Kokoomus

  • 1 509 546
  • 12 663

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Siis kansantalouden tila huonontuu, jos yksilölle maksetaan yhteiskunnan kassasta aiempaa vähemmän euroja?

Kyllä, koska ko. yksilöt käyttävät saamansa rahat hankkimalla hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita). Näin tehdessään he työllistävät yrityksiä ja sitä paitsi tuovat osan saamastaan rahasta takaisin valtion kassaan ALV:n muodossa. Tämä on osa kansantalouden kiertokulkua ja ylläpitää talouskasvua.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Siis kansantalouden tila huonontuu, jos yksilölle maksetaan yhteiskunnan kassasta aiempaa vähemmän euroja?

Jos ihmisistä pidetään edelleen huolta, niin irtisanomiset kannattaisi tehdä hallitusti ja pidemmällä aikavälillä. Eli jo 80-luvulla olisi pitänyt aloittaa "eläkepommiin" varautuminen julkisen puolen organisaatoiden saneerauksella. Tällöin väen vähentäminen olisi onnistunut ilman irtisanomisia. Nyt tuo saneeraus täytyy jossain kohtaa tehdä väkivalloin, mikä aiheuttaa yhteiskunnalle kuluja.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kyllä, koska ko. yksilöt käyttävät saamansa rahat hankkimalla hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita). Näin tehdessään he työllistävät yrityksiä ja sitä paitsi tuovat osan saamastaan rahasta takaisin valtion kassaan ALV:n muodossa. Tämä on osa kansantalouden kiertokulkua ja ylläpitää talouskasvua.

Ongelma tässä on se että ne ihmiset jotka irtisanottaisiin ovat jo ns.heikoilla jäillä olleet muutenkin eivätkä kuluta rahojaan vaan laittavat säästöön. Yleinen apatia ja negatiiviset uutiset halvaannuttavat melkoisesti kulutusta. Toisaalta se on fiksua olla kuluttamatta jos on uhka työttömyydestä. Järkevää varautumista.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
420 792 työntekijää kunnissa

Tästä vapaasti karsimaan ne turhat pois. Näyttäisi että lähihoitajat, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, lastenhoitajat, perushoitajat, peruskoulun luokanopettajat, ja koulunkäyntiavustajat ovat niitä kuormasta syöviä julkisia virkamiehiä joista eroon hankkiutumalla taloutemme pelastuu. Noista saa helposti ne "kymmenet tuhannet virkamiehet" joille antaa monoa. Sairaanhoitajat lienevät edelleen Jykän suojeluksessa ja eri nimikkeisiin lääkäreihin kokkarit tuskin koskevat.

Alkupään ammatit:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutis.../420-792-tyontekijaa-kunnissa-kuka-saa-lahtea
Loppupään ammatit:
http://www.yrittajat.fi/fi-fi/uutis...-792-tyontekijaa-kunnissa-katso-loput-ammatit

Selvennykseksi vielä, että Suomessa on hoitohenkilökuntaa, lääkäreitä, poliiseja ja opettajia n. 250.000. Julkisella sektorilla on kuitenkin laskentatavasta riippuen n. 600.000 - 700.000 työntekijää, joten keitä sitten ovat nämä loput välttämättömät 450.000 julkisen sektorin toimijaa?

Jos Saksan julkinen sektori kokonaisuudessaan suhteutetaan Suomen vastaavaan, tulisi Suomen julkisen sektorin olla kooltaan kokonaisuudessaan n. 350.000 työntekijää. Saksaan verraten meidän julkinen sektorimme on tuottavuudeltaan sopiva 11 miljoonaiselle kansakunnalle.


Laitetaanpa hiukan faktaa mukaan:
TeHy:n raportin 10/2013 mukaan (Tilastokesk. dataa) v.2010 julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluissa oli 272t. henkeä, OAJ.n mukaan julkisen puolen opettajia n. 80t. ja valtion henk.kertomuksen 2012 pohjalta poliisit, pelastuslaitos ja ammattisotilaita oli n. 35t. Ev.lut. kirkon henkilöstö oli 21t.
Kaikkiaan siis 408 tuhatta. Koko julkisen sektorin koko oli 31.12.2013 675 tuhatta (Tilastokesk), luvussa mukana 100% omistettujen valtionyhtiöiden ja -laitosten henkilöstö n.50t, (ns. budjettitalouden henkilöluku on 83t).

Vähennetään: 675 - 408 - 50 => jää n. 220 tuhatta, joista Kuntatyönantaja-sivun perusteella on sihteereitä 11t, laitoshuoltajia ja siivoojia 10t ja maatalouslomittajia 4t. Jää siis 195 tuhatta.

Fakta tämänkin jälkeen on, että hoitajia, lääkäreitä, poliiseja ja opettajia on edelleen vain n. 250.000 kappaletta. Taatusti saman verran löytyy läskiä, jota voidaan kovalla kädellä karsia ja tehostaa.

Fakta on myös se, että sosiaalipalveluissa toimii liki yhtä monta työntekijää, kuin terveydenhuollossa.

Fakta on myös se, että julkisella sektorilla oli v. 2013 n. 700.000 työssä olevaa työeläkevakuutettua valtion, kuntien ja seurakuntien eläkejärjestelmissä.

Maksajia tälle ei ole. Period.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
On vaikeaa arvioida onko julkinen sektori liian iso vai pieni tai peräti sopivan kokoinen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa olemme ulkoistaneet teollisuuden ulkomaille tuntuisi, että kannattaisi säästää. Säästövaraa ei kuitenkaan ole missään tapauksessa niin paljoa, että sillä saataisiin valtontalous kuntoon. Mitä siis pitäisi tehdä?
Pitäisi jatkaa tehostamista, mutta tässä suhdannetilanteessa ei ole varaa merkittäviin kansataloutta supistaviin toimiin kuten joukkoirtisanomisiin (näistä voisi pahimmillaan seurata talouden syöksykierre). Samalla kun julkisen sektorin tehoja otettaisiin pikkuhiljaa lisää irti, niin päähuomio pitäisi siirtää investointeihin. Ranskassa on paljolti Suomen kaltainen tilanne. Siellä valtion johdolla ollaan käynnistämässä ohjelmaa, jonka tavoitteena on saada ainakin 75 000 teollisuuden työpaikkaa takaisin maahan. Mukana ovat maan suurimmat yhtiöt, kuten autonvalmistajat jne. Suomessa pitäisi toimia samalla tavalla. Sen sijaan että puuhastellaan leikkauslistojen parissa olisi tehtävä kansallinen selvitymisstrategia, jossa pyritään palauttamaan kymmeniä tuhansia teollisuuden työpaikkoja. Tähän ei lopulta tarvita muuta kuin tahtoa ja sitä, että vihreät äänestetään mahdollisimman kauas päätöksenteosta.
Jokainen yrittäjä ymmärtää, että kulukuri on vain toinen osa keinovalikoimaa yrityksen tervehdyttämisessä. Toinen osa on tulovirtojen kasvattaminen, ja siihen ei kukaan tunnu panostavan, vaikka syytä olisi.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Useinhan argumentoidaan, että mihin ne julkisen sektorin irtisanottavat sitten laitettaisiin? Tulisi paljon työttömiä.

Tuohan käsittää sisällään jo sen ajatuksen, että nämä suojatyöläiset ovat niin surkeata porukkaa, että ne eivät voi itsenäisesti työllistyä mihinkään tuottaviin töihin.

Ajatus on väärä. Julkisella puolella on paljon lahjakasta porukkaa, jotka pitää saada sellaisiin töihin, jotka tuottavat kansakunnalle positiivista lisäarvoa. Eikä se ole valtion asia työllistää ketään, vaan luoda sellaiset edellytykset, että työpaikkoja syntyy. Se tarkoittaa verotuksen laskemista, johon ei päästä millään muulla kuin julkista läskiä leikkaamalla.

Esimerkiksi ilman 700 etäpäiviä viettävän, 100% verovaroista elävän virkamiehen miehittämää SYKE:ttä elämämme taatusti jatkuisi entisellään.

http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Henkilosto

Jostain tämä läskin purkaminen on aloitettava, ja Ympäristöministeriön alaisuudesta löytyy vaikka mitä teollisuudelle ja kansantaloudelliselle NEGATIIVISTA lisäarvoa tuottavaa paskaa.
 

Byvajet

Jäsen
Tuohan käsittää sisällään jo sen ajatuksen, että nämä suojatyöläiset ovat niin surkeata porukkaa, että ne eivät voi itsenäisesti työllistyä mihinkään tuottaviin töihin.


Julkisella puolella voi olla paljon osaamista, mutta onko se laadultaan sellaista, josta joku haluaa maksaa? Kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomessa akateemisiakin työttömiä on jo yli 50 000, joukossa huomattava määrä perinteisten vahvojen alojen tekijöitä kuten insinöörejä.

Dippojen työttömyyden kehitystä.
Inssien työttömyyden kehitystä.
Kauppatietelijöiden työttömyyden kehitystä.

Samaan aikaan Suomi kouluttaa enemmän kuin koskaan. Ihmiset tekevät tutkinnon. Ei töitä. Toisen. Hetkeksi töitä. Ja koko maailma automatisoituu. Jo halpojen maidenkin työpaikat ovat alkaneet huveta, koska koneet tekevät työt halpatekijöitäkin halvemmalla. Poliittiseen keskusteluun tämä kehitys ei kuitenkaan jostain syystä nouse. Ainoastaan Soininvaaran olen nähnyt siitä pohtivasti kirjoittavan.

Miksi ihmeessä uskomme, että kaikille on tulevaisuudessa töitä, kun mikään ei siihen viittaa? Kun työ häviää halpamaistakin, niin miksi sitä olisi suomalaisille?
 
Suosikkijoukkue
Seksi-Lasse
Useinhan argumentoidaan, että mihin ne julkisen sektorin irtisanottavat sitten laitettaisiin? Tulisi paljon työttömiä.

Samaa käytetään kaikkien työpaikkojen kohdalla.Vaihtoehto nykyiselle tekemiselle = työttömänä oleminen. Moisella logiikalla mitään kehitystä ei olisi koskaan tapahtunut vaan eläisimme kaikki pääasiassa kuokkimalla maata ja paimentamalla karjaa.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Samaa käytetään kaikkien työpaikkojen kohdalla.Vaihtoehto nykyiselle tekemiselle = työttömänä oleminen. Moisella logiikalla mitään kehitystä ei olisi koskaan tapahtunut vaan eläisimme kaikki pääasiassa kuokkimalla maata ja paimentamalla karjaa.

Niin sinä et siis näe mitään eroa sillä, että jotkut työpaikat tuottavat kansakunnalle nettoveroja - ja toiset työpaikat taas ovat ylipäätään olemassa ihan puhtaasti niiden nettoverojen ansiosta?

Neuvostoliitossahan ajateltiin näin ja ei mennyt ihan nappiin. Demarit ja vasemmistolaisetkin ajattelevat näin. Usein taustalla on ajatus, että se jakoraha syntyy ihan itsestään, ilman teollisuuden ja tuotannon panosta. Ja kun se tuotanto pienenee, voidaan sitä kompensoida sillä että tuottamatonta osaa paisutetaan velalla - ja talouden tuottavaa osaa ristämällä. Eli Suomeksi sanottuna kepitetään lypsävää lehmää niin kauan, että se kuolee, eikä tajuta että silloin loppuu itseltäkin maito.

Kouluissa pitäisi opettaa enemmän yhteiskuntaoppia ja taloutta. Siihen johtopäätökseen olen tullut, kun Suomen polittista keskustelua on seurannut.
 
Suosikkijoukkue
Seksi-Lasse
Niin sinä et siis näe mitään eroa sillä, että jotkut työpaikat tuottavat kansakunnalle nettoveroja - ja toiset työpaikat taas ovat ylipäätään olemassa ihan puhtaasti niiden nettoverojen ansiosta?

Tottakai näen, miksen näkisi? Edellisen kirjoitukseni pointti oli ennemminkin kompata kuin argumentoida vastaan.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Miksi Suomeen perustettaisiin teollisia yrityksiä, jos sama yritys voidaan perustaa maahan, jossa yhteiskunnan yrittäjältä ottama siivu on pienempi ja työntekijästä aiheutuvat kulut pienemmät?

Miksi ihmeessä uskomme, että kaikille on tulevaisuudessa töitä, kun mikään ei siihen viittaa? Kun työ häviää halpamaistakin, niin miksi sitä olisi suomalaisille?

Tässä on esimerkkejä niistä kysymyksistä joihin pitäisi laittaa kaikki tarmo. Sen sijaan mietitään saadaanko julkisen sektorin säästöillä puristettua muutama miljoona tai peräti kymmenen miljoonaa - eli lillukan varsia ja nappikauppaa. Meidän on mietittävä miten tänne saadaan teollisuutta, ja meidän on keksittävä miten työtä riittäisi mahdollisimman suurelle osalle jatkossakin. Vastausta en tiedä, mutta näihin asioihin pitää keskittyä. Kulukurin ja tehokkuuden pitäisi olla itsestään selvää ilman, että asiaan tarvitsee erityisesti panostaa.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tässä on esimerkkejä niistä kysymyksistä joihin pitäisi laittaa kaikki tarmo. Sen sijaan mietitään saadaanko julkisen sektorin säästöillä puristettua muutama miljoona tai peräti kymmenen miljoonaa - eli lillukan varsia ja nappikauppaa. Meidän on mietittävä miten tänne saadaan teollisuutta, ja meidän on keksittävä miten työtä riittäisi mahdollisimman suurelle osalle jatkossakin. Vastausta en tiedä, mutta näihin asioihin pitää keskittyä. Kulukurin ja tehokkuuden pitäisi olla itsestään selvää ilman, että asiaan tarvitsee erityisesti panostaa.

Niin. Ehkä viilaisiin noita lukuja rutkasti ylöspäin, luokkaan satoja miljoonia-miljardeja. Olisikin nyt ensiarvoisen tärkeää saada menopuoli kuntoon, ei voida odotella (samalla velaksi eläen ja menoja lisäten) että hamassa horisontissa joku keksii uuden Supercellin tai Nokian, joka lyö yhdessä yössä kirstut täyteen rahaa. Pakko on ensin viilata, korjaan nuijia, yhteiskunnan talous nykypäivään.

Muutenkin ollaan aika profeetallisten kysymysten äärellä, joka ehkä sopisi sinne työ tulevaisuudessa (tms.) ketjuun. Jos joku nyt keksii tulevaisuuden alan, hän varmaan perustaa firman ja hoitaa homman kotiin. Hankala kyllä sanoa mikä tällainen ala olisi, onko se teollisuus (nykytrendillä ei), palvelut (ehkä "lyhyellä" tähtäimellä tyyliin vanhustenhoito), tietotekniikka mahdollisesti vai jotain ihan muuta. Lisäksi ehkä on väärä edes ajatella tällaista pitkäkestoista lypsylehmäalaa, koska maailma on nopeutunut ja yritysten menestyssyklit lyhenevät. Rovio esimerkkinä. Ehkä menemme kohti aikaa, jossa on nopeita yritysten ja alojen nousuja jotka sitten hiipuvat. Tietyissä piireissä kuitenkin toivotaan ja luotetaan tuollaiseen yhteen alaan, joka midaksen kosketuksella äkkirikastuttaa kaiken.
 
Suosikkijoukkue
Seksi-Lasse
Muutenkin ollaan aika profeetallisten kysymysten äärellä, joka ehkä sopisi sinne työ tulevaisuudessa (tms.) ketjuun. Jos joku nyt keksii tulevaisuuden alan, hän varmaan perustaa firman ja hoitaa homman kotiin.

Kahdesta asiasta olen aika varma:

- sitä firmaa eivät perusta poliitikot
- sitä firmaa ei perusteta julkisilla tuilla

Poliitikot voivat keskenään sipilöidä työseminaareissaan niin paljon kuin lystäävät, yhtään kunnollista uutta työpaikkaa ei noilla seminaareilla synnytetä eikä yhtään menestyvää yritystä perusteta.

. Kulukurin ja tehokkuuden pitäisi olla itsestään selvää ilman, että asiaan tarvitsee erityisesti panostaa.

Jaa..a. Nyt kun muistelisi milloin Suomessa on ollut sellainen vuosi, jolloin poliitikot olisivat olleet huolissaan julkisen velan määrästä ja kestävyysvajeesta siinä määrin että tämä olisi näkynyt tekoina. Nytkin jotkut väittävät kirkkain silmin että Suomessa olisi harjoitettu jotenkin erityisen kiristävää talouspolitiikkaa. Seitsemäs alijäämäinen vuosi, eli seitsemän vuotta putkeen Suomessa on elvytetty velaksi.
 
Viimeksi muokattu:

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Tottakai näen, miksen näkisi? Edellisen kirjoitukseni pointti oli ennemminkin kompata kuin argumentoida vastaan.

Jep. Ja minun vastaukseni ei ollut osoitettu suoranaisesti sinulle. Se oli vain "yleisluontoista pohdiskelua".

Toimittajien taso on Suomessa lähinnä säälittävä. Kokoomuksen Petteri Orpo lässytti taannoin YLEllä, että "tiukkaa budjettikuria on edelleen jatkettava". YLEn (tyhjän)toimittaja nyökytteli hyväksyvästi vieressä, kun samaan aikaan julkiset menot ovat kahdessa vuodessa KASVANEET LÄHES 10 MILJARDILLA!

Onhan tuo tietysti samalla tavalla "säästöä" ja tiukkaa taloudenpitoa, kuin että työtön, petoksia tehtaileva sekakäyttäjä ei ostakaan kulutusluotoilla uutta Jaguar XJ:ta tai Ässämersua, vaan tyytyy pelkkään kolmesataseen Bemariin.

Suomi on BKT:hen suhteutettuna Euroopan nopeimmin tai toisiksi nopeimmin velkaantuva talous (en tiedä Irlannin tämänhetkistä tilannetta) ja menot kasvavat aivan järjetöntä vauhtia. Kutenkin joka päivä raahataan YLEen joku tyhjäntutkija kertomaan, että tässä säästetään kovasti ja noudatetaan kovaa kiristyspolitiikkaa. "Elvyttää" kuulemma pitäisi ja mihinkään turhiin menoihin ei pitäisi koskea. Näille vihanneksille voisi joku kertoa, että Suomi "elvyttää" ja velkaantuu parhaillaan vähintään 10 Miljardilla vuodessa, kun kuntien vastuut lasketaan tuohon mukaan. (suom. huom. Suomessa elvytys tarkoittaa julkisen läskin ylläpitämistä ja paisuttamista).

Ovatko Suomi ja suomalaiset jonkinlaisen joukkopsykoosin tai kollektiivisen typeryyden vallassa? Vai onko vain niin, että näitä henkisiä hämähäkin puolikkaita raahataan telkkariin vain siksi, että he ovat lähinnä huolissaan oman suojavirkansa puolesta?
 
Tuohan käsittää sisällään jo sen ajatuksen, että nämä suojatyöläiset ovat niin surkeata porukkaa, että ne eivät voi itsenäisesti työllistyä mihinkään tuottaviin töihin.

Ajatus on väärä. Julkisella puolella on paljon lahjakasta porukkaa, jotka pitää saada sellaisiin töihin, jotka tuottavat kansakunnalle positiivista lisäarvoa. Eikä se ole valtion asia työllistää ketään, vaan luoda sellaiset edellytykset, että työpaikkoja syntyy. Se tarkoittaa verotuksen laskemista, johon ei päästä millään muulla kuin julkista läskiä leikkaamalla.

Esimerkiksi ilman 700 etäpäiviä viettävän, 100% verovaroista elävän virkamiehen miehittämää SYKE:ttä elämämme taatusti jatkuisi entisellään.

Jostain tämä läskin purkaminen on aloitettava, ja Ympäristöministeriön alaisuudesta löytyy vaikka mitä teollisuudelle ja kansantaloudelliselle NEGATIIVISTA lisäarvoa tuottavaa paskaa.
Boldaukset minun. Ympäristöministeriön alaisuudesta aivan varmasti löytyy väkeä, joiden työpanos ainakin lyhyellä tähtäimellä tuottaa kansantaloudelle negatiivista lisäarvoa. Vaikka nyt rikkidirektiivi esimerkkinä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sama työpanos voisi siitä huolimatta tuottaa kansakunnalle positiivista lisäarvoa. Tuntuu, että sinulle kansakunnan lisäarvo ja kansantalouden lisäarvo ovat synonyymeja, kun todellisuudessa näin ei ole. Näiden välinen riippuvuussuhde on moniulotteinen; kansantalouden lisäarvo buustaa myös kansakunnan lisäarvoa, ja lyhyellä tähtäimellä kansantalouteen negatiivista lisäarvoa tuottava julkinen investointi voi tuottaa kansantaloudelle ja kansakunnalle positiivista lisäarvoa pidemmällä tähtäimellä.

Eräänä esimerkkinä nyt tuolta parjaamaltasi ympäristöministeriön hallinnonalalta mainittakoon vaikka kalojen suojelu. Kansantalous kuittaa kalastusmatkailijan kalastamasta lohesta noin 20-kertaisen hinnan verrattuna siihen että ammattikalastaja nostaa saman lohen veneeseen merellä. Ilman suojelua oltaisiin menetetty se ammattikalastajankin 1/20 raha, sillä itämeren lohi olisi ryöstökalastettu loppuun. Tällä hetkellä ammattikalastus tuottaa vielä muutaman miljoonan vapaa-ajankalastusta enemmän, mutta vapaa-ajankalastuksessa on runsaasti lunastamatonta potentiaalia. Esimerkkinä kymijoki, joka on läpeensä padottu joki, eikä lohta ole johonkin entisaikoihin verrattuna nimeksikään, mutta muutama lohilaituri elättää 2M bisnestä, erään yksityisen parin sadan metrin siivun päivävuokra on 2000e, ja se on sesongilla täyteen buukattu, joka kertoo siitä lunastamattomasta potentiaalista joka alalla piilee. (Mikäli nyt unohdetaan pehmeät arvot kuten maailmanlaajuisestikin merkittävien Atlantin lohen kutujokien tuhoaminen jne ja puhutaan ainoastaan rahasta), niin jos tähän suojeluun vaaditun työpanoksen ja investointien järkevyyttä oltaisiin katsottu sinun tavallasi teollisuuden ja kansantalouden intressien näkökulmasta lyhyellä tähtäimellä, olisivat lohet ja niiden myötä sekä ammatti- että vapaa-ajankalastajien tuottamat tulot nyt jo ikiajoiksi kadonneet.

Ja kun Kokoomusketjussa ollaan, niin jokainen voi varmaan arvata mitä mieltä kokoomuslainen maa- ja metsätalousministeri on tämän lohiresurssin käyttötapojen priorisoinnista ollut? Niinpä. Aina valitaan se pikavoitto ja ollaan olevinaan niin talouden päälle huolehtivia. Sitten kun kohta katsahdetaan taaksepäin niin kaikki on kaluttu loppuun tai myyty ensin jotain tarjoavalle.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Varmaan sieltä löytyy hyödyllistäkin, enhän minä sitä ole kiistänyt. Mutta iso siivous tuollakin pitäisi tehdä.

Mikä helvetin ajattelumalli se sellainen on, että näiden verosyöttiläiden ei tarvitse tinkiä mistään - ja he voivat jatkuvasti korottaa palkkojaan ja paisuttaa organisaatiotaan, samaan aikaan kun heidän palkkojensa nettomaksajat käyvät YT-neuvotteluja Damokleen miekka niskassa?

Ja minäpä poika voin vielä vastata omaan kysymykseenikin. Se on sellainen "Kreikkalainen ajattelumalli". Toimihan se sielläkin tietysti aikansa.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Eipä tähän nykyiseen talouskeskusteluun tee edes mieli osallistua. Ollaan tehty täysin väärä (30-lukulainen, brüningiläinen) diagnoosi kriisin syistä ja sitä kautta myös sen ratkaisemisesta, joten kriisi ei ole vieläkään ohi vaikka taantuma alkoi loppuvuodesta 2008. Kreikan ongelman laajentuminen euro-kriisiksi ei johtunut Kreikasta itsestään (normaalissa tilanteessa se olisi vain itse kärsinyt tyhmyyksistään) vaan euroalueen rakenteesta ja silmittömästi spekuloineen eurooppalaisen finanssisektorin pelottavasta heikkoudesta. Tukipaketeilla ei pelastettu Kreikkaa vaan hirtettiin, sen sijaan saksalaiset ja ranskalaiset ja muut eurooppalaiset suurpankit pelastettiin näiden "ongelmamaiden tukipakettien" kautta. Siis pitäisi olla pankkisektorin tukipakettien kautta. Kriisin muuttumisen euroalueen romahdukseksi on pysäyttänyt Draghin lupaus siitä, että "kaikki keinot" ovat tarvittaessa ECB:n käytössä vaikka Saksa haraisikin vastaan. Sen sijaan ECB ei ole pystynyt estämään Saksan haluamaa deflatorista talouspolitiikkaa, mikä on euroalueen talouskasvun suurin este.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Lehti puhuu paljon, mutta nyt kun olisi tekojen vuoro, äänestää taatusti puoluekurin mukaisesti, isänmaan etua vastaan ja demokratian periaatteiden vastaisesti. Oikeastaan tuo kiteyttää juuri sen, mikä Suomessa on vialla. Ei Lehti mitään "kansaa ja äänestäjiään edusta", vaan puoluettaan ja itseään.

Lehti on fiksu jätkä, mutta lopulta sitäkin kiinnostaa lähinnä vain oma napa ja 13 Jaguar-auton kokoelmansa.

Palaan vielä tähän viestiin ja boldasin oleellisen. Osuit nimittäin harvinaisen nappiin. Iltalehden nettisivuilla olevassa uutisessa Eero Lehti kertoo äänestävänsä hallituksen luottamuksen puolesta, vaikka onkin hallituksen kaatamisen kannalla. Tämä siksi, että hänen mukaansa on tärkeää toimia ryhmänä.

Ilta-Sanomien nettisivuilla taasen kerrotaan yhdessä uutisessa, että Stubb on nimittänyt Eero Lehden "yrittäjäpoliittiseksi neuvonantajakseen". Stubb lupaa kuulemma antaa Lehdelle ihan vapaat kädet tehdä ehdotuksia, eikä ohjeista häntä mitenkään. Sepä hienoa, että ihan saa vapaasti tehdä ehdotuksia. Aikaisemmin ei ilmeisesti ole Lehdellä ollut lupa tehdä edes niitä ehdotuksia, mutta kun lupasi nyt kerta äänestää luottamuksen puolesta, niin pitihän se jotenkin palkita.

edit. Äänestystulos 97-94, hallitus ei kaadu.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kyllä, koska ko. yksilöt käyttävät saamansa rahat hankkimalla hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita). Näin tehdessään he työllistävät yrityksiä ja sitä paitsi tuovat osan saamastaan rahasta takaisin valtion kassaan ALV:n muodossa. Tämä on osa kansantalouden kiertokulkua ja ylläpitää talouskasvua.

Ei tämä näin mene, jos tehottomien virkamiesten työllistäminen yo. perusteella olisi hyvä kansantaloudelle niin vastaavasti voitaisiin perustella julkisen sektorin työntekijämäärän lisääminen vaikkapa kymmenellä prosentilla.

Se raha joka palkoissa säästetään voidaan käyttää tehokkaammin, vaikkapa infran rakentamiseen ja työnantajakustannusten pienentämiseen, pitkällä tähtäimellä tämä on huomattavasti fiksumpaa.
 
Ei tämä näin mene, jos tehottomien virkamiesten työllistäminen yo. perusteella olisi hyvä kansantaloudelle niin vastaavasti voitaisiin perustella julkisen sektorin työntekijämäärän lisääminen vaikkapa kymmenellä prosentilla.
Taas lähestytään näitä daespoolaisen tai toejoenveikkolaisen "oikean kasvun" ja "väärän kasvun" alkulähteitä. Mitä nopeasti vilkaisin vanhoja keskusteluja mokuketjusta, niin kriteerinä "oikealle kasvulle" taisi olla se, että tehty työ ja työn tekemistä varten otettu investointilaina (jonka verran talous kasvaa kun pankki sen tyhjästä luo) on markkinaehtoista. Esim. mahdollisesta julkisin investoinnein toteutettavasta homekoulujen korjaamisesta tai pisararadan rakentamisesta syntynyt talouskasvu ei siis ole "oikeaa kasvua" tämän daespoolaisen näkemyksen mukaan. Ja tämä näkemys on minun mielestäni yksinkertaisesti täysin väärä tai ainakin suurimmaksi osin väärä.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Taas lähestytään näitä daespoolaisen tai toejoenveikkolaisen "oikean kasvun" ja "väärän kasvun" alkulähteitä. Mitä nopeasti vilkaisin vanhoja keskusteluja mokuketjusta, niin kriteerinä "oikealle kasvulle" taisi olla se, että tehty työ ja työn tekemistä varten otettu investointilaina (jonka verran talous kasvaa kun pankki sen tyhjästä luo) on markkinaehtoista. Esim. mahdollisesta julkisin investoinnein toteutettavasta homekoulujen korjaamisesta tai pisararadan rakentamisesta syntynyt talouskasvu ei siis ole "oikeaa kasvua" tämän daespoolaisen näkemyksen mukaan. Ja tämä näkemys on minun mielestäni yksinkertaisesti täysin väärä tai ainakin suurimmaksi osin väärä.

Taas lähestytään kahden suunnan sekoilua käsitteiden ja yhteiskunnan toimivuuden osalta, jösses että olet kassalla!

Julkisia investointeja tarvitaan aina tai ainakin niin kauan kuin meillä on julkinen koulutus-, sosiaali ja terveydenhuoltosektori, kansallinen infraverkosto, turvapalvelut (palomiehet, ensihoitohenkilökunta, poliisit, armeija). Ja toivottavasti aina näin tulee olemaankin.

Julkinen investointi homekoulujen korjaamiseen (tai uudelleenrakennukseen monessa tapauksessa) on täysin perusteltua ja se tuleekin tehdä mielummin matalasuhdanteessa, Keynesin periaatteiden mukaisesti. Tämä siis olettaen ettei toimintaa voi tehostaa esim. siirtämällä oppilaat fiksusti toiseen kouluun jolloin homekoulu voitaisiin jyrätä ja kaavoittaa asunnoiksi/liiketiloiksi/teollisuudelle.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän ylläpito ja kehitys on markkinaehtoinen investointi, sillä ylläpidetään kansantalouden kilpailukykyä globaalissa maailmantaloudessa. Sama koskee kansallista infraa ja turvallisuutta.

Se mikä ei VARMASTI lisää suomalaista hyvinvointia, yhteiskunnallista kehitystä, julkista taloutta yms. on turhien hallintohimmeleiden, normien, lakien, sääntöjen yms. ylläpito jota varten meillä on tuhansia turhia virkamiehiä. Esimerkkinä vaikkapa tämä Itsepäisyyspäivän kampaaja-case, kampaamot eivät saa olla auki 6.12 elleivät he hae AVI:lta erikoislupaa joka maksaa 200€ ja jonka käsittelyyn tarvitaan - AIVAN- näitä turhia virkamiehiä.

Miettikää hetki. Yrittäjä ei saa tehdä töitä ellei hän 1) käy läpi byrokraattista lupamenettelyä ja 2) maksaa 200€ tästä luvasta. Mitä vittua, herran vuonna 2014 on vielä tällaista paskaa? Uskonnolliset juhlapäivät voin vielä jotenkuten käsittää (en toki hyväksy näitäkään) periaatetasolla mutta ei tällaista. Ajatelkaan, miksi yksityiset taksiyrittäjät saavat painaa duunia Itsenäisyyspäivänä mutta kampaajat eivät? The fuck?
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Se mikä ei VARMASTI lisää suomalaista hyvinvointia, yhteiskunnallista kehitystä, julkista taloutta yms. on turhien hallintohimmeleiden, normien, lakien, sääntöjen yms. ylläpito jota varten meillä on tuhansia turhia virkamiehiä. Esimerkkinä vaikkapa tämä Itsepäisyyspäivän kampaaja-case, kampaamot eivät saa olla auki 6.12 elleivät he hae AVI:lta erikoislupaa joka maksaa 200€ ja jonka käsittelyyn tarvitaan - AIVAN- näitä turhia virkamiehiä.

Miettikää hetki. Yrittäjä ei saa tehdä töitä ellei hän 1) käy läpi byrokraattista lupamenettelyä ja 2) maksaa 200€ tästä luvasta. Mitä vittua, herran vuonna 2014 on vielä tällaista paskaa? Uskonnolliset juhlapäivät voin vielä jotenkuten käsittää (en toki hyväksy näitäkään) periaatetasolla mutta ei tällaista. Ajatelkaan, miksi yksityiset taksiyrittäjät saavat painaa duunia Itsenäisyyspäivänä mutta kampaajat eivät? The fuck?

Tästä kampaajajutusta oli puhetta jollakin radiokanavalla pari päivää sitten, enkä aluksi voinut millään uskoa että tuo on totta. Mutta on se. Yleensä kun kaikilla päätöksillä on joku syy tai joku tausta, miksi ne päätökset on tehty, niin olisi kyllä kivaa kuulla että miksi ei esim. kampaamot saa olla itsenäisyspäivänä auki jos haluavat. Joissain tapauksissa minä ymmärrän näitä säätelyitä, että niillä on takana esimerkiksi järjestystä ylläpitäviä syitä. Siksihän alkoholia saa myydä vain tiettyyn aikaan ja baarit eivät saa olla auki ihan miten tahtovat. Mutta sitten taas on näitä täysiä idioottimaisuuksia, kuten tuo yllä.

Sinänsä tuo kampaamojuttu on kyllä mielenkiintoinen, että teettävätkö päättäjämme ihan laitonta työtä, kun esim. itsenäisyyspäivän vastaanottoa varten käyvät itsenäisyyspäivänä hiuksensa laittamassa. Vai ovatko kaikki ne yrittajät muka tuon luvan hakeneet?
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Sinänsä tuo kampaamojuttu on kyllä mielenkiintoinen, että teettävätkö päättäjämme ihan laitonta työtä, kun esim. itsenäisyyspäivän vastaanottoa varten käyvät itsenäisyyspäivänä hiuksensa laittamassa. Vai ovatko kaikki ne yrittajät muka tuon luvan hakeneet?

Vaihtoehtoja on käytännössä kolme: 1) joko tehdään ilman lupaa (eikä kukaan onneksi näitä ratsaa) 2) hommataan se lupa itse tai 3) paikallinen kauppakamari voi hakea alueellisen luvan useammalle jolloin hinta per yksikkö on paljon pienempi.

Veikkaan että suurin osa valitsee kohdan 1.
 
Taas lähestytään kahden suunnan sekoilua käsitteiden ja yhteiskunnan toimivuuden osalta, jösses että olet kassalla!
Enhän minä suinkaan kassalla ollut, oikeinhan minä arvelin ajatustenjuoksusi vaikka tästä oikeasta kasvusta ja väärästä kasvusta en tässä muodossa ollutkaan kuullut ennen näitä muutamia keskusteluja teidän kanssanne tämän kuluvan vuoden aikana. Sitä en vain arvannut, että pidät homekoulun korjaamisen tapaisia julkisia investointeja markkinaehtoisina. Vastauksesi mukaan oikean ja väärän kasvun kriteeristö asettuu siis juuri niin kuin arvelinkin, ainakaan et eri mieltä ollut.

Kampaajahommasta samaa mieltä. En ole koskaan kuullut yhtään hyvää perustelua sille miksi kenenkään liiketoiminnanharjoittamista tulisi kellonaikojen tai viikonpäivien suhteen rajoittaa. Semihyvä perustelu on se, jos kaupunkikeskustoja elävöitetään keinotekoisesti pitämällä peltomarketteja lainsäädännöllisesti enemmän kiinni kuin kivijalkaliikkeitä, mutta älyllisesti rehellinen tai oikeudenmukainen peruste ei sekään kyllä ole. Toivottavasti joku selvittäisi ketkä tätä lakia ovat olleet säätämässä ja sitten kyselisi linnanjuhlien yhteydessä päättäjiltä että pimeästikö hiuksesi laitoit...
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Sitä en vain arvannut, että pidät homekoulun korjaamisen tapaisia julkisia investointeja markkinaehtoisina. Vastauksesi mukaan oikean ja väärän kasvun kriteeristö asettuu siis juuri niin kuin arvelinkin, ainakaan et eri mieltä ollut.

Niin kuten jo totesin, homekoulujen korjaaminen ei sinänsä ole mikään itseisarvo jos koulutus voidaan toteuttaa muilla tavoilla (muissa koulurakennuksissa) toimivasti. Jos korjaaminen pitää tehdä niin silloin se pitää ehdottomasti tehdä matalasuhdanteessa.

Tässä tulee se kaikkein suurin ongelma josta olen jo puhunut aikaisemminkin, silloin kun taloudessa menee kovaa niin myös julkista kulutusta kasvatetaan ilman mitään tolkkua kun pitäisi rahastoida ylijäämää vaikeisiin aikoihin. Eli kärjistetysti, homekouluja ei pitäisi korjata yhtään nousukaudella (pl. akuutit/pakolliset caset) ja julkiset infrahankkeet pitäisi olla minimissä, nämä rahat pitäisi rahastoida ja käyttää silloin kun taloudella menee huonosti.

Se mitä tulee oikeaan ja väärään kasvuun niin väärää kasvua on se että julkisilla varoilla ylläpidetään tehottomia organisaatioita tai rakennetaan täysin turhia rakennelmia. Julkishallinnon pitäisi keskittyä olennaiseen ja käyttää paukut sinne.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös