Koronan taloudelliset vaikutukset

  • 119 461
  • 1 033

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Millä tavoin haluat talouskasvua hillitä ja mistä sen rahoittamista palveluista haluat leikata? Terveydenhuolto, koulutus vai sosiaaliturva ovat ne vaihtoehdot lähinnä.
Sinulla on kyllä hämmentävän yksinkertainen käsitys taloudesta, lähes merkantilistinen - tai viktoriaaninen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sinulla on kyllä hämmentävän yksinkertainen käsitys taloudesta, lähes merkantilistinen - tai viktoriaaninen.
Ja sinulla melkoinen taikaseinäsuhtautuminen. Kuplat ovat seurausta voimakkaasta talouskasvusta, mutta kakkua ei voi syödä ja säästää. Jos haluat hillitä kuplia hillitsemällä talouskasvua, niin silloin talouskasvun rahoittamista palveluista on tingittävä. Et sinä siitä pääse yli etkä ympäri.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ja sinulla melkoinen taikaseinäsuhtautuminen. Kuplat ovat seurausta voimakkaasta talouskasvusta, mutta kakkua ei voi syödä ja säästää. Jos haluat hillitä kuplia hillitsemällä talouskasvua, niin silloin talouskasvun rahoittamista palveluista on tingittävä. Et sinä siitä pääse yli etkä ympäri.
Eivät kohtuullisen rajoittamattomat markkinat ole mitenkään välttämättä parhain tapa ohjata resursseja - markkinat on hylätty esim. silmänräpäyksessä maailmansodissa, kun on pitänyt ohjata voimavaroja keskeisen tärkeille aloille. Kun jatkossakin on suuria kriisejä mm. ilmastonmuutoksen myötä niin voi hyvin tulla tarkoituksenmukaiseksi taas ohjata ja suunnitella taloutta enemmän fokusoidusti kuin mitä nykyinen finanssikapitalismin muoto mahdollistaa. Ja miksi ei myöskin voisi ainakin periaatteessa kohdistaa talouskasvun hedelmiä vaikkapa terveydenhoitoon, koulutukseen ja teknologiseen kehitykseen voimakkaammin kuin mitä tämä valtaisien ja poliittisesti lyhytnäköisten pääomien hallitsema aikakausi mahdollistaa?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eivät kohtuullisen rajoittamattomat markkinat ole mitenkään välttämättä parhain tapa ohjata resursseja - markkinat on hylätty esim. silmänräpäyksessä maailmansodissa, kun on pitänyt ohjata voimavaroja keskeisen tärkeille aloille. Kun jatkossakin on suuria kriisejä mm. ilmastonmuutoksen myötä niin voi hyvin tulla tarkoituksenmukaiseksi taas ohjata ja suunnitella taloutta enemmän fokusoidusti kuin mitä nykyinen finanssikapitalismin muoto mahdollistaa. Ja miksi ei myöskin voisi ainakin periaatteessa kohdistaa talouskasvun hedelmiä vaikkapa terveydenhoitoon, koulutukseen ja teknologiseen kehitykseen voimakkaammin kuin mitä tämä valtaisien ja poliittisesti lyhytnäköisten pääomien hallitsema aikakausi mahdollistaa?
Olet oikeassa että sotien aikana on markkinataloudessa luovuttu. Ja sen seurauksena sitten jouduttu tinkimään sen rahoittamista palveluista. On myös mahdollista, että ilmastonmuutoksen takia talouskasvua joudutaan hillitsemään, mutta seuraa siitä silloinkin palveluista tinkiminen.

Raha ohjaa innovaatioita ja taloudellista toimeliaisuutta tehokkaammin ja paremmin kuin tuollainen kuvaamaasi suunnittelutalous. Mikään fiksuinkaan politbyro tai keskushallinto ei ole fiksumpi kuin markkinat, joissa hajautettuun informaation keräämiseen ja päätöksentekoon osallistuvat tuhannet ja tuhannet fiksut ihmiset motivoituneina. Sen takia markkinatalous voitti kommunismin.

Edelleenkään koskaan maailmanhistoriassa ei ole terveydenhuoltoon voitu käyttää enempää voimavaroja kuin parhaiten toimivissa markkinatalouksissa. Empiiriset todisteet, kiinnostavatko ne ketään vai onko populistiset heitot niskalenkin ottamisesta markkinoista tämän päivän juttu?
 
Viimeksi muokattu:

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Raha ohjaa innovaatioita ja taloudellista toimeliaisuutta tehokkaammin ja paremmin kuin tuollainen kuvaamaasi suunnittelutalous. Mikään fiksuinkaan politbyro tai keskushallinto ei ole fiksumpi kuin markkinat, joissa hajautettuun informaation keräämiseen ja päätöksentekoon osallistuvat tuhannet ja tuhannet fiksut ihmiset motivoituneina. Sen takia markkinatalous voitti kommunismin.

Edelleenkään koskaan maailmanhistoriassa ei ole terveydenhuoltoon voitu käyttää enempää voimavaroja kuin parhaiten toimivissa markkinatalouksissa. Empiiriset todisteet, kiinnostavatko ne ketään vai onko populostiset heitot niskalenkin ottamisesta markkinoista tämän päivän juttu?

Nyt liikutaan melko teoreettisissa sfääreissä kyllä. "Raha ohjaa innovaatioita"... Aika vastaansanomattomasti totta, mutta toisaalta mikään markkinatalous ei oikeasti ole niin vapaa, että siinä ei olisi mitään runkoa tai ohjaavaa suunnitelmaa. Voimme kutsua tätä markkinatalouden viitekehystä vaikka valtioksi. Suomi on markkinatalous, Yhdysvallat on markkinatalous ja Italiakin on markkinatalous. Näissä valtioissa asuvien ihmisten hyvinvointia ei voi rankata sen mukaan, että vapain talous on paras.

Eli mikä on parhaiten toimiva markkinatalous? Esimerkiksi pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa terveydenhuolto on aika suunnitelmataloudellinen julkisen sektorin osallistuessa vahvasti sen järjestämiseen ei-markkinapohjaisesti. Samalla tavalla markkinatalousjärjestelmää voi twiikata muiltakin osin esim. verottamalla, lainsäädännöllä ja rakenteita muokkaamalla. Suomessa esim. tutkimusta rahoitetaan osin markkinoilta tulevilla rahoilla, mutta myös valtion ja yksityisten säätiöiden "tiedekomiteoiden" voimalla. Apurahoista kilpaillaan, mutta markkinatalouden mekanismeja siellä ei paljoa ole.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Nyt liikutaan melko teoreettisissa sfääreissä kyllä. "Raha ohjaa innovaatioita"... Aika vastaansanomattomasti totta, mutta toisaalta mikään markkinatalous ei oikeasti ole niin vapaa, että siinä ei olisi mitään runkoa tai ohjaavaa suunnitelmaa. Voimme kutsua tätä markkinatalouden viitekehystä vaikka valtioksi. Suomi on markkinatalous, Yhdysvallat on markkinatalous ja Italiakin on markkinatalous. Näissä valtioissa asuvien ihmisten hyvinvointia ei voi rankata sen mukaan, että vapain talous on paras.

Eli mikä on parhaiten toimiva markkinatalous? Esimerkiksi pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa terveydenhuolto on aika suunnitelmataloudellinen julkisen sektorin osallistuessa vahvasti sen järjestämiseen ei-markkinapohjaisesti. Samalla tavalla markkinatalousjärjestelmää voi twiikata muiltakin osin esim. verottamalla, lainsäädännöllä ja rakenteita muokkaamalla. Suomessa esim. tutkimusta rahoitetaan osin markkinoilta tulevilla rahoilla, mutta myös valtion ja yksityisten säätiöiden "tiedekomiteoiden" voimalla. Apurahoista kilpaillaan, mutta markkinatalouden mekanismeja siellä ei paljoa ole.
Minä en sanonut että vapaiten toimiva, vaan sanoin parhaiten toimiva. 101 kurssin asiaa on markkinataloden paradoksi, että markkinoiden toimivuus vaatii mm antitrusti-säätelyä. Silti se periaate, että pääomat ohjautuvat sinne missä niistä paras tuotto saadaan on se ihme, joka parhaiten takaa talouskasvun vaikka poliitikot tai keskustelupalstalaiset tai edes yksittäiset asiantuntijat kuvittelisivat tietävänsä paremmin. Parviäly voittaa älykkään suunnittelijan.

Terveydenhuolto ei ole taloutta. Markkinatalous ainoastaan rahoittaa sen parhaiten. Sama pätee oikeuslaitokseen ja moneen muuhunkin palveluun.
 
Viimeksi muokattu:

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Terveydenhuolto ei ole taloutta. Markkinatalous ainoastaan rahoittaa sen parhaiten. Sama pätee oikeuslaitokseen ja moneen muuhunkin palveluun.

Entä jos julkisia palveluita karsitaan nimenomaan siksi, että tavoitteena on markkinatalouden parempi toimiminen? Onko hirveästi empiirisiä todisteita siitä, että tämä markkinoilta saatu pääoma - yhä useammin harvojen käsiin päätyvä - ohjautuisi oikeasti julkisten palvelujen parantamiseen?

En siis ole sinänsä markkinataloutta vastaan itsekään. Sen pitäminen tuollaisena hyväntahtoisena parviälynä on minusta kuitenkin hivenen paksua. Minusta Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka kakun suuruus ei ole ratkaiseva (eniten kasvua = paras lopputulos), vaan kakun jakamiseen kannattaa kiinnittää paljon huomiota. Markkinatalous on tärkeä työkalu hyvän yhteiskunnan luomisessa, mutta ei sille talouskasvun alttarille kaikkea kannata uhrata.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Entä jos julkisia palveluita karsitaan nimenomaan siksi, että tavoitteena on markkinatalouden parempi toimiminen? Onko hirveästi empiirisiä todisteita siitä, että tämä markkinoilta saatu pääoma - yhä useammin harvojen käsiin päätyvä - ohjautuisi oikeasti julkisten palvelujen parantamiseen?

En siis ole sinänsä markkinataloutta vastaan itsekään. Sen pitäminen tuollaisena hyväntahtoisena parviälynä on minusta kuitenkin hivenen paksua. Minusta Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka kakun suuruus ei ole ratkaiseva (eniten kasvua = paras lopputulos), vaan kakun jakamiseen kannattaa kiinnittää paljon huomiota. Markkinatalous on tärkeä työkalu hyvän yhteiskunnan luomisessa, mutta ei sille talouskasvun alttarille kaikkea kannata uhrata.
Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi, on hyvä esimerkki siitä miten markkinoiden annetaan toimia mahdollisimman vapaasti jotta talous kasvaisi, jotta sillä saataisiin rahoitetua mahdollisimman paljon palveluita. Toki tässä joudutaan kompromisseja tekemään mutta on siinä periaatteellisesti valtava iso ero siihen, että tarkoituksella työnnetään keppi oman talouden polkupyörän etupyörän pinnojen väliin, ettei vauhti kiihtyisi liikaa ja kaatuminen sattuisi.
 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kiinnostaisi kuulla Ruotsin mallin kannattajien (esim. @dana77 ) näkemyksiä. Euroopan komission tuoreessa talouskasvuennusteessa nimittäin "avoimen talouden koronastrategian" vaikutuksia ei näy ollenkaan. Press corner

Ennusteet talouskasvusta 2020 ja 2021:

Suomi: -6.3%, 3.7%
Ruotsi: -6.1%, 4.3%
Tanska: -5.9%, 5.1%

Ennusteet työttömyysasteesta 2020 ja 2021 (suluissa 2019):

Suomi: 8.3%, 7.7% (6.7%)
Ruotsi: 9.7%, 9.3% (6.8%)
Tanska: 6.4%, 5.7% (5.0%)

Lopuksi sitten koronakuolemat per capita: Total confirmed COVID-19 deaths per million people

On ne vaan neroja tuolla naapurissa... Olisipa meilläkin pidetty "talous auki".
 

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tätä uutista ehdin jo odotella, mutta tulihan se sieltä:


Saisko vielä alkoholin, tupakkatuotteiden, sähkön siirtohintaa, sähköveroa ja alvia nostettua? Mielellään progressio kaikkiin, eikö?
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tätä uutista ehdin jo odotella, mutta tulihan se sieltä:


Saisko vielä alkoholin, tupakkatuotteiden, sähkön siirtohintaa, sähköveroa ja alvia nostettua? Mielellään progressio kaikkiin, eikö?

Uutisesta: "Liikennepolttonesteiden hinta on laskenut noin 30-40 snt/l, joten osa hinnan laskusta voitaisiin myös verottaa polttoaineveron muodossa valtiolle, mikä samalla edistää vähäpäästöistä liikennettä”

Vaikka tämän olen ennustanut jo etukäteen, niin kyllä sen lukeminen vituttaa silti. Eli kun öljy on nyt hetkellisesti halpaa niin lyödään se 30senttiä per litra bensaan veroja lisää ja bensa on taas normaalin kallista. Mutta kun sitten vuoden päästä öljy maksaa taas sen 80$ barrelilta niin bensa tulee maksamaan reilusti päälle 2€ uusien verojen kera ja silloin niitä ei todellakaan olla enää keventämässä. No, oma seuraava auto on varmuudella sähkö, mutta kyllä hallitus aika rajusti tulee tavallisen autoilevan suomalaisen lompakolle menemään. Näkyy toki sitten persujen ja kokoomuksen kannatuksessa seuraavissa vaaleissa positiivisesti.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Saisko vielä alkoholin, tupakkatuotteiden, sähkön siirtohintaa, sähköveroa ja alvia nostettua?
Röökiverohan nousee koko ajan, kohta pikkuaski nousee jo sinne kymppiin kappaleelta.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Röökiverohan nousee koko ajan, kohta pikkuaski nousee jo sinne kymppiin kappaleelta.

Samoin alkoholin verotus on noussut vaikka ei isoja askelia, mutta sen verran että kokoajan esim. Saksasta tilaaminen tai virosta käynti kokoajan kannattavampaa. Jännä nähdä mitä baltian maat tekee sitten vaikkapa juuri alkoholin verotuksen kanssa kun yrittävät taas houkutella lisää matkailijoita, tuskin ovat nostamassa ainakaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kiinnostaisi kuulla Ruotsin mallin kannattajien (esim. @dana77 ) näkemyksiä. Euroopan komission tuoreessa talouskasvuennusteessa nimittäin "avoimen talouden koronastrategian" vaikutuksia ei näy ollenkaan. Press corner

Ennusteet talouskasvusta 2020 ja 2021:

Suomi: -6.3%, 3.7%
Ruotsi: -6.1%, 4.3%
Tanska: -5.9%, 5.1%

Ennusteet työttömyysasteesta 2020 ja 2021 (suluissa 2019):

Suomi: 8.3%, 7.7% (6.7%)
Ruotsi: 9.7%, 9.3% (6.8%)
Tanska: 6.4%, 5.7% (5.0%)

Lopuksi sitten koronakuolemat per capita: Total confirmed COVID-19 deaths per million people

On ne vaan neroja tuolla naapurissa... Olisipa meilläkin pidetty "talous auki".
No minun näkemys on että katsotaan että pitääkö ne ennusteet paikkaansa. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että ennusteet eivät ole todisteita.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kiinnostaisi kuulla Ruotsin mallin kannattajien (esim. @dana77 ) näkemyksiä. Euroopan komission tuoreessa talouskasvuennusteessa nimittäin "avoimen talouden koronastrategian" vaikutuksia ei näy ollenkaan. Press corner

Ennusteet talouskasvusta 2020 ja 2021:

Suomi: -6.3%, 3.7%
Ruotsi: -6.1%, 4.3%
Tanska: -5.9%, 5.1%

Ennusteet työttömyysasteesta 2020 ja 2021 (suluissa 2019):

Suomi: 8.3%, 7.7% (6.7%)
Ruotsi: 9.7%, 9.3% (6.8%)
Tanska: 6.4%, 5.7% (5.0%)

Lopuksi sitten koronakuolemat per capita: Total confirmed COVID-19 deaths per million people

On ne vaan neroja tuolla naapurissa... Olisipa meilläkin pidetty "talous auki".

Minua tämä ei yllätä ollenkaan. Ruotsi on vähintään yhtä riippuvainen viennistä, kuin Suomikin, ja kun nyt ollaan globaalissa yleistaloudellisessa kriisissä, ei Ruotsi selviä yhtään Suomea vähemmin vaurioin.

Yleensähän Ruotsi on selvinnyt globaaleista talouskriiseistä Suomea helpommalla, koska heidän vientiteollisuutensa on meitä monipuolisempaa. Tämä kriisi koskettaa kuitenkin laajemmin kaikkia toimialoja, jolloin viennin laaja-alaisuus ei juuri tarjoa vakuutusta. Itseasiassa Suomen "raskaampi" vienti voi tällä kertaa elpyä jopa Ruotsin aavistuksen kuluttajatuotepainotteisempaa vientiä nopeammin.

Sisämarkkinoiden osalta Ruotsi on notkahtanut ehkä aavistuksen Suomea vähemmän, mutta ero ei ole valtava. Yhtäältä myös Ruotsissa kulutus on tiettyjen rajoitusten ja liikkumissuositusten myötä väehntynyt merkittävästi. Toisaalta, Suomenkaan talous ei ole ollut kokonaan suljettu: Suomessakin ainakin lähes kaikki kaupat ja palvelut ovat olleet koko ajan auki eikä kulutus ole lähellekään täysin pysähtynyt. Toinen tilanne on monessa Keski-Euroopan maassa, jossa kulutus käytännössä pysäytettiin kokonaan (ruokakauppoja lukuunottamatta). Itse asiassa, minusta Suomessa on liioiteltu Suomen ja Ruotsin rajoitustoimien eroja: toki rajoitukset ovat Suomessakin erittäin poikkeuksellisia, mutta ne eivät ole likipitäenkään keskieurooppalaisten rajoitusten tasolla.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minä en oikein tiedä miten pitäisi suhtautua ennusteeseen, joka ennustaa Suomen työttömyysasteen nousevan 8,3%:iin. Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut huhtikuun lukujaan, mutta ne kertovat jo paremmin tilanteeesta. Maaliskuussa työttömyysaste oli 7,3% ja kriisi alkoi vasta kuun puolivälissä. Ennusteen toteutuminen tarkoittaisi että työttömyys nousisi maaliskuun jälkeen ainoastaan 26 000 henkeä. Haluaako joku lyödä vetoa?

Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa työttömyys kasvoi 3,4%:sta yli 15%:Iin pari päivää sitten julkaistujen lukujen mukaan. Toki siellä ei vastaavaa lomautusjärjestelmää ole. Suomessa työttömien ja lomautettujen yhteenlaskettu määrä on 15% ja sen ennustetaan kasvavan kesäkuussa yli kahteenkymmeneen.
 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No minun näkemys on että katsotaan että pitääkö ne ennusteet paikkaansa. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että ennusteet eivät ole todisteita.

Niin, käsittääkseni vaan esim. sinä olet sanonut että pitää laskea vaihtoehtoiskustannuksia ja sitä kautta säästettyjen elinvuosien hintaa kun politiikkaa valitaan. Kerro toki miten tuo tehdään ilman talouden ennustamista?

Miten voi väittää esim. rajoitusten tulevan kalliiksi jos ei ole mitään arviota siitä mitä ne tulevat maksamaan suhteessa vaihtoehtoiseen malliin?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Niin, käsittääkseni vaan esim. sinä olet sanonut että pitää laskea vaihtoehtoiskustannuksia ja sitä kautta säästettyjen elinvuosien hintaa kun politiikkaa valitaan. Kerro toki miten tuo tehdään ilman talouden ennustamista?

Miten voi väittää esim. rajoitusten tulevan kalliiksi jos ei ole mitään arviota siitä mitä ne tulevat maksamaan suhteessa vaihtoehtoiseen malliin?
Toki olen sanonut, mutta tuossa laskelmassa ei sitä edes yritetty laskea. Työttömyys rippuu siitä kuinka monta kymmentämiljardia euroa elvytystä kaadetaan ja se komponentti puuttuu laskelmassa kokonaan.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minä en oikein tiedä miten pitäisi suhtautua ennusteeseen, joka ennustaa Suomen työttömyysasteen nousevan 8,3%:iin. Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut huhtikuun lukujaan, mutta ne kertovat jo paremmin tilanteeesta. Maaliskuussa työttömyysaste oli 7,3% ja kriisi alkoi vasta kuun puolivälissä. Ennusteen toteutuminen tarkoittaisi että työttömyys nousisi maaliskuun jälkeen ainoastaan 26 000 henkeä. Haluaako joku lyödä vetoa?

Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa työttömyys kasvoi 3,4%:sta yli 15%:Iin pari päivää sitten julkaistujen lukujen mukaan. Toki siellä ei vastaavaa lomautusjärjestelmää ole. Suomessa työttömien ja lomautettujen yhteenlaskettu määrä on 15% ja sen ennustetaan kasvavan kesäkuussa yli kahteenkymmeneen.
Samoin tuo vuoden 2021 kasvulukema on melko harhainen. Kuluvan vuoden ~kuuden prosentin kuoppa saattaa parhaassa tapauksessa osua kohdilleen, mutta pahoin pelkään, että mennään lähemmäs kymmentä pinnaa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että talouden arvosta katoaa sellaiset 20-25 miljardia euroa. Melko tiukkoja pitää elvytystoimien olla ja jostain keksiä kokonaan uusia töitä ihmisille, jos tuosta meinataan kääntyä kasvu-uralle taas loppuvuodesta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Samoin tuo vuoden 2021 kasvulukema on melko harhainen. Kuluvan vuoden ~kuuden prosentin kuoppa saattaa parhaassa tapauksessa osua kohdilleen, mutta pahoin pelkään, että mennään lähemmäs kymmentä pinnaa, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että talouden arvosta katoaa sellaiset 20-25 miljardia euroa. Melko tiukkoja pitää elvytystoimien olla ja jostain keksiä kokonaan uusia töitä ihmisille, jos tuosta meinataan kääntyä kasvu-uralle taas loppuvuodesta.
Jos otetaan 25 miljardia lisää velkaa niin saadaanhan sillä ihmiset tuottamaan BKT:ta. Tehdään vaikka päristimiä tai suristimia varastoon. Tämän takia työttömyys- ja BKT-luvut ilman laskelmaa paljonko velkaannutaan on pään laittamista hiekkaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minä en oikein tiedä miten pitäisi suhtautua ennusteeseen, joka ennustaa Suomen työttömyysasteen nousevan 8,3%:iin. Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut huhtikuun lukujaan, mutta ne kertovat jo paremmin tilanteeesta. Maaliskuussa työttömyysaste oli 7,3% ja kriisi alkoi vasta kuun puolivälissä. Ennusteen toteutuminen tarkoittaisi että työttömyys nousisi maaliskuun jälkeen ainoastaan 26 000 henkeä. Haluaako joku lyödä vetoa?
Lainattu kirjoittaja oli unohtanut, että Hetemäen raportin julkaisun yhteydessä viikko sitten kerrottiin, että työttömyysaste on noussut jo kahdeksaan prosenttiin:
Toki tuollaisissa yksittäisissä luvuissa on hankaluutta tulkinnassa, kun työllisyydessä/työttömyydessä on suuret tunnetut säännölliset kausivaihtelut. Hieman kuitenkin epäilen ettei tänä vuonna matkailuala kanna yhtä paljon kuin yleensä. Kaksinumeroiset työttömyysluvut eivät olisi kuitenkaan yllätys.
 
Viimeksi muokattu:

molari

Jäsen
Jos otetaan 25 miljardia lisää velkaa niin saadaanhan sillä ihmiset tuottamaan BKT:ta. Tehdään vaikka päristimiä tai suristimia varastoon. Tämän takia työttömyys- ja BKT-luvut ilman laskelmaa paljonko velkaannutaan on pään laittamista hiekkaan.

Niinpä, sivukorvalla kuulin, että uutisissa joku poliitikko ehdotti homekoulujen korjausta, ratkaisuksi "koronatalkoisiin". Mikäs siinä - ihan hyvä idea - mutta sillä tuskin koronan jälkivaikutuksia ratkaistaan, etenkin, kun samoja "homekoulutalkoita" on ehdotettu ja ehdotetaan aina vastaavissa tilanteissa "lääkkeeksi". Vaikka rakentamisen laatu nyt on, mitä on, Suomi tuskin ja toivottavasti ei kai ole homekouluja pullollaan.

Sama koskee osaa infrahankkeista ja vuokra-asuntotuotantoa. Kuka niitä tekee, kun alalla on käytännössä täystyöllisyys ja kenelle, ettei käy niin kuin esim. Stadissa, jossa isohko osa vuokra-asunnoista menee ei itse vuokraansa maksaville. Siis, että ei tueta Viron taloutta ja asuteta maan kalleinta aluetta maasta- ja maahanmuuttajilla.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka rakentamisen laatu nyt on, mitä on, Suomi tuskin ja toivottavasti ei kai ole homekouluja pullollaan.
Muistaakseni Esimerkiksi Lahdessa ja Espoossa puolet koululaisista opiskelevat parakkikouluissa tai vastaavissa väliaikaisissa tiloissa. Eli kyllä niitä vaan on. Juurihan myös päätettiin, että koulujen ilmanvaihto pitää ottaa pois päältä viikonlopuiksi, koska ilmastonmuutos.

En ota kantaa olisiko koulujen kunnostus järkevää elvytystä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos koulujen korjaus on niin pirun hyvä lamalääke, niin kannattakin korjata niin huonosti että saa taas seuraavan laman aikana ne kunnostaa.

Mutta ne ratahankkeet.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos otetaan 25 miljardia lisää velkaa niin saadaanhan sillä ihmiset tuottamaan BKT:ta. Tehdään vaikka päristimiä tai suristimia varastoon. Tämän takia työttömyys- ja BKT-luvut ilman laskelmaa paljonko velkaannutaan on pään laittamista hiekkaan.

En voi vastustaa kiusausta, vaan postaan tämän lainauksen:

“If the Treasury were to fill old bottles with bank-notes, bury them at suitable depths in disused coal-mines which are then filled up to the surface with town rubbish, and leave it to private enterprise on well-tried principles of laissez-faire to dig the notes up again (the right to do so being obtained, of course, by tendering for leases of the note-bearing territory), there need be no more unemployment and, with the help of repercussions, the real income of the community, and its capital wealth, would probably become a good deal greater than it actually is.”
~ John Maynard Keynes
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös