Korona – vaikutukset elämääsi

[arpa80]

Salilla on sauna ollut suljettu jostakin syksystä, eli saunaan en ole päässyt tuolla. Koronan alussa toki olin kuukauden päivät salilta pois, mutta nopeasti sinne palasin. En edes koe tuota suurena riskinä, kun pääsääntöisesti treenaan omatoimisesti ja sali on liki Suomen suurinta ja käyn siellä klo. 6-8 aamulla. Tähän treeniaikaan ei kyllä korona vaikuttanut, vaan liki nelivuotisen likan syntymä aikanaan.

Töissä olen tehnyt hiukan etätöitä, mutta eri syiden takia pitää ajella eri kohteisiin ja tehdä sitten konttorillakin hommia. Kohta pitäisi alkaa ajelemaan ympäri Suomea, mutta varmaan pitää harkita että mihin nyt sitten lähteekään.

Pari ulkomaanmatkaa on nyt peruuntunut, jotka olisi ollut perheen kesken lomamatka ja kaveriporukan futismatka. Noh näille sitten varmaan vuoden päästä.

Jokusen kerran olisin varmasti käynyt ryypyllä kaupungilla, mutta ne ovat nyt jääneet pois.

Brittifutista on tullut seurattua varmaan vähän liikaakin, kun nuo kierroksien pelit ovat nyt hajoitettu niin että ei juuri päällekkäin pelata.

Toisaalta tämä ei ole kovin paljoa vaikuttanut, eikä varmaan kovinkaan vaikuta. Enemmän murehdin sitä, että miten tästä palaudutaan normaaliin - liki sitä entistä normaalia.

 

[vilperi]

Mietityttää tämä edessä oleva hiihtolomani, joka on siis viikolla 11. Mukavaa olisi matkustella kotimaassa ja tehdä muutenkin kaikkea kivaa, kuten nauttia kulttuuripalveluista. Mutta kaiketi tämä korona ja se sulkukin estää monen aktiviteetin toteutumisen.

Kun nyt olisi aikaakin, jaksamista ja rahaakin tehdä jotain muuta kuin köllötellä kotona niin eihän se kivalta tunnu että se köllöttäminen kotona taitaa juuri nyt olla ainoita vaihtoehtoja. Minulla itselläni on rokotteetkin jo otettuna niin olisin voinutkin lähteä reissuunkin mutta taitaa tämä sulku estää nyt matkustelut viimeistään.

Ennen vanhaan kuullosti tylsältä kun vastasi siihen kysymykseen mitä erikoistakin aiot tehdä lomalla niin että olen kotona, kokkaan hyvää ruokaa ja katselen Netflixiä. Pidän leffa-illan. Nyt tuo taitaa olla niitä ainoita vaihtoehtoja nauttia lomasta ja elämästä. Ei se kiva ole mutta pakkorako. Toki, ei se koti-ja leffailtakaan nyt ihan hanuristakaan ole mutta niitä voisi tehdä arkisinkin.

Muuten en jaksa edes välttämättä enää vastata siihen miten korona on vaikuttanut elämääni. Muistaakseni tännekin olen niitä vaikutuksia jonkin verran kirjoitellut. Töissä oli silloin syksyllä se yksi koronatartuntatapaus mutta se jäi onneksi siihen yhteen tapaukseen. Nyt töissä on pitkään meno ollut taas melko normaali.

Omiin töihin korona ei juuri olekaan vaikuttanut. No sitä maskia joudun töissä päivittäin käyttämään. Siitä olen iloissani että minulla on töitä näinäkin aikoina. Ja tosiaan, nythän työpaikkani asukkaat ja henkilökunta on rokotettu. Tai en varma tuosta asukas"kunnasta" ole kun sehän siis vaihteleekin välillä mutta ainakin kai ne pitkäaikaisasukkaat on rokotettu.

Vapaa-ajan aktiviteetit tässä on nyt paljon niukemmassa kuin ennen ja se vähän kirpaisee. Ikävä on niin musiikki-, kulttuuri- kuin urheilutapahtumiakin.

 

[sekolust]

Ensi viikolla tulee täyteen tasan vuosi siitä, kun viimeksi toimistolla tuli vietettyä aikaa. Kerran kävin jokusen sadan metrin päässä, mutta se oli muita asioita hoitaessa vapaa-ajalla. Joskus tammikuussa 2020 ajatus etätöistä oli aika etäinen. Jotenkin ei löytynyt luottoa siihen, että pää kestäisi tai tulosta tulisi. Maaliskuun alussa tuli henkisesti valmistauduttua kuitenkin erittäin pitkään jatkuviin etätöihin. Puolivakavissani heitinkin viimeisenä toimistopäivänä, että nähdään syyskuussa. Vielä voi mennä oikein, mutta heittää vuodella. Mä nimittäin todella olen oppinut rakastamaan etätöitä ja mulla ei ole yhtään mitään fiilistä lähteä takaisin toimistolle. Ei, vaikka tartunnat painettaisiin nolliin. Mun näkökulmasta kotona työskentelyn edut voittavat toimiston edut selkeästi ja tuloksellisesti ajateltuna kulunut vuosi on ollut suorastaan loistava kun häiriötekijät puuttuvat ympäriltä ja fokus pysyy jatkuvasti töissä.

Kavereita on tullut nähtyä oikeasti helvetin vähän ja harvoin. Ei noi nyt täysin nollissa ole, mutta hyvin voi mennä ettei kuukauteen näe kuin tyyliin kaupan kassaa, ohikulkijoita ja porukoita kasvotusten. Ton kanssa mä olen ihan ok, ei mun tarvitse olla kasvotusten kuulumisia kuulemassa joka viikko. Sen sijaan somessa on tullut oltua vähän aktiivisempi. Aiemmin mulla oli esimerkiksi Whatsappin ryhmiin tapana heittää jotain kerran viikossa ellei noissa tullut jotain suoraan mulle tarkoitettua vastaan, nykyisin toi on päivittäistä ja mä voin itse jopa aloittaa jotain pelkän reagoimisen sijasta. Samoin olen huomannut, että en ole ainoa samalla tavalla aktivoitunut.

Maskin vedin ekan kerran naamalle tuossa syksyn lopussa. Eka kerta ei ollut hirveän mieltä nostattava, mutta sen jälkeen aina lähtiessä ulos se maski on naamalla tai menee naamalle viimeistään kaupan aulassa tai pysäkillä ollessa. Ja kyllähän se jo toisella kerralla tuntui varsin luontevalta. Ei me maskien kanssa ystäviä olla vieläkään, välit ovat vähän samat kuin siihen "normaaliin työkaveriin".

Yksi mikä on selkeästi mulla muuttunut, niin asenne kipeänä työskentelyyn. 2019 loka-marraskuussa meillä kiersi flunssa työpaikalla ja suunnilleen 3/4 samassa pöytävälikössä istunutta sai sen. Osa jäi kotiin, osa sinnitteli töissä ja esimerkiksi mä olin varmaan kolmen eri lääkkeen voimalla töissä. Multa nousi virtuaalinen hattu niille, jotka sinnittelivät kipeänäkin. Enää en kyllä varmasti toimisi sanoin tai ajattele noin. Jos joskus palaan toimistolle, aamulla on flunssaa ja etätyömahdollisuutta ei ole koneen ollessa toimistolla, jatkossa aivan sillä sekuntilla nousee luuri, että en muutes tule, alkuillasta haen läppärin jos huomenna olisi etätyökykyinen. Ja jos vieruskaveri tulee kipeänä, niin jatkossa hatun nostamisen sijasta käsken painua esimerkiksi helvettiin tai kotiin.

 

[sampio]

Yksi mikä on selkeästi mulla muuttunut, niin asenne kipeänä työskentelyyn. 2019 loka-marraskuussa meillä kiersi flunssa työpaikalla ja suunnilleen 3/4 samassa pöytävälikössä istunutta sai sen. Osa jäi kotiin, osa sinnitteli töissä ja esimerkiksi mä olin varmaan kolmen eri lääkkeen voimalla töissä. Multa nousi virtuaalinen hattu niille, jotka sinnittelivät kipeänäkin. Enää en kyllä varmasti toimisi sanoin tai ajattele noin. Jos joskus palaan toimistolle, aamulla on flunssaa ja etätyömahdollisuutta ei ole koneen ollessa toimistolla, jatkossa aivan sillä sekuntilla nousee luuri, että en muutes tule, alkuillasta haen läppärin jos huomenna olisi etätyökykyinen. Ja jos vieruskaveri tulee kipeänä, niin jatkossa hatun nostamisen sijasta käsken painua esimerkiksi helvettiin tai kotiin.

Vahvasti sama tuntuma tästä. Tuli usein oltua flunssassa varsinkin nuorempana duunissa, ja osin vielä viime vuosinakin, vaikka tajusin kyllä alkaa jäädä kotiin jo jonkunen vuosi sitten vähän herkemmin. Samassa suhteessa muuttui suhtautumiseni myös työkavereihini, jotka tulivat niiskuttamaan työpaikalle. Kuluneen vuoden aikana onkin sitten ollut huvittavaa, kun itse olen ollut etänä alkusyksystä saakka enempi vähempi ja kohta puoli vuotta kokonaan, kun etäpalavereissa jotkut pärskivät toimistolla - maskit päällä ja parin metrin päässä toisistaan, mutta silti.

No, olen kyllä sikäli onnellinen, että kulunut vuosi koulussa maskien kanssa ja kaikenmaailman hybridimallien kanssa kikkaillen ei olisi välttämättä maistunut pääkopalleni.

 

[wundermann]

Koronan suurin vaikutus mun elämään tulee olemaan se, että usko Suomeen yhteiskuntana on lopullisesti mennyt. Mahdollisesti äänestettävistä puolueista on tippunut kolme pois. Hallitus on mätä ja niin on suurin osa Suomen kansastakin. Vaikeuksien kohdatessa on oltu hymyssä suin valmiita uhraamaan lapset, nuoret ja matalapalkka-alat oman turvallisuuden tunteen takia. MaRa- ja tapahtuma-alaa hakataan surutta ja vittuillaan vielä päälle. Tukia ei haluta antaa sen paremmin työntekijöille kuin -antajillekaan. Sitten vielä perustellaan uusia nöyryytyskeinoja solidaarisuudella. Ihan Fidel Castro - tason sadistista julmuutta.

Lapsilla ja nuorilla menee huonommin ja huonommin. Siihen joku ihana ihminen sanoo että mitä nyt nuorelle pari viikkoa meinaa. Vielä vuodenkin jälkeen. Mielenterveysongelmat pahenee mutta ei hätää. On perustettu työryhmiä. Jokainen tietää että niistä ei ikinä kuulu mitään.

Media on täysin apaattisena hymistellyt koko vuoden uskaltamatta haastaa päättäjiä ollenkaan. Kiuru valehtelee tasaiseen tahtiin eikä kukaan puutu asiaan. Hallituksen katteettomiin lupauksiin ei uskalla kukaan tarttua. Puumalainen kertoo TVssä että 20 salibandytreeneissä tullutta tartuntaa ovat ravintolatartuntoja. Kaikki vaan nyökyttelee. Sitten osa mediasta alkaa lietsomaan kaikesta eniten käsineitä tahoja toisiaan vastaan. "Miksi ravintolassa saa käydä vaikka lapset eivät saa liikkua?" Niin, ravintoloiden vikahan se on maan johto nauttii lasten kurittamisesta.

Hyvältä ystävältä kaatui juuri firma. Duunikaverilta lähti kämppä alta. Tuttavilla on säästöt käytetty ja luottokortit tapissa. Osa joutuu hakemaan toimeentulotukea. Näitä ihmisiä pitäisi kuitenkin joidenkin mielestä ajaa syvemmälle köyhyyteen solidaarisuuden verukkeella. Sairasta touhua. Kuntosaleilta ajettiin juuri suuri määrä ihmisiä työttömiksi. Tällä palstalla suurin puhe oli siitä kun jotkut mieslapset eivät pääse kyykkäämään salille. Surullista touhua.

Koko suomalaisella yhteiskunnalla on todella pitkän peiliinkatsomisen paikka. Tuskinpa sellaista tapahtuu.

 

[Huapala]

Koko teksti.

Erittäin hyvin sanottu. Täysin samat mietteet itellä, tosin noin hyvin en osaa sitä tekstiksi soveltaa.

Median touhu on kyllä ollut täysin munatonta kokoajan.

 

[Clubittaja]

teksti

Todella hieno teksti. Noin hyvin en itse osaisi tätä pukea sanoiksi. Median rooli on ollut hymistelevän panikoiva ja tässä Jatkoajan ex-päätoimittajan twiitissä saadaan aika hyvä syy sille:

Linkki: https://twitter.com/emilelo/status/1380970946555736069?s=21

Toimittajille tämä on ollut todella leppoisaa aikaa; työt helppo hoitaa kotoa etänä, juttuaiheet pyörivät saman aiheen ympärillä ja työpaikka on suhteellisen turvattu. Pätee toki moneen muuhunkin alaan ja ihan Jatkoaika-otannan perusteella nämä ovat juuri niitä ”mitä väliä näillä rajoituksilla muka on” -janareita.

 

[MegaForce]

Koronan suurin vaikutus mun elämään tulee olemaan se, että usko Suomeen yhteiskuntana on lopullisesti mennyt. Mahdollisesti äänestettävistä puolueista on tippunut kolme pois. Hallitus on mätä ja niin on suurin osa Suomen kansastakin. Vaikeuksien kohdatessa on oltu hymyssä suin valmiita uhraamaan lapset, nuoret ja matalapalkka-alat oman turvallisuuden tunteen takia. MaRa- ja tapahtuma-alaa hakataan surutta ja vittuillaan vielä päälle. Tukia ei haluta antaa sen paremmin työntekijöille kuin -antajillekaan. Sitten vielä perustellaan uusia nöyryytyskeinoja solidaarisuudella. Ihan Fidel Castro - tason sadistista julmuutta.

Lapsilla ja nuorilla menee huonommin ja huonommin. Siihen joku ihana ihminen sanoo että mitä nyt nuorelle pari viikkoa meinaa. Vielä vuodenkin jälkeen. Mielenterveysongelmat pahenee mutta ei hätää. On perustettu työryhmiä. Jokainen tietää että niistä ei ikinä kuulu mitään.

Media on täysin apaattisena hymistellyt koko vuoden uskaltamatta haastaa päättäjiä ollenkaan. Kiuru valehtelee tasaiseen tahtiin eikä kukaan puutu asiaan. Hallituksen katteettomiin lupauksiin ei uskalla kukaan tarttua. Puumalainen kertoo TVssä että 20 salibandytreeneissä tullutta tartuntaa ovat ravintolatartuntoja. Kaikki vaan nyökyttelee. Sitten osa mediasta alkaa lietsomaan kaikesta eniten käsineitä tahoja toisiaan vastaan. "Miksi ravintolassa saa käydä vaikka lapset eivät saa liikkua?" Niin, ravintoloiden vikahan se on maan johto nauttii lasten kurittamisesta.

Hyvältä ystävältä kaatui juuri firma. Duunikaverilta lähti kämppä alta. Tuttavilla on säästöt käytetty ja luottokortit tapissa. Osa joutuu hakemaan toimeentulotukea. Näitä ihmisiä pitäisi kuitenkin joidenkin mielestä ajaa syvemmälle köyhyyteen solidaarisuuden verukkeella. Sairasta touhua. Kuntosaleilta ajettiin juuri suuri määrä ihmisiä työttömiksi. Tällä palstalla suurin puhe oli siitä kun jotkut mieslapset eivät pääse kyykkäämään salille. Surullista touhua.

Koko suomalaisella yhteiskunnalla on todella pitkän peiliinkatsomisen paikka. Tuskinpa sellaista tapahtuu.

Ei tilanne helppo kellekään ole. Tiedän että tämä kuulostaa kliseeltä, mutta hallitus voi tehdä vain huonoja päätöksiä tässä tilanteessa. Ei ole sekään tavoiteltava tilanne että ihmisiä voisi kuolla n. 10x enemmän mitä nyt, kun mikäli rajoituksia ei tehtäisi. (Esim. löyhän kontrollin Brasiliassa ja Yhdysvalloissa ollut isot uhriluvut. Virus itse ei elä mitenkään älyllistä elämää ja tarttuu siihen organismiin, mihin on tarttuakseen.

Pandemiat tavallisesti kestää pitkään, ja epidemiat tulevat aaltoina, vaikka rokotteita ja lääkkeitä kehitetään jatkuvasti. Siihen ei vaikuta se minkä värinen hallitus Suomessa istuu, ja oppositiosta huutelu tai ilman maskia larppaamiset eivät auta ketään. Varsinkin kun suurimman oppositiopuolueenkaan kannoista ei saa mitään selvää. Aluksi vaaditaan täyttä lockdownia, sitten kun hallitus tekee toimia, valitetaan vapauden viemisestä. Mikään ei kelpaa ja itseään pidemmälle ei haluta/kyetä näkemään. Kriisintorjumisen ongelma on rakenteissa, ei hallituksessa.

En kyseenalaista kenenkään ahdinkoa. Jatkuvat rajoitteet ja karanteenit vituttavat ihmisiä. Välinpitämättömyys ei taas vituta ketään, välinpitämättömyys tappaa.

 

[wundermann]

Ei tilanne helppo kellekään ole. Tiedän että tämä kuulostaa kliseeltä, mutta hallitus voi tehdä vain huonoja päätöksiä tässä tilanteessa. Ei ole sekään tavoiteltava tilanne että ihmisiä voisi kuolla n. 10x enemmän mitä nyt, kun mikäli rajoituksia ei tehtäisi. (Esim. löyhän kontrollin Brasiliassa ja Yhdysvalloissa ollut isot uhriluvut. Virus itse ei elä mitenkään älyllistä elämää ja tarttuu siihen organismiin, mihin on tarttuakseen.

Pandemiat tavallisesti kestää pitkään, ja epidemiat tulevat aaltoina, vaikka rokotteita ja lääkkeitä kehitetään jatkuvasti. Siihen ei vaikuta se minkä värinen hallitus Suomessa istuu, ja oppositiosta huutelu tai ilman maskia larppaamiset eivät auta ketään. Varsinkin kun suurimman oppositiopuolueenkaan kannoista ei saa mitään selvää. Aluksi vaaditaan täyttä lockdownia, sitten kun hallitus tekee toimia, valitetaan vapauden viemisestä. Mikään ei kelpaa ja itseään pidemmälle ei haluta/kyetä näkemään. Kriisintorjumisen ongelma on rakenteissa, ei hallituksessa.

En kyseenalaista kenenkään ahdinkoa. Jatkuvat rajoitteet ja karanteenit vituttavat ihmisiä. Välinpitämättömyys ei taas vituta ketään, välinpitämättömyys tappaa.

Rajoitukset on fiksuja ja rajoitukset voisi hoitaa fiksusti. Nyt ajetaan ihmisiä ja firmoja ahdinkoon koska ei haluta antaa rahaa. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan elvyttämisestä. Velkaa otetaan mutta ei anneta sitä rahaa niille tahoille joiden toimintaa rajoitetaan. Se on käsittämätöntä.

Muuhun tekstiin et sitten juuri kantaa ottanutkaan.

Koko Suomi on epäonnistunut. Mä oon alkanut toivoa että tulis oikein kunnon lama. Niin että koko itsetyytyväinen kansa olis kusessa. Tuskin sekään auttaisi...

 

[Huapala]

Rajoitukset on fiksuja ja rajoitukset voisi hoitaa fiksusti. Nyt ajetaan ihmisiä ja firmoja ahdinkoon koska ei haluta antaa rahaa. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan elvyttämisestä. Velkaa otetaan mutta ei anneta sitä rahaa niille tahoille joiden toimintaa rajoitetaan. Se on käsittämätöntä.

Muuhun tekstiin et sitten juuri kantaa ottanutkaan.

Koko Suomi on epäonnistunut. Mä oon alkanut toivoa että tulis oikein kunnon lama. Niin että koko itsetyytyväinen kansa olis kusessa. Tuskin sekään auttaisi...

Näin.

Toisessa ketjussa näin linkin kuinka Suomessa ollaan tuettu vähiten(tai vähimmässä määrin) euroopan maista yksityisyrittäjiä Korona aikana. En nyt heti löytänyt sitä tähän heittää, mutta ei ollut mistään huuhaa sivustoilta.

Sähköinen rokotepassi jos tulee, siitä seuraava askel on kuin suoraa Netflix sarjasta Black Mirror, eli nykyinen kiinan malli, sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä. Joku varmaan luokittelee tämänkin "salaliittoteoriaksi" mutta miten se voi olla, kun kiinassa se on jo täydessä toiminnassa :D

Vaikea itse kuvitella olevansa työelämässä tämmöisessä yhteiskunnassa.

 

[Heitinga]

Koronarokote napattu ja kotimatkalla terassilla olut tämän kunniaksi. Tässähän on melkein ensimmäistä kertaa hyvä ja positiivinen fiilis sitten joulukuun alun rajoitusten. Vielä kun pääsisi harrastuksiin niin hyvä tästä vielä tulee.