Gostisbehere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia City of Brotherly Love
Ja tällä hetkellä kiinalaisia kohtaan on edelleen sellainen vitutus päällä että en enää kuuna päivänä osta Kiinasta mitään enkä jalallanikaan astu yhden yhteen kiinalaiseen ravintolaan. Enkä suosittele muillekaan. Ei näillä toimilla varmasti mitään vaikutusta ole mihinkään mutta sellaisen källin tekivät taas että johonkin sitä oloa on saatava purettua.
Vaikka kuinka yritit niin uskon että aikamoinen tuotteen pohjasta löytyy Made in China teksti. Kiinalaisia ravintoloita on helpompi sitten omatoimisesti boikotoida jos näin haluaa. Itse kyllä menen heti syömään buffetin omaan suosikkini Japani/Kiina ravintolaan.
Jaksamista sinne kumminkin
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllähän kiinalaisten ravintoloiden boikotointi on suunnilleen yhtä fiksua kun ranskalaisten perunoiden boikotointi maailmansotien takia. Aineet eivät tule Kiinasta pl ehkä riisi ja ruoka mitä niissä syödään ei edes liity Kiinaan millään tavoilla. Perus-kiinalainen ei ole eläissään nähnyt friirattua possua. Ne ihmiset jotka ovat niissä töissä asuvat Suomessa eivätkä millään tasolla ole vastuussa tapahtuneesta.
 
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill

macnevis

Jäsen
Suosikkijoukkue
...
Tänään vietiin tytär takaisin päiväkotiin. Työnteko alkoi mennä sen verran hankalaksi (lue tehottomaksi), että viime viikolla jouduttiin jo viemään isovanhemmille muutamana päivänä hoitoon. Sen takia tultiin siihen tulokseen, että ennemmin otetaan ”riski” päivähoidon kautta kuin altistetaan omat vanhemmat tarttumisriskiin.
 
Jaska, parveke auki!

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turun jengit, yksilöinä Rantanen ja Kakko
Kyllähän kiinalaisten ravintoloiden boikotointi on suunnilleen yhtä fiksua kun ranskalaisten perunoiden boikotointi maailmansotien takia.
Itsellä yksi lähimmistä ravintoloista on nimeltään Napoli, pitäähän tuo kiertää kaukaa. Noei, kuuluu itsellä siihen listaan, että mielelläni tuen paikallisia yrityksiä. Ehkä vappua juhlistan heidän pizzalla.
 
Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen keskustelun kulun mukaiseksi

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
Kesälomat pitäisi pitää sitten toukokuussa pois. Vähän kyllä harmittaa kun kaikki kesälomasuunnitelmat menevät uusiksi ja toukokuussa tuskin voi vielä mihinkään matkailla. Ehkä sitä sitten kesälle pitää ottaa palkatonta lomaa niin paljon kuin persus kestää.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Tuolla varsinaisessa koronaketjussa on jotkin maininneet jo marjat yms. Niin kyllähän korona on siihen vaikuttanut omassa arjessakin että varsinkin itsepoimitut marjat alkavat olla kohta vähissä pakastimesta, kun menekki on etätöissä kasvanut reilusti. Sama tietystipätee sieniin ja lihoihin mutta pienellä viiveellä. Pitkästä aikaa tulossa ilmeisesti kesä/syksy, kun marjat, sienet ja lihat on jossain vaiheessa kaikki samalta vuodelta pakkasessa.

Kesälomiin vaikutuksia saattaa tulla ehkä pituuden suhteen, ei niinkään ajankohdan.

Kaiken urheilun loppuminen on ollut pahin rasti. Sitä ei paikkaa edes exonthebeachit tai tempparit.
 
Suosikkijoukkue
Lukko
Huomioita mm etätyöstä. Joku taisi kirjoitella että ns väsähtämistä, turhautumista ja gonahtamista on ymmärrettävästi jo liikkeellä. Näen että kysymys on aika tavalla myös työtehtävästä jota etänä tekee. Kavereiden- ja työkavereiden keiden kanssa kanssa olen ollut jutuissa on samoja havaintoja.

Esim aspa-työssä eräässä virastossa jossa etätyö ei ole ollut ennen edes sallittua, etään siirtyminen on otettu ilolla vastaan. Etätyö oli kielletty niiden harvojen fyysisten asiakkaiden takia jotka vielä virastoaikoina kävivät papereineen asioimassa.

Introvertti kirjanpitäjä/controller nauttii etätöistä ja kokee olevansa enemmän hyödyksi työnantajalleen.

Päinvastaisiakin kokemuksia olen kùullut. Erään firman pääkonttorissa etätyöt ovat tuoneet toimettomuutta ja sairauslomia. Etäily ei taida oikein sopia ns oven suulla jutustelijoille ja niille jotka kaipaavat ihmisiä ja hälinää ympärilleen.

Tuotannollisessa tehdasympäristössä näinä aikoina korostuu vahvat ja selkeät prosessit sekä luottamus ja avoin vuorovaikutus tuotannon ja sitä tukevien toimintojen välillä. Duunariosastolta havainnoitu että nyt kun kaikki ympärillä hääräily ja kontaktit ovat sähköistetty tai keskeytetty niin kiireen tuntu ja muu aikavarkailu on poissa vaikka läpimenoajat tilauksesta asiakkaalle ovat jopa nopeutuneet.

Eräs autoileva myyntitykki on alun shokin jälkeen saanut juonen päästä kiinni ja meinaa jatkossa ottaa oppia tästä ajasta.

Olisin halukas kuulemaan jatkoajan ylemmän johtoportaan edustajien näkemyksiä miten ihmisten johtaminen etätyöarjessa luonaa?
 
** Tony Lommi **

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo
Kiinalaisella Lenovolla minäkin etätöitä joka toinen viikko paiskin. Jos ja kun vain itsestäni kirjoitan, niin eipä liiemmin haittaa kotikonttorissa istuskelu. Sosiaaliset kontaktit ovat melko pieni osa "normaalia" työpäivää, eikä niiden puuttuminen haittaa, varsinkin kun puolet työkavereista joka toinen viikko näkee. Muiden kanssa voi tarvittaessa (työasioissa) kommunikoida skypellä tai puhelimella. Työtunteja tulee päivässä (08.00-22.00) enemmän kuin normaalisti, mutta työjaksojen välissä voi syödä aamiaisen ja lounaan, juoda kaljan tai kahvia, käydä suihkussa, tehdä kotitöitä tai ulkoiluttaa koiran, pitää taukoja juuri silloin kun haluaa.
 
Ei muuta toivoa, kuin käydä kontillensa ja alkaa syödä ruohoa, sillä vihreä väri se kaiken ratkaisee!
Ei muuta keinoa, kuin myydä rekka-auto ja ostaa tila Kainuusta, ja toivoa, että halla kaiken viljan veis!

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Etätöissä ollaan ja poika kotona seurana. Rahat säästyy, kun niitä ei oikein mihinkään voi käyttää.
 
"My name is TJ Markiewicz, I'm a real person."

redpecka

Jäsen
Olin ostanut sellaisen kertakäyttömaskilaattorin femmalla pari päivää sitten. Kun on alkanut kuumottaa marketissa kun olen ainoa paljas siellä. Vihaista katsetta etc.

No nyt sitten testasin, pääsin yökauppaan hakee kaljaa ja en tiiä mikä on, mutta alkoi yskittää ihan perkeleesti siellä, liekö se maski vai mitä. Arvaa hävettikö... ympäriltä liukeni kanssashoppaajat jättäen ostokset ja rynnivät kuka mihinkin, ne ketkä ei päässyt, maastoutuivat ja vetivät jotain rukousta. Ja minä siinä kippurassa silmät punasena toinen käsi ilmassa että ei hätää, pientä köhää.

Siis just kun yritän olla streitti ja tehdä kaiken kuten pitää niin sattuu tämmönen episodi. Lisäksi näin seinällä kyltin, että nyt pitää olla myös lapaset käsissä. Isoissa marketeissa ne onneksi jalaa sellaset jo siinä jonossa.

Lisäksi mulla oli tänään snadisti kuumettakin. Ja aivastellut alvariinsa -> ei vaikuta onneksi koronalta ja sitä paitsi mulla se vissiin jo oli tammikussa. Vai onko nyt toinen aalto?
 

A Siente

Jäsen
Itsellä alkanut taas tulemaan pakko-oireita tämän koronan takia. Kärsin vuosia siitä että pitää tarkastaa ettei uuni ole päällä. Pääsin jo eroon siitä, kun aloin liikkumaan enemmän ulkona. Nyt kun ei pääse mihinkään, niin tarkastelen tuota uunia jatkuvasti ettei se vaan ole päällä.

Tämä kesä oli pyhitetty Suomen EM-kisoille, mutta ei väkisin.
 

hege

Jäsen
Teamsit alkaa nyt tulemaan korvista ulos, tosin omassa porukassa on pidetty nyt tiukasti kiinni siitä että maksimi yhden setin varaus on 75 minuuttia ja lopetetaan viimeistään 70 min kohdalla. Oman porukan osalta on myös sovittu, että tiistai ja torstai ovat kokouksettomia päivä ellei ihan pakko ole jotain hoitaa. Osalle (muusta väestä) ei ole mennyt vain oikein jakeluun vielä, että jos ei kokoukselle ole agendaa niin sitten on sellaista päämäärätöntä jaarittelua luvassa jonka jälkeen ei kukaan tiedä onko jotain sovittu vai ei. Sinänsä on hyvä kyllä varata vapaalle keskustelulle se 5-10 min kokouksen alusta kun nyt ei ihan normaalioloissa olla. Kuten jos sanottua, niin duunista kaipaa eninten niitä ”käytävä keskusteluja” mitkä sitten aina toisinaan on johtanut johonkin hyvään liidiin tms.

Lasten osalta opettajat vetänyt kyllä ihan hyvin koulua, haasteita oli alkuun eninten siinä kun tehtävät tuli useilta eri alustoilta ja niiden seuraaminen oli välillä hankalaa. Nyt homma rullaa hyvin ja ei kovin usein ole sellaista missä aikuisen apua tarvitaan paitsi jotkut IT-jutut ja niissäkin opettajat on kyllä oppilaita pyrkinyt jeesimään ihan hyvin.

Safkan laitto ja sellainen yleinen järjestely vie kyllä aikaa, meillä pyritty siihen että päivällä syödään 12-13 välillä riippuen tietenkin itse kunkin aikatauluista mutta yllättävän paljon menee aikaa sitten kaikkeen astioiden laittoon, siivoamiseen yms. sälään.
 

redpecka

Jäsen
Lisää uusia havaintoja vaikutuksesta elämääni... Kaikki on nähnyt Papillion-leffan. Siinä se ei Dustin Hoffman vaan se toinen, pällistelee eristyksissään pienen valokeilan alla ja hersyilee että minä syödä torakoita...

Nyt kun jo ennestään heikkoon kämpän valaistukseen sammuu kylppärin lamppu... ...onneksi mulla on kuitenkin taskulamppu, valaisin itseni sillä ja tuli tuo Papillion eristysselli mieleen.

Mitenhän mulle tässä vielä käy...
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Päätin hakea kaupasta vähän mallasta ja syödä hyvää evästä. Sitten hokasin telkkarista tullen Ville Haapasalon Silkkitie 30 päivässä ohjelman. kerkesin juur näkemään lopputekstit. Sitten muistin Ylen Areenan. Kattellaan nyt noita Villen 30-päivässä ohjelmia maratonina. Oikeasti, parhaiden joukossa mitä telkkarista on Suomessa suollettu nuo Villen idän ohjelmat. Sitten taas nämä tuoreemmat paskakanavien oksennukset... Ei riitä sanat. Nyt mennään Villen, Koffin ja roskaruoan kanssa idän ihmemaille!
 
"When one person suffers from a delusion, it is called insanity. When many people suffer from a delusion, it is called religion." -Richard Dawkins

redpecka

Jäsen
Päätin hakea kaupasta vähän mallasta ja syödä hyvää evästä. Sitten hokasin telkkarista tullen Ville Haapasalon Silkkitie 30 päivässä ohjelman. kerkesin juur näkemään lopputekstit. Sitten muistin Ylen Areenan. Kattellaan nyt noita Villen 30-päivässä ohjelmia maratonina. Oikeasti, parhaiden joukossa mitä telkkarista on Suomessa suollettu nuo Villen idän ohjelmat. Sitten taas nämä tuoreemmat paskakanavien oksennukset... Ei riitä sanat. Nyt mennään Villen, Koffin ja roskaruoan kanssa idän ihmemaille!
On tuokin hyvä. Minä vedän tubesta Alivaltiosihteeri-maratonia, joskus 20 vuotta sitten tullut Yleltä nämä. Tubessa jaksoja toista kymmentä. Humanoidien vastaanottokeskus Järvenpäässä... Jumprahuitinpalvojat...
 

rice cooker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hippoksen Minardi, Suomi
Käytännön tasolla korona on vaikuttanut suht vähän jokapäiväiseen elämään, koska olin työttömänä jo sopivasti ennen kriisin alkua ja enin osa aikaa menee siis muutenkin kotosalla. Mitään järkeviä duuneja ei tosin ole nyt edes haettavissa, kun rekryt ovat ihan seis joka paikassa. Paatuneena pätkätyöläisenä tästä voisi toki jossain muissa olosuhteissa olla ihan tyytyväinen, mutta nyt ei pääse edes Tallinnaan ja lähikapakkakin on kiinni.

Henkisellä tasolla tämä sirkus sen sijaan vaikuttaa ihan huomattavasti. Kiitos hallituksen, virkakyöstien, "asiantuntijoiden" ja muiden tämän sirkuksen tirehtöörien on tullut sellainen turtunut, toivoton, pessimistinen ja hälläväliä fiilis tulevaisuuden suhteen. Ei päivää ilman facepalmeja ja sarkastista naurua. Koronaan liittyvistä asioista kysyttäessä kaikilla on eri vastaus tai sitten vaan helvetisti puhetta, mutta ei vastausta ollenkaan. Rajoituksia tulee, rajoituksia menee, maskeja ei suositella, sitten suositellaan, verorahaa lapataan yritysmaailman hyvilleveljille ja lopuksi pestään porukalla kädet - vastuusta nyt ainakin. Tempoilua ja teatteria ilman mitään punaista lankaa. Syntyy vahva tunne siitä, että tulevan tosiromahduksen edellä kaikki repivät kulisseissa minkä irti saavat ja suojaavat omaa selustaansa. Muulla ei niin väliä, jollain kansalaisilla kaikkein vähiten.

Ehkä pitäisi vaan ryypätä nykyistä enemmän, niin ei vituttaisi tai ainakin lakata lukemasta uutisia. Ajan kuluksi voisi ehkä sairastella sen viruksenkin pois alta. Olen ihan rauhallinen ja mukava mies, mutta jos näissä oloissa kuulen neuvona vielä kovin monta kertaa "luontoon menon", "hengistymisen", "Buddhan", "lohturuoka" tai "opettele neulomaan", niin voi olla että jossain vaiheessa ns poistan varmistimen browningista (erästä sakemanni kirjailijaa vapaasti lainaten). Ja hyville ihmisille tiedoksi, ettei syytä huoleen sen suhteen, että ei huushollissa oikeesti ole browningia. Ei edes brownieita tällä hetkellä.
 
Viimeksi muokattu:
Voi vittulan väki.

Sniper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Timo Suden kääntölämäri
Lomautusta ja lasten kanssa etäopiskelua takana pari viikkoa. MInusta ihan pirun hienoa aikaa verrattuna siihen etäkoulun alkuun, kun jouduit töistä käsin yrittämään neuvoa koulun käyttämiä sovelluksia, joista ei itsellä ollut hajuakaan.

En ymmärrä niitä, jotka somessa hajosivat tähän kotona olemiseen, missä 8-14 menee lasten opiskelussa. Itsellä ainakin riittänyt motivaatio tukea opiskeluja ja auttaa niin paljon kuin kykenee. Toki tässä on ollut haasteitakin, mutta yleisesti ihan hemmetin kivaa kuunnella 1. maailmansodan luentoja ja palata yhtälöiden alkujuurille.
 
Standardinmukainen allekirjoitus

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Minulla oli eilen syntymäpäivä, muistin sen itse vasta puoleltapäivin eli jo jopa perinteisesti tajuten yht'äkillisesti: vanhuus ei tule yksin.

Rakas sisareni täytti 70-v joulukuussa ja suunnitelmia tälle vuodelle oli monenmoisia, mutta sitten karanteenisuositukset iskivät.
Olen hänet tavannut sen jälkeen pari kertaa ulkoilmassa parin metrin päästä, emme ikinä ole jutelleet koko kuviosta vaan se oli itsestään selvää että näin toimitaan. Vaikka normaalisti tapaamme viikoittain, matkaa on sentään pari kilometriä..
Poikansa käy kaupassa heidän puolestaan eikä lapsenlapsia ole tavattu, vaikka ikävä on suunnaton.
Miehellään on sydämentahdistin mutta sisareni tuntien tämä ei muuta painotusta, vaan koska virkakoneiston toive koetaan järkeväksi niin siten toimitaan.

Paitsi että eilen sitten iltakahdeksalta kuului huhuilua ja askeleita asumukseeni.
Sisareni ilmestyi huivi kasvoillaan tuomaan synttärionnittelun. Emme halineet, mutta juttelimme sisätilassa alle kahden metrin etäisyydellä hillitysti ainakin viisi minuuttia. Siskoo kysyi, onko työmaallani ollut poissaolemisia ja sitten yskäisi hillitysti, meillä duunissa vähemmän tautia kuin normaalisti mutta hänellä sensijaan pientä kröhää..

Mutta pointtini on joko
1. yli seitsenkymppiset ottavat meilläpäin suositukset hyvin vakavasti, ovat skarppeja.

2. vaiko sittenkin alkaa ote lipsua? Minulle oli nimittäin yllätys että hän tuli käymään. Pitäisikö minun olla huolestunut?

Maakunnassa tautitilanne on yllättävän hyvä, lakeudella ei virus ole vielä jaksanut lentää krannista toiseen.
 
and hey, let's be carefull out there!

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Jonkinlaista kisaväsymistä alkaa kaltaisellani sosiaalisella introvertilla ja ihmisiin positiivisesti suhtautuvalla misantroopillakin esiintyä. Ei nyt vielä mitään mahdotonta, mutta kyllä tässä alkaa löytää itsestään niitä sosiaalisia piirteitä. Sen huomaa hyvin siinä, että esimerkiksi naapurin kanssa tulee pihalla juteltua pitkään, työkavereiden kanssa käydyt puhelinkeskustelut meinaavat mennä hieman jaarittelun puolelle, ja monien vanhojen kavereiden kanssa tulee vaihdettua kuulumisia tiuhempaan kuin normaalisti.

No, en minä ikinä mikään stereotypinen introvertti ole ollut, vaan nautin sosiaalisista tilanteista sopivissa määrin, ja kaveripiirini on aina ollut varsin laaja. Mutta koska viihdyn hyvin omissa oloissani (tai kotosalla avovaimon kanssa), tämä ensimmäinen koronakuukausi meni kivuttomasti. Nyt alkaa kuitenkin hiljalleen tuntua siltä, että yliannostus alkaa hiipiä. Voi se toki johtua siitäkin, että samoja fillarilenkkejä ja metsäpolkuja on tullut koluttua yliannostukseen asti. Ja samojen seinien katselu päivästä toiseen tuntuu myös hiljalleen puuduttavan.

Mutta ei tässä suurta hätää vieläkään ole. Ja olen jo tutkinut uusia vaihtoehtoja retkeilyyn. Ja levy- ja kirjahylly tuo edelleen energiaa.

Itse tautiin suhtaudun edelleen kahtiajakoisesti. Tilastoja tutkimalla se tuskin vie minua hautaan. Tehohoitoon joutuminen ja pitkäaikaiset terveysongelmatkaan eivät tilastojen pohjalta järin todennäköisiä ole, mutta mahdollisia silti. Mutta rajut taudinkuvat, joista kuulee jatkuvasti, huolettavat. Itse olen liikkunut ihmisten ilmoilla vain kauppareissuilla, jos syrjemmällä tapahtuvaa lenkkeilyä ja retkeilyä ei lasketa. Nyt lähiaikoina on yksi tilanne, joka vaatii Tampereella käynnin. Ja mahdollisesti joudun menemään sinne julkisilla. Tämä hieman arveluttaa, mutta toisaalta bussitkin taitavat olla varsin tyhjiä tänä päivänä. Joten ehkä tuostakin selviää sairastumatta. Todennäköisemmin se tulee kauppareissulla.
 
Hö.

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Juu, kyllä tässä kieltämättä oluella voisi käydä istumassa ihan livenä, vaikka ihan hyvin sinänsä keskenäni viihdynkin. Kerran kokeiltiin digikaljoja, mutta oli kyllä aika teennäistä ja päätettiin sitten, että ainakin sillä porukalla istutaan ihan kunnolla vasta sitten, kun on fiksua kokoontua pubiin. No, kai tässä pussikaljalle voisi mennä silti jonnekin puistoon.

Vähän sellaista lievää lomereissukaihoakin olen ollut havaitsevinani mielentilassani. Tullut katseltua vanhoja reissukuvia sekä Euroopasta että Suomesta, ja tuntuu jotenkin kaukaiselta, että tuollaisia juttuja on päässyt joskus kokemaan. Nopeasti ne asiat painuvat arkistoihin.
 
”Niin paljon kuin internetiä halveksinkin, mun on myönnettävä, että internet pelastaa meidät uudelta vapaussodalta. Kuka viitsisi lähteä kaupungille osoittamaan mieltään tai edes kirjoittaa jotain vakavasti odotettavaa, kun voi sen saman työajan ja vapaa-ajan viettää vaikka pornografisilla sivustoilla? "
(Teemu Keskisarja)

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Florida Panthers, Liiga-Jokerit
Sen verran vaikuttaa jälleen, että tänään pidetään lapsen ristiäiset Zoomin välityksellä. Paikalla toki pappi ja kummit.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Kyllä mulla ainakin rupeaa kaipuu olemaan jo ihmisten suuntaan, vaikka myös introvertti olen. Samoja mietteitä tuossa, kuin yllä, mutta töihinkin rupeaa olemaan jo lähes ikävä. Muutaman päivän päästä loma loppuu ja paluu sinne koittaakin. Nyt kun tässä on parisen viikkoa ollut pääasiassa kotona, niin olen pannut merkille, että naapuri(t) pitää televisiotaan ihan helvetin kovalla. Aamusta iltaan pahimmillaan. Ei tuo ennen ole nyppinyt minua yhtään, mutta nyt kun kotona tulee oltua todella paljon, niin kyllä tuo on perkele vaan ruvennut ärsyttämään.

Toinen juttu, mikä kaihertaa on se, että ei tiedä yhtään kauan tämä jatkuu. Jos vielä pitkään ensi vuottakin mennään, niin että oikein minnekään ei pysty matkustamaan ja tapahtumia ei järjestetä ainakaan isoille yleisöille, niin sitten rupeaa kyllä oikeasti jo lamaannuttamaan. Pitkä pimeä jakso vuodesta täällä Suomessa on entistä pidempi grindata läpi, jos myös kevät ja kesä 2021 on samanlaisia pannukakkuja, kuin tämä.
 
"Minulla on taskussani laite, jolla pääsen käsiksi koko ihmiskunnan keräämään tietoon. Käytän sitä kissakuvien katseluun ja riitelyyn tuntemattomien ihmisten kanssa."

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Itse toisaalta suhtaudun tähän poikkeusaikaan myös sillä tavalla, että tämä on kuitenkin vain väliaikainen vaihe. Tämä ei kestä ikuisesti, vaan tätä tullaan jo muutaman vuoden päästä muistelemaan poikkeuksellisena ajanjaksona, josta kuitenkin toivottavasti päästiin aika nopeasti takaisin arkirytmiin, mutta josta myös opittiin paljon, ja jonka positiiviset muutokset jäivät osaksi yhteiskuntaamme.

Voi olla toiveajattelua, ja varmasti negatiiviset vaikutukset ovat kriisin jälkeen keskuudessamme vielä pitkään. Mutta optimismi kannattaa aina. Ja vanhan sanonnan mukaisesti pessimismi on turhaa - ei siitä kuitenkaan ole mitään hyötyä.
 
Hö.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy