Korona – vaikutukset elämääsi

[eriatarka]

Tällä hetkellä:
- etätyö jatkuu
- parit synttärijuhlat peruuntuneet
- pari laivareissua peruuntunut
- talvelle suunniteltu etelän matka jää tekemättä
- rahaa on tilillä normaalia enemmän, kun ei pääse missään törsäämään

 

[smugu]

- rahaa on tilillä normaalia enemmän, kun ei pääse missään törsäämään

Tämä jakaa varmaan ihmisiä vähän kahtia. Uskon, että osalla saattaa säästyä rahaa kun ei pääse etelänmatkoille ja baariin. Itselläni tilanne kuitenkin sama kuin ennen rahankäytön suhteen. Kesällä kävin baareissa ihan normaalisti. Etelänmatkoja ei nyt pääse tekemään, mutta senkin rahan saa helposti kulumaan kun tilailee netistä kaikkea. Luottokorttilaskut tuntuu olevan kuukaudesta toiseen samoja, oli sitten koronaa tai ei.

 

[Tadu]

Olen ollut ensimmäistä kertaa näin pitkän aikaa terveenä ilman yhtään flunssaa, influenssaa tai muuta tautia. Normaalitilanteessa sairastan 1-4 kertaa vuodessa jonkun taudin. Tänä vuonna en ole sairastanut mitään.

Työpaikka- ja muissakin lounasravintoloissa kyllä varmasti näkyy ikävällä tavalla tilanne. Meidän toimistokompleksissa on kaksi ravintolaa, joista toinen on kiinni ja toinen sinnittelee käsittääkseni melkein tyhjänä.

 

[-Kantor-]

Satunnaisessa järjestyksessä hajanaisia ajatelmia koronan vaikutuksista omaan elämääni.

- Etätyöskentely ja vähemmän sosiaalista kanssakäymistä (keväällä).
- Paljon Teams-palavereita (niitä toki ollut kasvavassa määrin ennen koronaakin).
- Yleensäkin pandemian huomioiminen työelämässä ja sen vaikutuksien seuranta mm. volyymikehityksen näkövinkkelistä.
- Ulkomaanmatkojen skippaaminen keväällä/kesällä. Enemmän kotimaanmatkailua ja luonnossa liikkumista.
- Lenkkeilyharrastuksen aloittaminen joukkuelajivuorojen päätyttyä.
- Koska osa tuttavapiiristäni välttelee edelleen ravintoloissa käyntiä, niin tämä on automaattisesti vaikuttanut myöskin omiin ravintoloissa käymisiini. Sinällään tähän ei ole muuta syytä kuin, että vähemmän tulee sellaisia spontaaneja "lähdetäänpä iltakaljalle"- tai "lähdetäänpä syömään ulos"-yhteydenottoja. Työelämässä myöskin perinteiset lounaspalaverit ovat aika minimissä tällä hetkellä vaikka jokunen sellainenkin on tullut pidettyä kesälomien päätyttyä.
- Käsienpesua joka perkeleen välissä ja ainakin yritys säilyttää turvavälit julkisilla paikoilla.

Yhteenvetona sanoisin, etteivät vaikutukset ole olleet kovinkaan merkittäviä ja lisäksi osa niistä ovat olleet jopa positiivisia.

 

[iibor]

Sanotaanko, että työteho on kärsinyt radikaalisti näin etätöissä ollessa. Lisäksi Teams-palaverit rupeaa puuduttamaan jo aika rankasti, varsinkin kun tuntuu että niitä on huomattavasti enemmän kuin mitä livepalavereja oli normaali aikana.

Tällä hetkellä käyn kerran viikossa toimistolla, mutta täytyy tuota määrää varmaan kasvattaa, sillä kyllähän tämä etätyöskentely on ihan oikeasti täysin perseestä.

Siinä päivän avautuminen. Noin muuten ei ole kauheasti vaikutuksia omaan elämään tämä viruksenperkele tuonut.

 

[Sistis]

Päivitetäänpä tämän ketjun osalta omaa katsaustani. Tilanne on, että ei ole suurempia vaikutuksia edelleenkään. Olen siinä onnellisessa asemassa, että valtaosa harrastuksistani on sellaisia, että pystyn niitä harrastamaan lähes ennallaan. Konserteissa ja elokuvissa käynnit ovat loppuneet tyystin, mutta näitä molempia pystyy hyvin harjoittamaan myös kotisohvalta. Tietystikään näitä ei voi suoraan verrata keskenään, mutta korvikkeena tuo kotisohvaversio toimii oikein hyvin auttaen jatkamaan tämän ajan yli.

Matkustamisen olen pistänyt tauolle melkein tyystin. Kaukaisin paikka, jossa olen koronan aikana käynyt, on ollut niinkin eksoottinen kuin Turku. Pirkanmaan ulkopuolella en ole juurikaan käynyt. Kanta-Hämeessä mökillä olen sentään kesälomalla ollut yhteensä melkein kolmen viikon ajan. Jokavuotinen Lapin reissu jäi nyt väliin, vaikka kesällä tilanne olikin niin hyvä, että sinnekin olisi ihan hyvin voinut näin jälkikäteen ajatellen lähteä. Mutta kun keväällä ei päässyt mökille (koska se on iäkkäiden vanhempieni omistuksessa, ja totesin sen olleen heille kevään rajoitusten aikaan tärkeä henkireikä), halusi viettää kesäloman ihan siellä. Ulkomaille lähtöä en edes harkinnut tänä vuonna. Toisaalta tauko tuossakin teki ihan hyvää. Sitä kun on lähes poikkeuksetta tehnyt viimeiset 15 vuotta vähintään yhden, mutta todennäköisemmin vähintään kaksi matkaa (ja joinakin vuosina enemmänkin) Eurooppaan tai joskus jopa kauemmmas, niin ehkä tuohonkin oli jo vähän turtunut. Nyt koronan aikaan on voinut hieman pohtia, että mihin sitten joskus pandemian jälkeisessä maailmassa lähtisi. Joitain ideoita, kuten Cornwall, Skotlanti, Alpit tai Berliini (pahimpia aukkoja kartallani Pariisin ohella, mutta jälkimmäinen ei houkuttele oikeastana ollenkaan), on jo tullut mieleen...

Etätöiden tekeminen on ollut mieleeni. Kevään tein niitä lähes kokonaan ihan yksittäisiä toimistolla käyntejä lukuun ottamatta. Kesän aikana ja sen jälkeen olen tilannekohtaisesti ollut toimistolla 1-3 päivää viikosta. Työni on sellaista, että pidemmän päälle en pysty niitä kokonaan etänä tekemään, mutta ne työt, jotka pystyn etänä hoitamaan, on jopa helpompi tehdä kotoa käsin, kun aiheeseen saa keskittyä rauhassa. Reilun puolen tunnin bussimatkoilla on nyt tullut maski tutuksi, mutta en ole sen käyttöä ongelmalliseksi todennut. Etätyöt kyllä sopivat meikäläiselle. Kun päivittäinen edestakainen työmatka olisi sen noin puolitoista tuntia sisälten bussimatkat ja kävelyt bussipysäkkien ja työpaikan/kodin välillä, säästää tuo kotona työskentely hyvin aikaa. Toki bussimatkan voi käyttää rentoutumiseen musiikkia kuunnellen ja vaikkapa koronatilastoja seuraten, mutta kotona työskennellessä tuolle säästyneelle ajalle on vielä enemmän vaihtoehtoja.

Fillarikilometrejä on tullut todella paljon. Tuota harrastusta ei korona ole haitannut mitenkään. Lisäksi lenkillä on tullut käytyä enemmän kuin yleensä, mutta se ei sinänsä ole edes ollut vaikeaa, kun aiempina vuosina lenkkeilyni on ollut todella vähäistä. Paino onkin pudonnut muutaman kilon, ja pakko todeta, että en olisi uskonut, että näin nelikymppisenä saattaisin painaa vähemmän kuin armeijasta päästyäni. Mutta näin se vaan on.

Rahaa on säästynyt reippaasti, eli itselläni korona ei ole ollut taloudellisesti mikään rasite. Mutta riski se varmasti on, ainakin jos tilanne jatkuu pidempään tällaisena. Katselin juuri verkkopankistani, että jos tilanne jatkuu tällaisena, korttiostosten osuus verrattuna viime vuoteen olisi vuoden lopussa noin 40% pienempi. Sitten kun verkkokauppaostoksia miettii, niin ero on varmasti vieläkin suurempi. Tämä lähinnä siksi, että aiempina vuosina olen kaikki matka- ja tapahtumaliput ostanut verkkokaupasta, mutta tänä vuonna niitä ei ole tullut hankittua. Muutenkin ostokseni ovat olleet varsin maltillisella tasolla.

Ravintoloissa en ole käynyt oikeastaan lainkaan. Yksi kahvilakäynti osui heinäkuun alkuun. Nyt ensi maanantaina pitäisi taas käydä lounaalla työkaverin kanssa. Hyvin vähäistä tuo on siis ollut. Ei vain ole oikeastaan huvittanut käydä ulkona syömässä. Osin tämä on johtunut siitäkin, että vapaa-aikana ei juurikaan ole tullut poistuttua kotoa (tai lomalla mökiltä), ja ulkona syömisen on voinut ihan hyvin korvata hyvällä koti- tai mökkiruoalla. Oluella käynnit ovat jääneet, ja niitä on jo vähän kaivannut. Mutta toisaalta ihan kivaa se on hankkia pienpanimotuotteita Alkon verkkokaupastakin, ja juoda pari kappaletta niitä sivistyneesti kotisohvalta käsin.

Kavereita on nähnyt vähemmän, mutta toisaalta aika vähän on ihmisiä muutenkin nähnyt viime vuosina. Kavereista suurin osa asuu muualla, ja kaikilla on työt ja perheet, joten näkemisten sijaan yhteyksiä on enemmän tullut pidettyä sosialistisen meedion kautta. Nyt nuo vähemmällekin jääneet tapaamiset ovat käytännössä olleet tauolla, mutta onneksi yhteyksiä voi pitää muutenkin. Pandemian päättymisen jälkeen sitten voi nähdä taas.

Oman jaksamisen kanssa ei ole ollut ongelmia. Vanhemmiten olen löytänyt itsestäni enenevissä määrin introvertin piirteitä, joten tällainen "omassa kuplassa elely" on oikeastaan ollut tietyllä tavalla jopa hyvin rentouttavaa. Pidemmän päälle tämäkin varmasti alkaa jossain kohtaa rasittaa, ja sen verran minusta löytyy ekstroverttiäkin edelleen, että esimerkiksi kahvitauot työkavereiden kanssa ovat tuntuneet välillä oikein juhlallisilta.

Hyvin tässä on kuitenkin pärjännyt. Eiköhän tämä jossain kohtaa lopu.

 

[SherwoodinHartsa]

Etätöissä maaliskuun 10. alkaen, elokuusta alkaen pari kotimaan työreissua ja yksi Baltian työreissu. Teams käytössö ja puhelimessa aika paljon ohjaamista ja neuvontaa ettei asiakkaat ole ihan lirissä.

Tänä aikana edellisvuosiin verrattuna noin 10-12 työmatkaa Eurooppaan jäänyt pois. Lomailtu kotimaassa. Raha kuluu hiukan vähemmän.

Silleen.....

 

[Gleb]

Suurin vaikutus on ollut ulkomaanreissujen peruuntuminen, tässä on peruuntunut useampi työ- sekä hupimatka eikä uusiakaan ole viitsinyt varata. Toivottavasti talven aikana pääsisi jo johonkin, toisaalta kyllä vaikka matkustusrajoitusten suhteen matkustaminen olisi mahdollista niin ei oikein innosta lähteä mihinkään missä on esimerkiksi vielä tiukkoja määräyksiä maskin käytön suhteen. Latviassa tuli kesällä sentään käytyä mutta muuten on pysytty kotimaassa.

Töissä on tullut käytyä normaalisti paitsi pieni pätkä keväällä. Näin yrittäjänä täytyy olla tyytyväinen että vaikka asiat ovat vähän muuttuneetkin niin tilanteella ei ole ollut lopulta negatiivista vaikutusta yrityksen tilanteeseen vaikka alkuun pahaa pelättiinkin.

Vietän normaalistikin aika yksinäistä ja epäsosiaalista elämää joten senkään suhteen ei suuria muutoksia ole ollut, kavereita ja lähisukulaisia on edelleen silloin tällöin nähnyt.

Ravintoloissa tulee käytyä lähinnä lounaalla noin kerran viikossa kuten ennenkin, baarikäynnit ovat ehkä harventuneet vähän entisestäkin. Rahaa ei kuitenkin ole säästynyt vaan esim matkailusta säästyneet rahat on sitten mennyt muihin hankintoihin.

 

[heavy]

Kesäkuun alusta alkaen olen käynyt syömässä lounaat lähes kaikkina arkipäivinä kodtia lähimmissä ravintoloissa. Onneksi niitä on aika monta, joten on monipuolisia vaihtoehtoja eikä kyllästymistä ole vielä tapahtunut. Muutama paikka on tietty muodostunut suosikiksi, joten niissä saattaa käydä tiheämminkin.

Olen omalta osaltani tyytyväinen että olen edes hieman tukemassa kriisin takia pulaan joutuneita pienyrityksiä.

 

[Sistis]

Olen omalta osaltani tyytyväinen että olen edes hieman tukemassa kriisin takia pulaan joutuneita pienyrityksiä.

Tuo on ihan hyvä linja. Itse olen tukeani kohdistanut pienpanimoille sen, mitä pystyn. En toki ole alkanut juopotella tukimielessä, mutta ne oluet, joita muutenkin ostaisin, ovat nyt etupäässä kotimaisten pienpanimoiden valmistamia. Töissä syön muutenkin lähes aina omia eväitä, niin en ole tässä kohtaa ryhtynyt tekemään lounaskäyttäytymiseni suhteen muutoksia. Itselläni painaa takaraivossa niin voimakkaasti tuo altistumisen välttämisen tavoittelu, että en ole kokenut siksikään suurta hinkua lähteä lounastamaan ulos.

 

[smugu]

Tuo on ihan hyvä linja. Itse olen tukeani kohdistanut pienpanimoille sen, mitä pystyn. En toki ole alkanut juopotella tukimielessä, mutta ne oluet, joita muutenkin ostaisin, ovat nyt etupäässä kotimaisten pienpanimoiden valmistamia. Töissä syön muutenkin lähes aina omia eväitä, niin en ole tässä kohtaa ryhtynyt tekemään lounaskäyttäytymiseni suhteen muutoksia. Itselläni painaa takaraivossa niin voimakkaasti tuo altistumisen välttämisen tavoittelu, että en ole kokenut siksikään suurta hinkua lähteä lounastamaan ulos.

Kuulutko riskiryhmään vai mistä johtuu tämä takaraivossa niin voimakkaasti painava altistumisen välttely tähän koronaan? Siis ihan mielenkiinnosta kyselen, koska missään ympärilläni ainakaan Tampereen seudulla en ole enää kevään jälkeen nähnyt merkkiäkään siitä, että ketään kiinnostaisi koko korona. Itsellänikin myös kaikki on toukokuun jälkeen ollut ennallaan. Kahviloissa, ravintoloissa, baareissa, kaupoissa, illanistujaisissa ja koulussa on tullut käytyä ihan normaaliin tapaan.

 

[Sistis]

Kuulutko riskiryhmään vai mistä johtuu tämä takaraivossa niin voimakkaasti painava altistumisen välttely tähän koronaan? Siis ihan mielenkiinnosta kyselen, koska missään ympärilläni ainakaan Tampereen seudulla en ole enää kevään jälkeen nähnyt merkkiäkään siitä, että ketään kiinnostaisi koko korona. Itsellänikin myös kaikki on toukokuun jälkeen ollut ennallaan. Kahviloissa, ravintoloissa, baareissa, kaupoissa, illanistujaisissa ja koulussa on tullut käytyä ihan normaaliin tapaan.

En kuulu, mutta lähipiiriä kuuluu. Itselläni lähinnä taustalla se, että haluan välttää altustumisia siksi, että kahden viikon kotona karanteenissa oleminen vituttaisi paljon enemmän kuin väliin jäävät ravintolakäynnit. Lasken siis altistumisesta tulevan haitan sen verran suureksi verrattuna ravintolakäynneistä saavutettavaan hyötyyn, että en koe tuota järkeväksi.

 

[BitterX]

Ulkosuomalaisena korona vaikuttaa siinä mielessä merkittävästi, että etäisyydet ovat jälleen paljon suurempia.

Matkustaminen ei yhtäkkiä olekaan helppoa ja siihen ikään kuin vaaditaan erittäin painava syy.

Ei ole varmaa, koska ja millä ehdoilla pääsee taas näkemään Suomessa asuvia läheisiä ihmisiä ja nauttimaan muista kotimaassa itselle tärkeistä asioista. Ja vaikka onkin mahdollista, etten normaalitilanteessakaan matkustaisi useammin kotimaahan, luo Suomessa käymisen epävarmuus ja hankaluus jonkinlaisen varjon päivittäiseen elämään.

Kesällä olin Suomessa ja siellä kovasti pinnalla ollut matkustamisen kovasanainen haukkuminen meni kieltämättä ihon alle, vaikkei kotona käyneet ulkosuomalaiset kritiikin kohteena suoranaisesti olleetkaan. Siitä huolimatta tuli tunne, että ihmiset eivät siinä vaahdotessaan ottaneet huomioon, että matkustamiseen on tolkuttomasti muitakin syitä, kuin ryyppyloma Ibizalla, Kosilla tai Pattayalla. Kyse voi olla sukulais- tai muista ihmissuhteista, tai kiintymyksestä johonkin paikkaan ja sitä kautta saatavasta hyvinvoinnista. Kyse voi olla työstä tai yritystoiminnasta, ja kyse voi myös olla harrastustoiminnasta, jolla on omalle identiteetille ja hyvinvoinnille valtava merkitys.

Liiemmin vaahtoajat eivät myöskään ottaneet sitä huomioon, että matkustaessa voi toimia vastuullisesti tai vastuuttomasti aivan samalla tavalla, kuin kotiseudulla häärätessä voi toimia vastuullisesti tai vastuuttomasti.

 

[peterra]

Omalla kohdallani vaikuttanut lähinnä henkiseen kantokykyyn. Olen niin täynnä koronauutisia ja kaikkea siihen liittyvää, että välillä joudun jopa laittamaan silmät kiinni uutisia lukiessani. En ymmärrä tällaista hösäämistä yhden sairauden ympärillä - ja mielestäni samanlainen hösseli pitää ottaa käyttöön jokaisen virussairauden kohdalla, jos tähän kerran lähdetään. Koska en ymmärrä niin minun on hyvin vaikea hyväksyä tilannetta.

Koska olen perusluonteeltani aika passiivinen ja minä en ole kovin innokas käymään edes ystävien tupareissa ja mieluummin tapaan ystäviä vähän niin kuin ystävä kerrallaan pienissä porukoissa niin ei tämä ole omaan elämääni käytännön tasolla pl. jääkiekko vaikuttanut yhtään. Olen ihan samaan tapaan nähnyt ihmisiä kuin normaalistikin, käynyt lenkillä kuten aina ennenkin ja ylipäätään elänyt hyvin normaalia arkea.

Työpaikalta toki lennettiin kaikki kotitoimistolle. Se on erilaista ja vaatia totuttelua - nyt olen vähän palannut toimistolle ja huomannut, että sekin vaatii totuttelua taas. Pääsääntöisesti kotona sitä vapaa-aikaa on enemmän, kun heti duunin jälkeen voi painella suosikkiharrastustensa pariin tai lähteä ystävän kanssa suoraan kotitoimistolta parille paikalliseen.

Olen luonteeltani turvallisuutta hakeva ja epävarmuus halvaannuttaa aika paljon toimintakykyäni. Eniten harmitti se, kun viime vuonna tuli käytyä Saksassa joulumarkkinoilla myymässä hunajaa ja olisi sielu suoraan sanoen palanut siitä, että sinne pääsisi uudestaan tänä vuonna. Dream on - ei pääse. Olen siis kotimaassa ja kaikki reissut on peruttu ainakin ensi vuoden loppuun asti. Toivottavasti silloin on erilaista. Myös perinteinen kiekkoreissu Djurgårdenin peliin jää nyt ainakin väliin.

 

[Murkula]

Korona on aiheuttanut henkistä pahoinvointia, siksi että joutuu näkemään Krista Kiurua tiedotusvälineissä.
Nyt alkaa näykyä teknologiapuolella vaikutukset ja pikkuhiljaa työmäärässä on dippiä.
Toisekseen joudun järjestämään työvoimaa ulkomailla ja joka toinen päivä muuttuvat matkustusohjeet ym. eri maissa on aiheuttanut sen verran vitutusta että alta pois. Olen kuukauden aikana varmuudella saanut yli 150 erilaista toimintaohjetta. Suomalaisissa työkohteissa jokainen suuri toimija on luonut omat koronaohjeistukset ja jokaisella työntekijällä pitää olla salkullinen allekirjoitettuja papereita että pääsee pulttikoneella päristelemään.
No onneksi tässä suossa tarpoo kohtalotovereita niin aina väliin joku jaksaa murjaista jonkun koronavitsinkin.

Muuten tämä vaikuttaa aika vähän, palloiluharrastukset on käynnissä ja kylässä on ollut keväällä yksi koronan kantaja, sen jälkeen ollut vähän hiljaisempaa. Edelleen viihdyn hyvin kalassa eikä se ole toisenlaista korona-aikaan kuin muutenkaan.

 

[hege]

Tuo sääntöjen jatkuva muuttuminen on ollut duunin osalta hankalaa, ulkomailta kysytään miten voi täältä mennä sinne ja toisin päin ja koskaan et tiedä tulevista viikoista mitään.
Omalta kohdata duunit menneet etänä ja menevät varmaan loppuvuoden. Työmatkat tuli tällä viikolla testattua ja eilen palatessa tuli otettua korona-testi suoraan kentällä uusien ohjeiden/suositusten mukaan ja seuraava sitten maanantaina ja jos negaa on niin karanteenit jäävät siihen. Eli tämä vaikuttaisi ihan toimivalta systeemiltä joka tekee jonkinlaisen työmatkailun mahdolliseksi kunhan vain kentän testipisteessä on riittävästi kapasiteettia.
Tuotantopuolen kavereilla meillä on sitten ollut haasteellisempaa kun osassa projekteja on kaikki mitä mahdollista tehdä Suomesta käsin tehty ja ulkomailla tehtävien töiden järjestäminen ollut vaikeaa tai kallista tai tavarantoimitukset alihankkijoilta menneet kovasti pitkäksi. Vaikea tilanne kun töitä vähän niukanlaisesti ja meneillään olevat projektit tahtovat mennä miinukselle.

 

[raju]

Tänään käyty testissä ja pitkä viikonloppu odotella tuloksia ja möllöttää vaan kotona. Nyt kun se iski omalle kohdalle niin kyllähän tää on aika tympeetä kun ei mihinkään voi lähteä.

 

[Jupe]

Näyttäisi siltä ettei peleihin tule mentyä. Nordikselle ei ainakaan ole myynnissä juuri muuta kuin piippuhyllypaikkoja.

 

[Jerry100]

Alkaa ahdistus pakostakin hiipiä tukanjuureen.

Koronan perkele vei ensin asiakkaat pub/nightclub alalta joka oli iso, osa bisnestä. Jotenkin kesän aikana saatiin hommaa tasaantumaan muilla säädöillä mutta nyt alkaa takkuamaan yhteistyökumppaneiden myynti pahasti kun firmat on vetäneet markkinointinsa minimiin joka taas vaikuttaa suoraan omaan myyntiin.

Mitähän helvettiä tätäkin tulee.

 

[Pekko Pelikaani]

Tuo sääntöjen jatkuva muuttuminen on ollut duunin osalta hankalaa, ulkomailta kysytään miten voi täältä mennä sinne ja toisin päin ja koskaan et tiedä tulevista viikoista mitään.
Omalta kohdata duunit menneet etänä ja menevät varmaan loppuvuoden. Työmatkat tuli tällä viikolla testattua ja eilen palatessa tuli otettua korona-testi suoraan kentällä uusien ohjeiden/suositusten mukaan ja seuraava sitten maanantaina ja jos negaa on niin karanteenit jäävät siihen. Eli tämä vaikuttaisi ihan toimivalta systeemiltä joka tekee jonkinlaisen työmatkailun mahdolliseksi kunhan vain kentän testipisteessä on riittävästi kapasiteettia.
Tuotantopuolen kavereilla meillä on sitten ollut haasteellisempaa kun osassa projekteja on kaikki mitä mahdollista tehdä Suomesta käsin tehty ja ulkomailla tehtävien töiden järjestäminen ollut vaikeaa tai kallista tai tavarantoimitukset alihankkijoilta menneet kovasti pitkäksi. Vaikea tilanne kun töitä vähän niukanlaisesti ja meneillään olevat projektit tahtovat mennä miinukselle.

Aikalailla kuin otteita omasta elämästä. Projektit vähissä mutta työkuorma meneillään olevissa ollut moninkertainen normaaliin kun ulkomaan asennukset jouduttu toteuttamaan osittain omastahalusta/ olosuhteiden pakosta ulkomaalaisilla alihankkijoilla. Yksikin projekti asennustunnit tuplaantui koska kommunikointi oli varsin vaikeaa kun ei ollut yhteistä kieltä asentajien kanssa. Välikäden välikäsien kautta niin jo aikaa ja rahaa paloi ja palaa edelleen.

 

[Iisoppi]

Minusta alkaa tuntua että menetän lapsuuden parhaan ystäväni koronan takia. Ei hän ei ole sairas... vaan hänen korona-huoli on kasvattamassa kuilua meidän välille. Olemme yleensä tavanneet useamman kerran vuodessa jomman kumman luona ja turistu asioista. Siinä välissä ollaan soiteltu, e-mailattu tai viestitelty muuten. Ystävyys on kestänyt minun kolhunikin. Nyt vaan tuntuu että etäännytään kun en kanna hänen kanssaan samaa huolta koronasta ja hallinnon ja kanssakunnan riittämättömistä toimista. Koronan jälkeen ollaan tavattu kerran kun sain audienssin heidän huvimajaan pihalle kesällä. Ystäväni on ahdistunut ja todella huolissaan tilanteesta enkä ihan jaksa tukea häntä huolessaan. Kun tässä maakunnassa tilanne on vielä hallinnassa. Ehkä tämä vielä tästä mutta nyt tuntuu vaikealta keskustella...

 

[smugu]

Mulla on itse koronatilanteesta hyvinkin levollinen mieli. Mulla kävi sinänsä ”tuuri” että siirryin just tämän vuoden Tammikuussa pitkälle opintovapaalle kouluttautumaan uudelle alalle ja olen etuuden piirissä, ja tämä etuus tulee koronasta huolimatta joka kuukausi tilille. Tällä hetkellä toivun selkäleikkauksesta, joten siinäkin mielessä tämä lockdownia kohti menevä tilanne käy minulle. Eli tiivistettynä: Vaikka ei olisi koronaa ollenkaan, niin mun elämä olisi samalla tavalla kotona nyhväämistä, mutta ilman koronaa se varmaan vaan vituttaisi enemmän, kun kaikki muut hyppäisi baareissa jne.

 

[adolf]

Eipä edelleenkään vaikuta elämääni oikeastaan yhtään millään tavalla.

Maskia käytän sitten, kun koen sen tarpeelliseksi, tai että minua ei päästetä esimerkiksi ruokakauppaan ilman sitä. Samalla tavalla menen ja harrastan, kuten ennenkin.

Tällä hetkellä tunnen lähinnä harmitusta monien urheiluseurojen puolesta. Siellä menee nyt paljon asioita vituksi. Monet seurat ovat taloudellisesti liipaisimella, ja nuorilla pelaajilla on helvetin hankalaa jos/kun ei saa kehittäviä pelejä pitkiin aikoihin vyölle. Yrittäjien puolesta myös olen harmissani, jos ihmiset taas menettävät kevään tapaan järkensä, eivätkä uskalla mennä minnekään.

En jaksa kauheasti sen pidemmälle miettiä, mutta jos tämä jatkuu vielä ensi kesänäkin, niin sitten rupeaa kyllä jo harmittamaan ihan tosissaan.

 

[vilperi]

Korona vaikuttaa elämääni tällä hetkellä melko paljonkin. Työpaikkani on sellainen jossa korona voi aikaansaada huolta, pelkoa ja kauhua ja missä sitä koronaa ei mielellään soisi ainakaan esiintyvän. Just siellä koronaa on kuitenkin tällä viikolla nyt sitten ensimmäisen kerran todettu olevan henkilökuntaan kuuluvalla jäsenellä. Uskallan tästä nyt kirjoittaa ja olen jo uskaltanut kirjoittaa tuonne Kierrätyskeskuksen puolelle kun asiasta on jo uutisoitukin tiedotusvälineissä.

Tietenkin mieleen hiipii pelkoa, mitä jos tilanteet pahenevat? RIittääkö henkilöstö entä miten käy asukkaiden? Välitän kuitenkin jonkin verran työpaikastani joten jos koronatilanne synkkenee entisestään tästä työpaikallani niin voi se aiheuttaa minullekin murhetta.

Olen siis keittiöalalla ja nimenomaan tuon kyseisen työpaikan keittiöllä töissä. Tuo koronahan toi keittiöllekin heti melko paljonkin poikkeusjärjestelyitä. Vähitellen kun oppi tekemään viikonloppuvuoroja, iltavuoroja ja oppi muun muassa huolehtimaan salipuolesta ja salin tarjoiluista niin meni paletit uusiksi. Ja on paljon uutta opittavaa. Tämäkin on tietenkin harmillista mutta kai kaikkeen kuitenkin tottuu.

Asuin sitten myös vuosina 2016-2019 mielenterveyskuntoutujien asuin-ja toimintayksikössä. Muutin sieltä pois itsenäiseen asumismuotoon eli normikerrostaloasuntoon viime syksynä mutta kävin silti kevääseen asti useinkin tuolla kuntoutusyksikössä. Osallistumassa ryhmiin, pelaamassa biljardia ja tapaamassa tuttuja asukkaita ja hoitajia. Tuo kuntoutuskeskus toimi jonkinlaisena tukipilarina elämässäni ja toi paljon mielekästäkin sisältöä elämääni. Nyt keväällä kuitenkin paikkaan tuli vierailukielto joka koskee myös meitä kotikuntoutujia. Kesällä tuolla vielä kävin grillaamassa mutta muuten en ole käynyt. Nyt syksyllä en ole käynyt taas ollenkaan tuolla. Ja alkaahan tässä olemaan ikävä, tuttuja, biljardia ja noita ryhmiä.

Sitten tällä viikolla oli koronalla jo minun elämääni sellaistakin vaikutusta että tälle viikolle sovitut verikokeet ja fysioterapiat sekä peliongelmaisten terapiaryhmä peruuntuivat osaltani ja siirtyivät hamaan tulevaisuuteen. Kun en ollut varma olinko myös minä altistunut niin oli näin varotoimenpiteenä viisainta tehdä. Toivon todella että pääsen jatkossa kuitenkin osallistumaan tuohon terapiaryhmäänkin sillä odotin sellaisen saamista tänne Hämeenlinnaan melko pitkään ja teki sen kaksi ensimmäistä kokoontumiskertaakin minullekin hyvää. Mutta pakko pelata varman päälle ja seurata koronatilanteen etenemistä tuolla työpaikallani. Tai parasta olisi että korona ei etenisi lainkaan työpaikallani.

Sitten myös tapaamisia pyrin välttämään. Hyvin vähän olen keväästä lähtien tavannut muun muassa siskoani perheineen ja isäänikin olen nähnyt hyvin harvakseltaan. Muuten ollaan kyllä yhteydessä aktiivisesti mutta livetapaamiset tuttujen kanssa on harvassa.

No onneksi urheilut on taas omassani elämässänikin mukana edes jonkin aikaa. Vaikka lätkämatseissa tai muissa urheilutapahtumissa en ajatellut käydä paikan päällä varmaan melko pitkään aikaan. Oma työpaikkani kun on tuollainen niin pitää vähän enemmän vastuuta kantaa itsekin siitä missä liikkuu vapaa-ajallakin ettei itse tuo koronaa lisää työpaikalle. Ja eilen ja tänään en peleissä ainakaan ollut tuon mahdollisen korona-altistumisen vuoksi. Tänään tosin työtkin päättyivät vasta kello 16.

Koronatestissä kävin perjantaina niin kuin koko muukin työpaikkani henkilökunta ja asukkaat. Olihan se minun mielestäni melko iljettävä kokemus ja vedin sen tikunkin pois nenästäni ensin. Sitten sisuunnuin ja testi saatiin lopulta tehdyksi.

 

[Sistis]

Kevään ensimmäinen aalto meni ongelmitta, kesä ja alkusyksy myöskin. Ihmisiä on nähty vähemmän, isoja tilaisuuksia vältetty ja muutenkin pysytty etupäässä kotinurkissa. Oikeastaan tuo aika oli jossain määrin jopa ihan hyvää tekevä hiljentyminen.

No, mitenhän sitten menee tämän "toisen aallon" kanssa? Vaikea vielä sanoa, mutta hieman kyllä arveluttaa tämä pimeä vuodenaika. Kevään lock-downin aikaan totesin, että onneksi tämä sattui nyt. Marraskuussa tämä olisi voinut olla isompi kärsimys...

Valoisaan aikaan oli nimittäin helppo keksiä tekemistä, mutta pimeä vuodenaika on perinteisesti ollut meillä erilaisten kulttuuritapahtumien sekä lyhyiden viikonloppureissujen täyttämää. Nyt ei vain ole yhtään hinkua sellaiseen...

No, pitää olla kekseliäs. Eiköhän sitä ihminen osaa käyttää mielikuvitustaan. Se hyvä puoli asiassa on, että pimeä vuodenaika on muutenkin perseestä. Koronavitutus menee kaamosmasennuksen kanssa samaan konkurssiin.