomautusjärjestelmää ole. Suomessa työttömien ja lomautettujen yhteenlaskettu määrä on 15% ja sen ennustetaan kasvavan kesäkuussa yli kahteenkymmeneen.
Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa työttömyys kasvoi 3,4%:sta yli 15%:Iin pari päivää sitten julkaistujen lukujen mukaan. Toki siellä ei vastaavaa lomautusjärjestelmää ole. Suomessa työttömien ja lomautettujen yhteenlaskettu määrä on 15% ja sen ennustetaan kasvavan kesäkuussa yli kahteenkymmeneen.
Viimeksi muokattu:
Niin, käsittääkseni vaan esim. sinä olet sanonut että pitää laskea vaihtoehtoiskustannuksia ja sitä kautta säästettyjen elinvuosien hintaa kun politiikkaa valitaan. Kerro toki miten tuo tehdään ilman talouden ennustamista?
Miten voi väittää esim. rajoitusten tulevan kalliiksi jos ei ole mitään arviota siitä mitä ne tulevat maksamaan suhteessa vaihtoehtoiseen malliin?
Toki olen sanonut, mutta tuossa laskelmassa ei sitä edes yritetty laskea. Työttömyys rippuu siitä kuinka monta kymmentämiljardia euroa elvytystä kaadetaan ja se komponentti puuttuu laskelmassa kokonaan.
Samoin tuo vuoden 2021 kasvulukema on melko harhainen. Kuluvan vuoden ~kuuden prosentin kuoppa saattaa parhaassa tapauksessa osua kohdilleen, mutta pahoin pelkään, että mennään lähemmäs kymmentä pinnaa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että talouden arvosta katoaa sellaiset 20-25 miljardia euroa. Melko tiukkoja pitää elvytystoimien olla ja jostain keksiä kokonaan uusia töitä ihmisille, jos tuosta meinataan kääntyä kasvu-uralle taas loppuvuodesta.
Jos otetaan 25 miljardia lisää velkaa niin saadaanhan sillä ihmiset tuottamaan BKT:ta. Tehdään vaikka päristimiä tai suristimia varastoon. Tämän takia työttömyys- ja BKT-luvut ilman laskelmaa paljonko velkaannutaan on pään laittamista hiekkaan.
Lainattu kirjoittaja oli unohtanut, että Hetemäen raportin julkaisun yhteydessä viikko sitten kerrottiin, että työttömyysaste on noussut jo kahdeksaan prosenttiin:
Rajoitusten purkamisen taustalla oleva 80-sivuinen Hetemäen raportti julkistettiin – siitä selviää, että normaalielämään palataan luultavimmin vasta ensi vuonna
Tästä jutusta voit lukea tiiviisti työryhmän 80-sivuisen raportin keskeisen sisällön.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Niinpä, sivukorvalla kuulin, että uutisissa joku poliitikko ehdotti homekoulujen korjausta, ratkaisuksi "koronatalkoisiin". Mikäs siinä - ihan hyvä idea - mutta sillä tuskin koronan jälkivaikutuksia ratkaistaan, etenkin, kun samoja "homekoulutalkoita" on ehdotettu ja ehdotetaan aina vastaavissa tilanteissa "lääkkeeksi". Vaikka rakentamisen laatu nyt on, mitä on, Suomi tuskin ja toivottavasti ei kai ole homekouluja pullollaan.
Sama koskee osaa infrahankkeista ja vuokra-asuntotuotantoa. Kuka niitä tekee, kun alalla on käytännössä täystyöllisyys ja kenelle, ettei käy niin kuin esim. Stadissa, jossa isohko osa vuokra-asunnoista menee ei itse vuokraansa maksaville. Siis, että ei tueta Viron taloutta ja asuteta maan kalleinta aluetta maasta- ja maahanmuuttajilla.
Muistaakseni Esimerkiksi Lahdessa ja Espoossa puolet koululaisista opiskelevat parakkikouluissa tai vastaavissa väliaikaisissa tiloissa. Eli kyllä niitä vaan on. Juurihan myös päätettiin, että koulujen ilmanvaihto pitää ottaa pois päältä viikonlopuiksi, koska ilmastonmuutos.
En ota kantaa olisiko koulujen kunnostus järkevää elvytystä.
En voi vastustaa kiusausta, vaan postaan tämän lainauksen:
“If the Treasury were to fill old bottles with bank-notes, bury them at suitable depths in disused coal-mines which are then filled up to the surface with town rubbish, and leave it to private enterprise on well-tried principles of laissez-faire to dig the notes up again (the right to do so being obtained, of course, by tendering for leases of the note-bearing territory), there need be no more unemployment and, with the help of repercussions, the real income of the community, and its capital wealth, would probably become a good deal greater than it actually is.”
~ John Maynard Keynes
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy